Verkko-opettajuus; Tekniikka pelaa! (tai ei)

Verkko-opettajuus on tullut mukaan elämääni voimakkaammin vasta vuonna 2+20 syksyllä sekä nyt 2021 keväällä. Uravalmennusryhmin toteuttaminen verkossa sekä yksilöohjaus on pakottanut ottamaan käyttöön verkko-opettajuuteen liittyviä ohjelmia ja menetelmiä sekä kiinnittämään huomiota opetustyyliin verkossa.

Kaikki alkoi jo vuonna 2015

Opiskelimme vuonna 2015-2016 opettajan pedagogiset opinnot suurimmalta osin verkkoympäristössä. Oulun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoululla käytettiin niin sanottua palapelimallia, jossa opiskelijat valmistelivat opiskeltavan aiheen neljän hengen pienryhmissä. Opintopäivinä ryhmät hajautettiin niin, että uusiin ryhmiin meni yksi jokaisesta valmistelevasta ryhmästä. Eli tällöin ryhmässä oli neljä jäsentä, jotka kaikki olivat valmistelleet opintopäivän omasta aiheestaan. Näin ollen opetimme ja opimme toisiltamme joka kerta kolme aihetta. Yksi ryhmän jäsen oli niin sanottu arvioija/palautetta antavan ryhmän jäsen.

Opetustuokiot järjestettiin Adobe Connect -ohjelman turvin. Saimme kokea opintojen aikana jos jonkinmoista teknistä hulluutta. Epätoivo iski useinkin, mutta missään vaiheessa emme lyöneet hanskoja tiskiin. Eniten harmitti silloin, kun tekniset ongelmat nappasivat kallisarvoista opetusaikaa huolella valmistelluista tuokioista. Toisaalta, tekniset ongelmat iskevät usein liveluokkaympäristössäkin.

Miltei joka istunnossa jollain yksittäisellä opiskelijalla oli ongelmia. Yleisimmin dokumentit eivät näkyneet tai auenneet, ääni ei kulkenut, yhteys pätki tai ohjelma heitti alati opiskelijoita ulos huoneista. Joskus kokeilimme myös useissa luokkatiloissa työskentelyä, jolloin linkkien kautta opiskelijat päätyivät ties minne, yleensä ryhmiin, joihin he eivät kuuluneet. Kaikelle tälle voi jälkeenpäin vain nauraa.

Opin opettajaopintojen aikana ihan hillittömästi työskentelystä verkossa. Tein opetusvideon ja opin ajattelemaan myös sitä, että verkossa materiaalilla on ehkä jopa enemmän merkitystä kun luokkahuoneessa. Sinä itse et tee esitystä niin interaktiiviseksi, koska sinusta kuuluu vain ääni; liveopetuksessa voit liikkua ja havainnollistaa käsillä ja ilmeillä. Tarpeen tullen vaikka täräyttää opiskelijaa karttakepillä, jos näet, että hän nuokkuu. Verkossa et näe kuka nukkuu. Jos kamera ei ole päällä. Tai jos et satu tekemään pistokoetta ja kysy jonkun kysymyksen juuri tältä henkilöltä, joka on ottanut luurit pois ja mennyt vessaan tai aamukahvin jälkeen takaisin sänkyyn.

Verkko-opiskelijana

Tietysti verkko-opiskelijan roolissa olokin opetti paljon ja antoi näkykulmaa omalle työlle tulevaisuuden operoolissa.

Verkko-opetuksen paras puoli opiskelijan kannalta oli se, että saattoi vain laittaa luurit päähän ja olin koululla. Ei matkustamista, ei parkkipaikan etsimistä, ei tarpomista kylmässä viimaisessa Oulussa kohti oppilaitosta. Pystyin myös olemaan pienille lapsilleni hitusen enemmän läsnä; imetin vastasyntynyttä poikaa myös opetustuokioiden aikana.

Laitevaatimuksia pohdittiin heti opintojen aluksi. Muistan kuulleeni, ettei mokkulayhteydellä voi millään pärjätä verkko-opinnoissa. Meinasin ensin hiiltyä, mutta ajattelin, että kokeillaan nyt kuitenkin. Minulla oli ehkä vähiten kaikista ongelmia yhteydessä. Tietokonekaan ei ollut erikoinen, mutta hyvin sujui. Nykyäänkään omilla opiskelijoillani on hyvin harvoin ongelmia laitteiston kanssa. Tosin opetuksessani on pääosin ICT -alan ihmisiä ja nuoria henkilöitä, joilla on luontaisempi kiinnostus verkkotoimintoihin.

Jotkut oman opiskelutoverini pitivät hirveää meteliä, mikäli heillä ilmeni teknisiä vaikeuksia. Opintoryhmän jäsenenä tulisi kuitenkin huomioida se, että ei terrorisoi koko ryhmää, jos muilla toimii hyvin ja yhdellä ei. Kaikessa hiljaisuudessa voi itse kokeilla ensin kaikki tiedossa olevat yhteyksien, näkyvyyksien ja kuuluvuuksien korjausmenetelmät, jolloin muut voivat rauhassa jatkaa opetuksen seuraamista. Kaikista tympeintä on se, että yhdellä 20:stä on ongelma, ja kaikki muut joutuvat kuuntelemaan kun ohjaaja selvittää yhden opiskelijan ongelmaa. Muista siis huomioida ryhmä, kun joudut tällaiseen tilanteeseen!

Opettajan näkökulmasta siis opiskelijoiden aktivointi on tärkeässä asemassa verkko-opinnoissa. Verkon toisella puolella on niin helppo nukahtaa tai puuhastella jotain aivan muuta. Opiskelijoita aktivoivaksi opettajaksi tunnustettu ope pitää tietysti opiskelijan valppaana ja kysymyksiä ja tehtäviä odottavana. Pitkät yksinpuhelut eivät sovi verkko-opetukseen, jos eivät livetiloihinkaan. 

Mitä ihmettä!!

Tällaisia ajatuksia olin kirjannut vuosina 2015-2016 verkko-opettajuuden opiskeluvaiheessa. Muutamin sanakääntein ja lausein tuunasin luonnoksen julkaistavaksi tänään. Blogiluonnokseen olin kirjannut kokemuksia Adobe Connecting-verkkoympäristössä toimimisesta. Tänä päivänä, kun olemme eläneet Covid-19 -vuoden 2020, tämä kaikki on saanut aivan uuden merkityksen. 

Aloitin valmentajana lokakuussa 2020, kun miltei kaikki uravalmennus toteutettiin verkossa. Adobe Connect on poistunut jo ammattikorkeakoulultakin. Itse käytän pääasiassa Teamsia ja Zoomia verkko-opetuksissa ja valmennuksissa. Niiden toimivuudessa ei ole ollut juurikaan tämänkaltaisia ongelmia, mitä kuvaan melko arkipäiväisiksi vuosina 2015-2016. Muutamassa vuodessa ollaan tultu aimo harppaus korkeammalle tasolle verkko-opetuksissa.

Tottahan tilanne 2020 vuonna pakotti kaikki oppimaan ja selviämään verkon kautta tehtävässä työssä, niin kouluissa kuin työelämässäkin. Moniin videopuhelu-ohjelmistoihin tuli uusia ominaisuuksia vauhdilla. Isot massat ihmisiä oppi yhtäkkiä toimimaan verkossa. Toivottavasti kehitys jatkuu ja opit eri ohjelmien ominaisuuksista saatetaan mahdollisimman laajasti ei vain opettajien, mutta myös tavan kansalaisten tietoon.

⭐️ verkko-opettajuus

Opetusmenetelmät

Muistelen erilaisisia opetusmenetelmiä!

Ope-opinnoissa yhtenä tavoitteena oli tutustua mahdollisimman moneen opetusmenetelmään sekä niiden soveltamiseen verkkoneuvotteluympäristössä.

Tässä alla on lista menetelmistä, joita tutorimme laittoi tuolloin esille ja joista jokainen ryhmä valitsi omansa aina ennen verkko-opetustuokioita. Opinnoissa siis opetimme joka viikko omalle pienryhmälle erilaisia teemoja. Pyrimme tätä kautta käyttämään mahdollisimman monia opetusmenetelmiä ja havainnoimaan miten ne kannattaa tai ei kannata toteuttaa.

Tässäpä olisikin oiva haaste vuoden 2021 valmennuksille; käyttää mahdollisimman montaa opetusmenetelmää 12 kuukauden aikana!

1. Yksilöllinen työskentely
2. Aktivoivat kirjoitustehtävät
3. Harjoitukset
4. Oheislukemistot
5. Yhteenvedot
6. Muistitekniikat opetuksessa
7. Miellekartta
8. Oppimispäiväkirja
9. Tietopohjan kokoaminen
10. Ryhmätyö
11. Yhteistoiminnallinen oppiminen
12. Vastavuoroiset ryhmät
13. Oppimiskahvila
14. Kumuloituva ryhmä (lumipallo)
15. Näyttelykävely
16. Opetuskävely
17. Askel askeleelta -keskustelu
18. Kyselevä opetus
19. Opetuskeskustelu
20. Aivoriihi
21. Porinaryhmä
22. Lukupiiri
23. Luennointi, esitelmöinti
24. Alkukoe
25. Symposium
26. Seminaari 
27. Paneelikeskustelu
28. Väittely (argumentointi)
29. Kalamalja
30. Ongelmaperustainen oppiminen
31. Case-opetus (tapausopetus)
32. Projektityöskentely
33. Tekemällä oppiminen
34. Roolipeli 
35. Pelit
36. Luova työ
37. Draamapedagogiikka
38. Dialogi itsen kanssa
39. Osallistujat opettavat
40. Haastattelu
41. Jokin muu opetusmenetelmä (ks. esim.http://www.tevere.fi/menetelmia)

Muistelen vanhaa; RYHMÄTYÖ 2015

10.6.2015 oma ryhmäni käytti ac-ympäristössä ryhmätyö-menetelmää. Ryhmätöitähän käytetään paljon kaikessa opetuksessa, mutta ac-ympäristössä sen toiminnassa on hieman haasteita. Haasteet keskittyvät tietysti lähinnä tekniikkaan. Toteutimme ryhmätyön niin, että aloitimme kaikki siirtymällä omiin (4:ään) ac-huoneisiin. Siellä kukin opettaja kertoi opiskelijoille ryhmätyön kulusta ja siitä, että palaamme lopuksi yhdessä yhteen huoneeseen kuulemaan ja osaltamme kertomaan ryhmätyömme tulokset. Jo tämä "siirtymä" aiheutti osassa hämmennystä, kun olivat olettaneet, että pysyttelemme koko istunnon samassa huoneessa (ennakkokäsitys tapahtumien kulusta). 

Alussa toimintaperiaatteen ymmärtämiseen meni hetki aikaa. Opettajan kerrottua alustuksen, kolmen hengen ryhmä keskusteli hyvin aiheesta, kunnes opettaja kehoitti siirtymään yhteiseen tilaan. Aikataulu ei tietenkään kaikilta osin pitänyt, joten toiset joutuivat odottelemaan muita ryhmiä paikalle ennenkun voitiin aloittaa. Vuorollaan jokainen ryhmä kävi läpi ryhmätyönsä tuotoksen ja loppukokonaisuus oli hyvä.

Muista ensi kerralla:
- tekniikka voi pettää ja sille ei vain mahda mitään
- voisiko ennalta tehdä ns typistetyn version opetuksesta, mikäli aikataulu pettää??
- kysy toimiiko slide-näkymä kaikille ja kerro, että vain puhujalla on lupa liikutella slideja

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelman kehittäminen

Tämä artikkeli on osa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja, se julkaistiin Caritaksen intrassa ja internetsivuilla keväällä 2020. Artikkeli on YAMK-tutkintoon liittyvä kypsyysnäyte.

Asiakirjasta arjen työkaluksi

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittäminen käynnistynyt Caritaksella

Caritas Palvelut Oy:n vammaispalveluissa on tänä keväänä kehitetty palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyötä kokoamalla yhteen hoitajia eri yksiköistä. Hoitajat ovat kokoontuneet kolme kertaa Pertin Pirttiin pohtimaan, mitä asioita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman teossa ja käytössä tulisi kehittää. Kehittämistyö käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä. Työ todettiin tarpeelliseksi jo heti ensimmäisessä tapaamisessa, kun kehittämisen kohteita nousi Post It-lapuille 33 kappaletta. Kevään edetessä näitä kehittämiskohteita on työstetty yhdessä niin, että moniin asioihin on löydetty yhdessä ratkaisuja. Lopuksi kehittämiskohteet ja ratkaisuideat asetettiin nähtäväksi ja kommentoitavaksi kaikkiin vammaispalveluksiköihin.

Hoitajat osallistuivat kehittämistyöryhmässä ryhmähaastatteluihin, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Yksittäiset kehittämisen kohteet ryhmiteltiin isompien teemojen alle, jotta ratkaisuideoiden työstäminen mahdollistui. Näitä isompia teemoja olivat päivityskäytännöt, tietoisuus, selkeys, asiakaslähtöisyys ja tasalaatuisuus. Tutkijan analyysissä teemoiksi muodostui suunnitelman rakenne ja sisältö, työskentelytavat, suunnitelman tekoon käytettävä aika sekä tietoisuus ja perehdytys. Rakenteeseen ja sisältöön liittyen kehittämiskohteiksi nimettiin muun muassa tarve tietojen löytämiseen vaivattomasti sekä suunnitelman selkeyttäminen niin, että samoja asioita ei kirjattaisi useaan eri kohtaan. Asiasisällön tulisi myös olla tiivistetty, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen. Oleellisen tiedon tulisi erottua selkeästi. Näin ollen suunnitelmasta tulisi helppolukuisempi ja myös sen laatiminen helpottuisi.

Työskentelytapojen osalta todettiin, että päivityskäytännöt voitaisiin yhtenäistää vammaispalvelun yksiköissä, jotta asiakkaitten ja henkilökunnan vaihtaessa yksikköä työskentelytavat olisivat kaikille selkeät. Päivityksistä todettiin, että ne tulisi rytmittyä selkeämmin (esimerkiksi kevät ja syksy) ja toteutua tiheämmin. Osassa yksiköistä päivitys tehdään kerran, toisissa kaksi kertaa vuodessa. Erilliseen rooliin kehittämiskohteena nousi suunnitelman tekemiseen käytettävä aika ja sen organisointi. Tutkimustulosten mukaan riittävää aikaa tulisi arvioida asiakkaan toimintakyky ja osallisuus huomioon ottaen. Esimiesten toivottiin merkitsevän suunnitelman tekoon varattu aika päivälistaan, jotta varattu aika on myös muun tiimin tiedossa. Käytettävää aikaa lyhentäisi sen katkeamattomuus (keskittyminen) sekä ennakkovalmistelut (suunnitelma ennalta luettavaksi asiakkaalle ja läheisille). 

Tietoisuus ja perehdytysteemaan liittyi muun muassa se, että henkilökunnan koettiin tietävän suunnitelmien laatimisesta ja valmiiden suunnitelmien sisällöstä liian vähän. Henkilökunnalle toivottiin palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvää koulutusta työnantajan taholta. Todettiin, että kevään aikana käyttöön otettu asiakastietojärjestelmään luotu esimerkkiasiakas on tätä tilannetta jo helpottanut.  Suunnitelman parempaan rakenteeseen liittyvät asiat sekä muun muassa mobiiliversion parempi toimivuus lisäisivät tiedonkulkua merkittävästi. Kuten myös suunnitelmien yhteinen läpikäynti tiimipalaverissa.

Palvelu- ja kuntoutusuunnitelmasta toivottiin kaiken kaikkiaan kehitettävän sellainen, että se olisi helppo ottaa arjen työkaluksi ja käyttää asuinyksikössä asiakkaan hoitotyön pohjana.

Kehittämistyöryhmän kokoontumiset aloitettiin tammikuussa 2020. Tapaamiset päättyivät yllättäen koronaviruksesta johtuvaan kokoontumiskieltoon maaliskuun lopulla. Tapaamisia ja kehittämistyötä jatketaan rajoitusten päätyttyä. Tavoitteena on muokata palvelu- ja kuntoutussuunnitelmapohjaa helppokäyttöisemmäksi sekä panostaa yhteistyöhön asiakastietojärjestelmä DomaCaren asiantuntijoitten kanssa niin, että tietokonepäätteellä tehtävä lomake taipuisi paremmin myös mobiilisovelluksella käytettäväksi.

Susanna Rojola, palveluesimies Caritas Maininki ja Kiuru

YAMK -tutkinto taskussa

Kesäkuun puolessavälissä saapui tutkintotodistus, joka kertoi minun suorittaneen sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa päivämäärällä 18.6.2020. En ole mistään viime aikoina ilahtunut näin paljon. Toki tiesin, että kaikki on valmista ja odottelen ainoastaan tapahtuman todentavaa virallista paperia, mutta silti tunnelma oli jännityynyt avatessani kirjekuoren.

Tämän tutkinnon läpivieminen on ajoittain ollut kovaa uurastusta, koska matkalle on mahtunut uuden työpaikan alati vaihtuvat haasteet vuosina 2017-2020, mutta myös muun muassa työttäreni puheenparannusleikkaus huolineen ja toipumisaikoineen.

Tänä keväänä kaikki kuitenkin huipentui mielenkiintoiseen opinnäytetyöprojektiin ja kypsyysnäyte sekä muut valmistumisen muodollisuudet sujuivat hyvin.

Ja ennenkaikkea, tavoitteeni mukaisesti pystyin siirtymään kesän kynnyksellä opintojen parista puutarhahommiin. Nyt jo kesälomankin on vietetty viimeistä viikonloppua lukuunottamatta ja paluu työelämään on edessä maanantaina.

Kyllä opinnot kehittävät ja antavat uusia näkökulmia ihmiselle. Minulla se on ylläpitänyt myös tätä kirjoittamisen kulttuuria blogin myötä. Nyt on kuitenkin aika keksiä muita kirjoituksen aiheita tälle syksylle. Ehkä kaivan esille kirjaluonnoksen, joka on uinunut pöytälaatikossa vuosikausia.

Kiitos ja kumarrus tämän tutkinnon osalta! Done!

Opinnäytetyö palautettu!

On toukokuun puoliväli ja olen palauttanut opinnäytetyöni ohjaaville opettajille. Itse asiassa jo toistamiseen, koska sain palautetta vielä pohdinnan laajentamiseen ja muutaman teoriaosuuden fiilaamiseen toukokuun alussa. Kevät alkaa olla jo sillä mallilla, että työ on saatava valmiiksi, jotta aikaa vapautuu puutarhatöiden tekemiseen.

Mitä sitten lopulta tehtiin?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kehittämistarpeita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvässä työssä on hoitajien näkökulmasta.

Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksen periaatteita soveltaen ja siinä käytettiin osallistavia menetelmiä kaikissa vaiheissa. Aineistona käytettiin kehittämistyöryhmässä tehdyn ryhmähaastattelun materiaalia sekä kehittämistyöryhmän keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja. Kehittämistyöryhmään osallistui vammaispalvelujen asumisyksiköitten hoitajia. Lisäksi aineistossa on palvelupäällikön yksilöhaastattelu. Määrittelyvaiheessa aineistona on myös keskustelumuistiinpanot yhteisön esimiehille järjestetystä kehittämispäivästä syksyltä 2019. Haastatteluaineisto on litteroitu ja käsitelty sisällönanalyysin keinoin.

Kehitysvammaisen henkilön asumispalveluissa tehtävän palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittämiskohteet liittyivät hoitajien mukaan henkilökunnan tietoisuuteen ja perehdytykseen, työskentelytapoihin, suunnitelman tekoon käytettävään aikaan sekä suunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Huomiota kiinnitettiin muun muassa suunnitelman selkeyteen, päivityskäytäntöihin, tasalaatuisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Suunnitelmatyöhön liittyvän osallisuuden koettiin olevan hyvin erilaista erityyppisissä vammaispalveluiden asumisyksiköissä. Osallisuudelle koettiin olevan monenlaisia esteitä, mutta toisaalta esteille löydettiin monenlaisia ratkaisuja.

Kuvalähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Kehittämistyön tuloksena todettakoon, että vammaispalvelujen asumisyksiköissä tulisi sopia työskentelytavoista palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon liittyen ja lisätä tietoisuutta palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyöhön liittyvistä asioista muun muassa henkilökunnan koulutuksella ja uusien työntekijöiden jatkuvalla perehdytyksellä. Asiakastietojärjestelmässä olevaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen tulee kehittämistyöryhmän avustuksella suunnitella selkeämpi rakenne ja tarkoituksenmukaisempi, selkeä sisältö sekä varmistaa suunnitelmalomakkeen toimivuus mobiilissa.

Entä nyt?

Kehittämistyö keskeytyi Suomen hallituksen korona-viruksen vuoksi asettaman kokoontumiskiellon vuoksi. Kehittämistyö jatkuu, kun kokoontumisrajoitukset Suomessa puretaan. Opinnäytetyön osuus on toteutunut ja nyt odotellaan opettajien arviointia. Itsearviointi on tehty ja kypsyysnäytteenä kirjoitettu artikkeli. Viimeisetkin opintotehtävät on saaneet arviointinsa. Kenties valmistuminen ehtii vielä toukokuulle?

Asiantuntijuuden arviointia opintojen loppupuolella

ASIANTUNTIJANA KEHITTYMINEN / KOONTITEHTÄVÄ 1

Asiantuntijuuteen kuuluu käsitteellisen oppimisen lisäksi asioitten syvällinen ymmärtäminen. Asiantuntijuus on jatkuvaa pyrkimystä oppia uutta ja kehittää itseään ammattialansa taitajana (Ruohotie 2008, 106). Tässä tehtävässä kuvaan asiantuntijana kehittymistäni YAMK tutkinnon aikana.


Henkilöstöjohtamisen käytännöt

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”erittäin hyvin”. Aliarvioin tässäkin itseni, koska en tuntenut opintojakson sisältöjä. Opintojakso pureutui henkilöstöjohtamisen käytännön haasteisiin. Koin, että minulla oli tähän paljon annettavaa. Tein tehtävät ristiriitatilanteesta työpaikalla ja sen ratkaisemisesta sekä digitalisaatiosta ja robotiikasta kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Erittäin opettavaista pohtia näitä asioita ja saada myös teoreettista tukea osaamiselle. Osaamisen näkyväksi tekeminen tuki myös ammatti-identiteettiä.



Strategia-ja laatutyö käytännössä

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”ei lainkaan” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”.

Opinnoissa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverinakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän. Laatutehtäviä oli kaiken kaikkiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. Mitä opin? Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti, oman organisaation laatutyö tuli tutuksi, strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen. Ehkä rohkeammin olisin voinut laittaa, että tunnen tämän alueen ennalta hyvin, ja nyt opintojen jälkeen erittäin hyvin. Kolmen vuoden yhtiössäoloaikana olen nähnyt nyt myös strategiauudistamisen jalkauttamiseen liittyvän työn.



Talousjohtaminen

Talousjohtamisesta minulla ei ollut juuri mitään osaamista ja olinkin arvioinnit itseni kaikkein heikoimmille tiedoille. Odoitin opintojaksoa kovasti ja panostin siihen ajallisesti. Ehkä tärkein oppi oli se, että osaan kyllä, kun opettelen ja keskityn. Kiinnostukseni talousasioihin lisääntyi roimasti. Haluan jatkossa tutkia tulosraportteja tarkemmin ja ymmärtää niitä ja tiedän, että opintojakson opit ja materiaalit tukevat siinä. Opintojaksolla panostettiin kovasti esimerkiksi kustannuslaskentaan, mutta ne opit kyllä unohtuvat, kun niitä ei käytä. Opintojakson myötä sisäistin yhä syvemmin sen, että esimiehellä on suuri rooli taloudellisessa mielessä ja haluan omassa työssäni ottaa myös yksikön talouden haltuun.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sergio Palao. ARASAAC.


Menetelmien arviointi

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”hyvin” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”. Tässä opintojaksossa kävi käänteinen oppi, luulin tietäväni paljon arvioinnista, mutta opintojakson sisältö olikin avartavampi. Silti en kuulu kohtaan ”erittäin hyvin”, koska opintojakso tuotti minulle tuskaa ja ei ole jatkossakaan vaivatonta käyttää erilaisia arviointimenetelmiä.

Käsitteellisen ymmärtämisen edistäminen tulee asettaa opetuksen tavoitteeksi (Ruohotie 2008, 111). Menetelmien arviointi, tai arviointi ylipäätään on minulle erittäin mieluisa aihe. Jotenkin tässä opintokokonaisuudessa aihetta lähestyttiin todella vaikealla tavalla ja minulla meni aikaa koota ajatukset, että pääsin lopputulokseen mitä tässä yritettiin oppia. Käsitteet tuottavuus, tehokkuus, vaikutus ja vaikuttavuus pureskeltiin perin pohjin. Itse asiassa tuskailin aiheen ympärillä kirjastossa, ja sain silti tehtävästä hylsyn. Alun vaikeuksien jälkeen, kun käsitteistä päästiin selvyyteen, pääsin itse aiheeseen, vaikuttavuuden arviointiin sosiaalialalla. Valitsin näkökulmaksi päivätoiminnan, joka on lempilapseni. On opettavaista ajatella miten tätä asiaa voin soveltaa ja käyttää omassa työssäni. Opin tämän opintojakson aikana laajentamaan näkemystäni arvioinnista sekä tutustuin kokonaan uuteen alueeseen; kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Osin vaikeuksia aiheutti se, että materiaalit olivat kovin terveydenhuoltopainotteisia ja osaa aiheista oli vaikea siirtää sosiaalialalle. Tämä vaikeus onkin seurannut monissa materiaaleissa läpi opintojen. Arvioisin kuitenkin, että tämä opintojakso kasvatti osaamistani suuresti.

Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Mukavaa oli pohtia, millainen palveluverkosto meillä on tulevaisuudessa. Oppimistehtävänä oli valita jokin yhteiskunnallinen muutos ja käsitellä sen vaikutuksia hyvinvointipalveluihin. Valitsin terveyspalveluitten digitalisoinnin ja tarkastelin sitä kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Samassa tehtävässä tuli vielä valita yksi hallituksen kärkihanke ja analysoida sen vaikutuksia omalle alueelle.

Kärkihankkeisiin tutustuminen pakotti selaamaan sellaisia nettisivuja, joista löytyy paljon valtakunnallista tietoa ja tutustutti hallituksen työskentelytapoihin. Oppimistehtävä tuli kirjoittaa myös PoPSTer-raportista, josta tuli nostaa esiin hyvinvointipalveluiden haasteita. Opettajan palaute tehtävästä 29.1.2018: "Mielenkiintoiset asiat nostit esiin, jotka toisaalta vaikuttavat kaikkialla. Ovat tärkeitä ja erilaisia vammaisten näkökulmasta."


Näitten yksilötehtävien lisäksi oli vielä ryhmätehtävä, jossa perehdyttiin sosiaali -ja terveyspalveluihin pohjoismaissa. Minun ryhmäni aihe oli Pohjoismainen yhteistyö; palvelujen laatu ja turvallisuus. Aihe ei kiinnostanut millään tavalla, enkä saanut siitä otetta tehtävän edetessäkään. Vaikka kuinka luin materiaaleja (jotka olivat hyvin hajanaisia), asia ei selkeytynyt vaan kävi yhä sekavammaksi. Tehtävän antokaan ei ollut kovin selkeä, joten haimme paljon erilaista tietoa, luimme, mutta emme päässeet oikein käsitykseen mitä tehtävään olisi tullut kirjoittaa. Lopuksi selvisi, että koko kirjallinen tehtävä oli turha, pelkkä power point -esitys aiheesta olisi riittänyt. Täytynee todeta, että tästä osuudesta ei jäänyt juurikaan mitään järkevää mieleen. Paitsi se, että yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisesti. Oppi sekin. Tässä opintojaksossa tuli siis hyvin esille motivaation vaikutus asiantuntijuuden kasvuun; Oppimisprosessin metakognitiivinen kontrolli ja säätely eivät koske vain kognitiota vaan lisäksi motivaation, tunteiden ja uskomusten ja käyttäytymisen kontrollia ja säätelyä (Ruohotie 2008, 109).


Strategia ja henkilöstöjohtaminen

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Tämä oli opintojakso, jolle minun ei pitänyt edes mennä. Opintojen aloituspäivillä sitä suositeltiin vahvasti kaikille, vaikka olikin valinnainen. Menin siksi kuuntelemaan aloituspäivän luennot ja kiinnityin mukaan yhteen ryhmään. Myös tehtävät tuntuivat kohtuullisilta suorittaa, joten jatkoin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan opintojakso oli todella työläs. Aluksi piti tehdä annetun materiaalin pohjalta Moodlessa strategiatyöhön liittyvä testi. Sitä varten opiskeltiin strategiatyön perusteita ja käsitteitä. Seuraavaksi kahlattavana oli 10-sivuinen artikkeli HR:n eri rooleista. Tässä pääsi hyvin kärryille mistä eri näkökulmasta henkilöstöhallinnon työtä voidaan tarkastella. Materiaali oli vaikealukuista ja oppiakseen oli tehtävä kovasti työtä.


Ryhmätyössä aiheeksi valikoitui e-HRM, eli teknologian vaikutus henkilöstöhallinnon työhön. Päädyimme käsittelemään Sympa-ohjelmaa, koska se oli suurimmalla osalla ryhmäläisistä käytössä työpaikalla. Tämä osoittautui opintojakson parhaaksi osaksi, koska haastattelin työntekijöitä, esimiestä ja henkilöstöhallinnon väkeä Sympan käyttökokemuksista. Sympasta sain tehtävän myötä paljon lisätietoa. Yhdeksän muodostettua ryhmää käsitteli jokainen eri aihetta henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyen. Näistä jokaisesta aiheesta tuli tehdä yhden sivun pohdinta. Tällä tavalla prosessit tuli käytyä läpi laajemmin, vaikka oma ryhmätyö käsitteli vain varsin suppeaa osa-aluetta. Tätä kautta osaamista tuli enemmän.

Mitä opin? Opin uusia asioita Sympasta, käsitykseni henkilöstöhallinnon tehtävistä laajentui, ymmärrän paremmin strategiatyön merkityksen ja sen yhteyden henkilöstöhallinnon työhön, Huomasin, että olen saanut työskennellä viime vuodet edistyksellisessä e-HRM-ympäristössä, sairaaloissakaan ei välttämättä ole vielä e-lomakkeita, vaan monet asiat tehdään edelleen paperilla.

Tehtävistäkin tuli ihan positiivista palautetta, joten tyytyväinen olen, että osallistuin tälle opintojaksolle. Ehkä rohkeammin olisin voinut arvioida itseni tasolle ”hyvin”.

Palvelumuotoilu

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, koska aihe oli minulle täysin vieras. Palvelumuotoilu vaikutti valtavalta kokonaisuudelta. Nyt koen olevani siinä hyvä. Tein laajan tehtävän päivätoiminnan kehittämiseen liittyen ja suunnittelin käyttäväni menetelmää opinnäytetyössäni ja käytännön kehittämistyössäkin jatkossa. Tämä opintojakso on hyvä esimerkki siitä, että voi oppia käytännön työkaluja, joista on hyötyä työelämässä.

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni laajeni huomattavasti ja huomasin, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. Nyt olen mielestäni kohdassa ”melko hyvin”. Tavoitteenani oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut kovasti myynnin osaamista. Tavoitteenani tälle opintojaksolle oli kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenne. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minäkin palveluesimiehenä olen osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Kirjavainen ym. 2003 puhuu tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjavainen ym. (2003) kirjoittaa reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä, kuten seuraavaksi kerrotussa hankintaosaamisen opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken, oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Hankintaosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, nyt kohtaan ”hyvin”. Hankintaosaaminen kiinnosti kovasti. Aluksi termistö tuntui vähän heprealta, mutta kun tutustui materiaaleihin enemmän, asiat alkoivat aueta. Lopulta opintojakso on ollut todella mieluisa ja mielenkiintoinen. Edelleen törmään siihen, että vaikka tämäkin opintojakso oli todella työläs, opin todella paljon ja mielenkiinto aiheeseen lisääntyi. Opintojakson jälkeen myös työn kautta tulleissa koulutuksissa on perehdytty hankintaosaamiseen. Näiden yhdistyessä osaaminen on tuntunut tarpeelliselta.

Tehtävissä piti tutustua julkisen puolen hankintoihin ja verrata sitä yksityisen puolen hankintoihin. Julkisen puolen hankintaan oli helppo tutustua materiaalien ja kirjallisuuden kautta. Yksityisen puolen hankintatoimen kirjallisuus oli hajanaisempaa ja julkiseen puoleen verrattavaa selkeää ohjeistusta ei ollut. Lähestyin asiaa tutustumalla oman organisaation hankintatoimeen ohjeisiin. Haastattelin hallinto- ja talousjohtajaa ja sain sitä kautta hyvän sysäyksen asian tutkimiseen.

Yleensä pidän hyvin raskaana systeeminä tehdä ryhmätyötä niin, että tapaamme henkilökohtaisesti ja työstämme asiaa yhdessä. Opettaja vaati tällä kertaa selkeästi, että työtä on tehtävä yhdessä, ei jaettuna erikseen ja tuotokset yhdistäen. Niinpä lähdimme tähän ja minulla oli suuret ennakkoasenteet työskentelytavan hitaudesta ja aikataulujen sovittelusta sekä siitä, miten saisimme tällä tavalla työskennellessä mitään järkevää aikaan.

No niinpä kävi, että heti ensimmäinen tapaaminen osoittautui hedelmälliseksi. Olimme yhden jäsenen työpaikalla ja aluksi tuntui, ettei homma lähde kulkemaan. Niin vain lähti puolipakolla ja loppujen lopuksi saimme työstettyä yhden osan ryhmätyötä valmiiksi.

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, koska olen tehnyt jo yhden ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja samat opit on käyty siellä. Kertaus toki tärkeää ja aiheeseen perehtyminen täytyi tehdä, jotta osasi valita opinnäytetyöaiheeseen sopivan tutkimusmenetelmän. Siirtäisin itseni nyt kohtaan ”hyvin”. Tämä on varmasti aihealue, jonka tietoja tulisi käyttää jotta ne pysyisivät mielessä. Kuitenkaan, työelämässä ei kovin usein ihan tutkimuksellista otetta käytetä työn kehittämiseen.

Tutkimus ja kehittämismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ” hyvin”, ehkä yliarvioin osaamisen. Aika paljon jouduin lukemaan kirjallisuutta opintojakson edetessä. Jakson päätteeksi olen edelleen kohdassa ”hyvin”. Opintojakso on minulle tiedonhakua ja erilaisten tutkimusmenetelmien vertaamista. Tähän opintojaksoon liittyi ryhmäytyminen erilaisiin opinnäytetyöaiheisiin, joista minä menin oman alan opetuksen kehittämiseen. Toiseen ryhmätehtävään piti valita jonkun opiskelijan opinnäytetyön aihe (raakile) ja tehdä siitä ideapaperi vastaten seuraaviin aihe ja sen valinnan perustelut. Tehtävän palautuksen jälkeen asiasta keskusteltiin seminaarissa, joka järjestettiin AC-ympäristössä. Meidän ryhmällä valitettavasti seminaaria varjostivat tekniset ongelmat, joten oppimistilanteena se oli erittäin huono eikä tuonut lisäarvoa opiskeluun. Lopuksi tein vielä Moodlessa tentin ja kirjoitin itsearvioinnin. Jälkeenpäin ajateltuna tämän opintojakson tehtävät menivät vähän haaskuuseen, kun eivät tulleet käytetyksi opinnäytetyössä.

Mitä opin? Opin eri paikkoja hakea tietoa opinnäytetyötä varten, jotka kyllä unohtuivat ennen opinnäytetyön aktiivista tekoprosessia. Huomasin, että tiedonhakuun tulee käyttää paljon aikaa.



Opinnäytetyö

Opinnäytetyön aloittaminen jäi lopulta aika kauas muista opinnoista, mutta parhaiten sain boostia sen tekemiseen palvelumuotoilun -opintojaksoilta. Opintojaksojen kohdasta löytyy laajemmin pohdintaa niiden osa-alueiden tarkemmasta kehittymisestä, mutta opinnäytetyössä oppien hyödyntäminen näkyi käytännössä. Monet opintojaksot tuntuivat aika irrallisilta työelämään, mutta nämä kaksi jaksoa ja niiden yhdistyminen oman työn kehittämiseen olivat tärkeitä osaamisen kehittymisen kannalta. Tässä tuli tunne, että opiskelen jotain, mistä on oikeasti hyötyä työelämässäni. Opinnäytetyön suurin oppi oli menetelmällisen tiedon lisääntyminen ja opinnäytetyön tekovaiheessa analysoinnin kokeminen käytännössä. Opinnäytetyöni on juuri valmistumassa ja sitä myöten koko tutkinto valmistuu.


LOPUKSI

Kun tarkastelee kokonaisuutta, asiantuntijuus on lisääntynyt kovasti opiskeluvuosien aikana. Monet asiat on voinut lopulta linkittää työpaikalla tapahtuviin laajempiin kokonaisuuksiin. Ruohotien (2008) mukaan laajentaakseen itsereflektiota ihmiset avioivat kokemuksiaan suhteuttavat niitä aiemmin koettuun. He saattavat kyseenalaistaa olettamuksia ja oppia toisten elämänkokemuksista (Ruhotie 2008, 115). Myös hän puhuu artikkelissaan transformatiivista oppimista, joka edistää yksilön kasvua. Oman ammatillisen kehittymisen kokonaisuuden hahmottamiseksi olen pitänyt tätä blogia, jossa olen pohtinut oppimistani opintojaksokohtaisesti. Se on auttanut myös matkan varrella huomaamaan, että kehitystä tapahtuu. Usean opintojakson kohdalla aluksi arvioin osaamiseni heikolle tasolle, koska termit olivat hakusessa. Kun opintojaksojen sisällöt avautuivat, tunnistin osaamista monissa sisällöissä. Opiskelun myötä alan termistö ja osaaminen kohtasivat paremmin toisensa. Ennen en ehkä osannut vastata kysymykseen, ”minkälaista henkilöstöosaamista sinulla on”, mutta nykyään tiedän mitä se sisältää ja osaan eritellä osaamiseni paremmin.



LÄHTEET:

Kirjavainen P ym. (2003) Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6, 2003.

Ruohotie P 2008. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto A & Onnismaa J (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja.

Myynti- ja asiakasosaaminen

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni tämän opintojakson kohdalla alkutasoksi ”osaan melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni myynnin osaamisalasta laajeni opintojakson aikana huomattavasti ja tein havainnon, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. 

Myydä-viittoma. Lähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Tavoitteenani tällä opintojaksolla oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut enemmän myynnin osaamista. Halusin kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenteen. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minä palveluesimiehenä olen tärkeä osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Itsensä kehittämiseen liittyvässä kirjallisuudessa puhutaan tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. 

Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjallisuudessa puhutaan reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Pohdintoja opintojakson alussa:

Mitä asiakasosaaminen ja myyntiosaaminen tarkoittavat sinun toimialallasi?

Oma organisaationi on yksityisen sosiaalialan toimija, missä asiakasosaamiseen kuuluu muun muassa kuntayhteistyö ja asiakkuuksien eli vammaisten ja vanhusten hyvä hoitaminen. Asiakas on sekä maksava kunta että vanhus tai vammainen, joka käyttää kunnan ostamaa palvelua. Asiakasosaamiseen kuuluu näistä molemmista huolehtiminen. Myyntiosaamiseen liittyy muun muassa uusien asiakkuuksien etsintää, palvelujen myyntiä, asiakkuuksien ylläpitoa.

Useissa teksteissä, joita luin myynnistä ennen tätä tehtävää, puhutaan lisäarvon tuottamisesta asiakkaalle. Meillä sote-puolella asiakkuus usein sisältää perusasioita, kuten asumista ja ateriapalvelua. Lisäarvoa voimme tuottaa esimerkiksi viriketoiminnalla ja talon omalla automahdollisuudella, retkillä jne, jotka tuottava hyvää elämää asiakkaalle. Perusarkea tarjoavat monet yhtiöt, mutta jollain voimme erottua massasta.

Miten markkinointi ja myynti liittyvät toisiinsa?
”Myynti” on selkeimmillään palveluohjauksen työtä, markkinointi tukee sitä muun muassa erilaisilla tapahtumilla ja esitteillä. Markkinointi tuottaa myös välineitä myyntityön tueksi. Markkinointia teemme me kaikki muutkin organisaation työntekijät, opastamme, ohjaamme ja kerromme asioita ja lopuksi ohjaamme ottamaan yhteyttä palveluohjaukseen myyntitapahtuman aikaansaamiseksi.

Markkinointi on varsin laaja käsite; jo ensimmäisellä lähiopetuskerralla opin, että

Se, mitä me ammattitaidottomat näemme, on markkinointiviestintää, eli esimerkiksi erilaisia mainoksia, mainoskirjeitä jne.

Mitkä ovat onnistuneen myyntityön edellytyksiä (tiedot, taidot, asenne)?

Myyjällä täytyy olla paras tieto omasta tuotteestaan/palvelustaan, hyvä ammattitaito myymiseen ja tietämystä myymisen prosessista. Tällöin hän tunnistaa eri vaiheita myynnin prosessissa ja pystyy toimimaan tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen tulee uskoa omaan tuotteeseen. Myyjän tulee olla sitoutunut tehtävään, jota hän hoitaa. Vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa, kun ajatellaan myyjän ja ostajan suhdetta.

Myyjän on oltava myös joustava ja tunnistettava asiakkaassa erilaisia tunnetiloja ja tarpeita. Asiakkaaseen tulee saada luottamus, jonka pohjalta asiakas tekee hankintapäätöksiään. Myyjälle tärkeä ominaisuus on tietynlainen sosiaalisuus, missä hän hakee asiakaskontakteja aktiivisesti ja tarttuu rohkeasti tilaisuuksiin. Myyminen on asiakkaan ostopäätökseen vaikuttamista, ostopäätöksen aikaansaamista. Tavoitteena on, että asiakas tekee päätöksen hankkia tuote tai palvelu, joka tuo hänelle jotain lisäarvoa.

Onnistuneen myyntityön edellytys on tietysti hyvä tuote tai palvelu, joka on ”myyntikuntoinen” eli kilpailukykyinen, toimiva ja tuotteen hinta on oikeaksi mietitty.

Tuotteelle tai palvelulle on oltava tarve, tai tarve luodaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

Tutkimusmentelmät haltuun

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät -opintojakso jäi minulla kaikkein viimeisimmäksi, ehkä senkin takia, että se oli alunperinkin omaan tahtiin suoritettava opintojakso. Itselleni se oli onni onnettomuudessa, koska koen saaneeni suurimman hyödyn opintojaksosta juuri nyt, kun oma opinnäytetyön suunnitelma on valmistumassa. Opintojakson kautta sain perehtyä vielä enemmän tutkimusmenetelmiin ja erityisesti aineistojen analysointimenetelmiin.

Opintojakso oli varsin laaja, alkuperäisellään 12 opintopistettä, nykyään 10 opintopistettä. Sain kuitenkin opettajien kanssa sovittua, että perehtymällä sisällönanalyysiin ja sen sopivuuteen opinnäytetyöhöni, paikkaan tuon 2 opintopisteen vajeen. Päädyin käyttämään sisällönanalyysiä omassa opinnäytetyössäni.

Tässä opintojaksossa sai lukea runsaasti erilaisia materiaaleja, ennen kun aineistojen analysointimenetelmät alkoivat käydä tutummaksi. 

Opintojaksoon kuului erilliset opintotehtävät laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta sekä tietoperustan tekemisestä. Lisäksi moodlessa oli erillinen osio Tilastoanalyysien perusteet, missä harjoiteltuun SPSS-ohjelman peruskäyttö. Lopuksi tehtiin lopputehtävä, josa oli korkeamman asteen tutkimukseen tutustuminen ja arviointi siinä käytettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta omaan opinnäytetyöhön.

Aika paljon tehtävissä ohjattiin eettisten kysymysten äärelle tutkimuksen teossa. Erilaisia teoksia kahlatessa muodostui itselle selkeämpi kuva mitä tutkimusetiikka on ja mitä kuuluu hyvään tutkimuskäytäntöön. Opintojakson aikana joutui myös etsimään eritasoisia tutkimuksia ja arvioimaan niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tietoperustaa. Erityisesti keskityin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin käyttöön erilaisissa tutkimuksissa.

Paljon siis työtä, mutta nyt olen kaikki palauttanut ja sain jopa SPSS-tehtävät tehtyä ilman lähiopetusta. Yksi lähiopetuskerta on vielä opintojaksosta jäljellä 11.2, osallistun siihen joka tapauksessa. Nyt siis jään odottelemaan palautetta noista neljästä esseetehtävästä.

Tämä oli viimeinen opintojakso tähän tutkintoon. Merkinnät muista ovat saapuneet ja nyt keskityn opinnäytetyön toteuttamisvaiheeseen.

Onnistua. Kuvalähde: www.papunet.net. Sergio Palao/ARASAAC.

Fiiliksiä opintojen loppusuoralla

Fiiliksia opintojen loppusuoralla

Aina kun aloittaa uuden opinahjon, on täynnä intoa. Loppupuolella uuvuttaa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on ollut minulle melkoinen maratonjuoksu; Kaksi vuotta on sisältänyt hyvin vaihtelevia ajanjaksoja. Välillä on ollut kesken 3-4 opintojaksoa ja arki on ollut todella ruuhkaisaa. Välillä en ole tehnyt mitään opintoihin liittyvää moneen kuukauteen. Bloginkin päivityksistä näkee, että jaksaminen on ollut erittäin epätasaista. Välillä olen tuottavainen, sitten menee pitkä aika etten tuota mitään tekstiä.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sclera.

Nyt olen saanut koota yhteen opintojen lopputulemaa. Olen käynyt keskustelua turor-opettajan kanssa jäljellä olevista opinnoista ja suunnitellut niiden toteutuksen loppuvuodeksi ja ensi kevääseen. Asiantuntijana kehittyminen-opintojakso kokoaa kaiken opitun vielä yhteen ja laittaa pohtimaan mitä on matkalla opittu ja koettu. On oikeastaan aika hyvä, että opiskeluihin liittyy viimeinen "katsastus", jossa joutuu palaamaan aiheisiin, joita on opintojaksoissa käsitelty. Se avaa silmiä siitä, miten paljon työtä on sisältynyt näihin kahteen vuoteen. Se antaa itselle arvostusta ja ehkä kannustaa juhlimaan maaliin pääsyä.

No, ihan vielä ei olla maalissa. Opinnäytetyön aiheen vaihduttua työ on vasta suunnitelmavaiheessa ja yksi opintojaksokin vielä työn alla. Tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmät-opintojakso toki tulee opinnäytetyön tekemstä, joten sen suorittaminen on mieluisaa näin rinnakkain oman tutkimustyön kanssa.

Marras-joulukuu kuluu siis käytännön opiskelun sijaan kirjojen ja tietokoenen parissa, tutkien tietokantoja, väitöskirjoja ja prograduja ja koostaen niistä omaa opinnäytettä.

Palvelumuotoilu

Potkua palvelumuotoilusta 

Palvelumuotoilun opintojakso oli yksi opettavaisimmista tässä tutkinnossa. Se teetti kovasti työtä, oli kaikki uutta ja tukeutui koko ajan konkretiatasolle. Innostuin aiheesta siinä määrin, että olen päättänyt käyttää menetelmää myös opinnäytetyössäni.

Opintojakson aikana pidettiin oppimispäiväkirjaa, josta tuli kohdallani pitkä !


Aloitin palvelumuotoilun opiskelun heti kun ennakkotehtävä julkaistiin. Kuuntelin ensin Satu Miettisen luennon. Olin erityisen odottavalla mielellä tästä opintojaksosta, koska sain opinnäytetyöni ohjaajalta vinkin, että opintojakso voisi auttaa minua opinnäytetyön työstämisessä. Tiesin siis heti, että palvelumuotoilutehtävä tulee liittymään päivätoiminnan kehittämiseen (joka oli alkuperäinen opinnäytetyöni aihe).

9.11. 2018 lähiopetuspäivä ja opintojakson aloitus

Innokkaana osallistuin aloitukseen, koska ajattelin, että saan vauhtia myös opinnäytetyötäni varten. Päivä oli hyvä, opettajilla selkeät ohjeet miten edetään ja vieraileva luennoitsija avasi hienosti palvelumuotoilun perustaa. Päivän aikana sain lisää ideaa omaan harjoitustyöhöni ja paperille jo vähän sitä työstin eteenpäin. Tuntui, että suunnitelma syntyi jo siinä, kun asioita aktiivisesti ajatteli ja kuuli opettajilta mitä on tarkemmin ottaen tarkoitus tehdä.

Alkuvaiheen ajatuksia;

- yhteiskehittämisen työpaja, palvelumuotoilun työkaluna

- katsommeko päivätoimintapalvelua mistä näkökulmasta? käyttäjän näkökulma?

- Tärkeintä on asiakkaan tarpeisin vastaaminen palvelussa. Käyttäjätiedot näkyväksi? mitä ovat käyttäjän tarpeet, joka yksikössä hieman erilaiset. haasteena yhdentäminen? missä määrin sitä voi tai kannattaa tehdä?

- palvelun tuottajan näkökulmasta lisää työtyytyväisyyttä, kun palvelu on hyvin suunniteltu ja sujuvaa

- meillä on kaikki mahdollisuudet siihen, että jokainen päivätoiminta on oman näköisensä, asiakkaittensa näköinen. sitä ajatusta kannattaa vaalia.

Tehtävissä eteneminen kohti lopputulosta oli esitetty selkeästi ja etapit olivat mielenkiintoisia. Siksi kurssin suorittaminen ei tunnu valtavalta työltä. Etenee vaihe vaiheelta ja saa aikaan jotain mielenkiintoidsta.

Kuuntelin iltapäivällä vielä Kirsi Koivusen yhden nauhoitteen, kun lähiopetuksessa painotettiin, että nauhoitteet kannattaa kuulla, ennen kun lähtee tekemään harjoitustyötä.

13.11.2018

Esimiesten kuuleminen oman harjoitustyöni aiheesta. Harjoitustyön aihe pysyy samana; kirjatut menetelmät; haastatteluissa piirtäminen ja tarinankerronta, brainstorm työntekijöille, visuaalinen palvelunkuvaus

22.11.2018 alan työstää suunnitelmaa, laitan liiketoimintajohtajalle sähköpostia ohjenuorista palvelukuvaukseen ja hinnoitteluun liittyen. Kokonaisuus on vielä hakusessa.

23.11.2018 Suunnitelma on miltei valmis, mutta jätän sen hautumaan.

Iltapäivällä kävin palaverin organisaation palveluohjauksen kanssa. Keskustelimme siitä, mitä he tarvitsevat myyntityön tueksi sekä myös siitä, mitä uusia palveluja he näkevät, että olisi hyvä luoda päivätoiminnan ympärille. Keskustelu oli oikein hyvä ja antoi suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle. Sain myös tiedot nykyisen palvelupolun piirtämiseen. 

29.11.2018 kirjoitin suunnitelmaa loppuun ja mietin aikatauluja realistisiksi. Koko työ keskittyy tammikuulle, valmistelevia toimenpiteitä nyt joulukuulla.

9.1.2019

Loppuvuosi menikin muissa kuvioissa, eli kaikki valmisteleva työ jäi tammikuun alkuun. Lueskelin taas työkalupakkia ja tein valmistelut ensimmäiselle kehittämistapaamiselle. 9.1 tapaamiseen osallistui 11 henkilöä 11 eri yksiköstä, joissa järjestetään päivä- ja viriketoimintaa. Edustajista vain yksi oli vanhuspuolen yksiköstä, muut vammaispuolelta. Kerroin aluksi työstäni päivätoiminnan koordinaattorina ja päivätoiminnan kehittämisen kokonaisuudesta (mitä asioita on jo vireillä viime vuoden jäljiltä). 

Iltapäivän tarkoituksesta; keskittyä päivätoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulmaan ja etsiä yhdessä kehittämisen kohteita. Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja koontilomakekysymysten avulla. Keksin siihen hieman enemmän apulauseita, joilla ohjaajat pääsisivät syvemmälle asiakkaan pään sisään. Luovana menetelmänä oli askarrella pienryhmässä (3-4 jäsentä) hahmo, joka kuvastaa päivätoiminnan asiakasta, jopa karikatyyriseen tyyliin. Osallistujat ryhmäytettiin tarkoituksella niin, että yksiköiden asiakaskunnat olisivat eniten lähellä toisiaan, jotta profiilin koonti olisi edes vähemmän vaikeaa. Syntyi kolme erilaista asiakasprofiilia. Nämä esiteltiin toisillemme. Kerroin, miksi asiakasnäkökulmaan perehtyminen on tärkeää kehitystyössä, palvelumuotoilun näkökulmasta. Kerroin tässä vaiheessa myös tehtävästä, joka tehdään päivätoimintayksiköissä asiakkaitten kanssa. 

Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja 

koontilomakekysymysten avulla. 

Tämän jälkeen ryhmittäydyttiin pareittain; annoin tehtäväksi keskustella parin kanssa ja kirjoittaa post it-lapuille päivätoiminnan kehittämistarpeita. Keskustelu kävi vilkkaana ja lappuja syntyi hyvää tahtia. Parit saivat tuoda laput yhteiselle seinälle ja kertoa ne muille. Tästä syntyikin vilkasta keskustelua ja osa ajatuksista eteni kehitysideatasollekin. Kaikkia ei ehditty keskustella, joten tästä jatkamme seuraavalla kerralla. Tein myös itse keskustelusta muistiinpanoja, kirjasin ylös kehitysehdotuksia.

11.1.2019 lähetin kaikille ohjaajille tehtävän asiakkaitten kanssa tehtäväksi.

13.1.2019 Aloin kirjoittamaan opinnäytetyön suunnitelmaa. Opinnäytetyö liittyy tähän palvelumuotoilun tehtävään; päivätoiminnan kehittäminen. Välillä on vaikea hahmottaa, että teen palvelumuotoilun opintojakson merkeissä lyhyen kaavan mukaan kehittämishomman, vaikka minun pitäisi käyttää siihen koko vuosi ja suunnitella se tarkoin. Välillä taas ajattelen, että onpa hyvä, että käynnistän opinnäytetyön ajatuksen nyt näin tohinalla, kun pureudun kehittämiseen jo palvelumuotoilun opintojakson merkeissä. Ristiriitaista! Tänään kuitenkin opparin suunnitelman kirjoituksen jälkeen aloin järjestelemään kehittämisiltapäivän materiaaleja yhdelle koolle. Tosi mielenkiintoista! Harmi että kurssin aika on niin lyhyt, etten ehdi ryhmää koota vielä useampaa kertaakin.

18.1.2019 päivätoimintayksiköstä asiakkaat soittivat minulle ja kyselivät lisätietoja tehtävän tekemisestä. Olipa mukava, että he halusivat kuulla minusta ja työstäni. Nyt tuli sellainen tunne, että asiakkaat saavat ja haluavat vaikuttaa päivätoiminnan kehittämiseen.

19.1.2019 Siirryin taas palvelumuotoilun materiaaleihin ja aloitin työstää palautettavaa tehtävää eri osioista. Huomasin, että aika laaja tehtävähän tämä pamun kokonaisuus on, paljon pieniä osioita, jotka pitää koostaa kokonaisuudeksi, palautettavaksi tehtäväksi. Sain tehtyä jonkunlaisen alun dokumentille sisällysluetteloineen. Mietin, että teen vähän erilaisen, kun yleensä oamk:n palautettavat tehtävät ovat. Paljon on vielä tekemistä, reilu kuukausi aikaa tehtävän palauttamiseen. Teki mieli kysyä opettajalta, että miten toimin, kun haluaisin palvelukuvauksenkin työstää tähän työryhmän kanssa, mutta valitettavasti tällä aikavälillä en saa kehittämisryhmää uudelleen kasaan.

30.1.2019 Kävin päivätoimintayksikössä vastaanottamassa tehtävän tuloksia. Tein ryhmälle haastattelun ja jokainen sai puheenvuoroa. Hyviä asioita oli esillä.

8.2 pidimme palaverin kehittämiskohteeseeni liittyen (auton hankinnan mahdollisuudet). palaveriin osallistui minun lisäkseni alueeni palvelupäällikkö, talous- ja hallintojohtaja sekä controller. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kulkeminen ja yritettiin muuttaa hyötyä euroiksi.

20.2. linnoittauduin kirjastoon dokumentoimaan asiakasprofiilit ja kirjoittamaan tekstiä selkeämmäksi. Totesin, että en ole saanut opettajalta ohjausta, jota olisin toivonut. En ollut ihan varma olisiko niin esseemäinen työni sellainen, mitä innovatiivinen pamu-ajatus hakee. Tehtävä on laaja ja on ikävää, jos ei tiedä onko se menossa oikeaan suuntaan ja onko siinä tartuttu oikeisiin asioihin. Palautuspäivää ennen ei ole enää juurikaan aikaa muokata työtä, mikäli palaute tulee liian myöhään ja muutostöitä on tehtävä. Näillä mennään. Olen tyytyväinen tehtyyn työhön ja siihen, että tehtävä todellakin käynnisti käytännön kehittämistyön päivätoiminnassa. Aikaa ei ole koskaan riittävästi, mutta jostain on alettava… Erittäin hyvä opintojakso! 

Asiakkaan näkökulmaa mietittiin luovalla tavalla rakentamalla annetuista materiaaleista kuvaus yhdentyyppisestä asiakkaasta.

25.2. tehtävän palautuksen kynnyksellä. Minua harmittaa, etten ole saanut palautetta opettajalta. Päädyn tekemään innovatiivisemman esityksen, koska malliksi oli laitettu sellaisia. Omani on hyvin esseemäinen. Esityksestä tulee värikäs ja saan tehtyä siitä kohtuullisen selkeän. Päätin, että täydennän päiväkirjaa kirjallisesta osuudesta. Siitä tulee pitkä mutta koska opettajia ei ole tavannut, tunnen tarvetta kirjoittaa prosessista enemmän.

Ihannetilannehan olisi ollut, että olisin saanut tammi-helmikuulla järjestää useampiakin kehittämisen päiviä, mutta työnkuvani muuttui 7.1 ja päädyin avaamaan uutta yksikköä samaan ajankohtaan. Näin ollen jouduin supistamaan kehittämistyöhön käytettävää aikaa. Mutta, työ jatkuu.


26.2 Saan opettajalta palautetta työstäni. Pohdin, etten oikein voinut palauttaa keskeneräistä työtä moodleen kysymyksiä varten?? Siksi käytin emailia. Ehkä toimin tässä virheellisesti. Mutta palaute tuli ja muokkasin palautettavaa tehtävää hieman palautteen mukaisesti. Palautin tehtävän ja kommentoin muutamia töitä. Hyvin erilaisista aiheista on pamu-töitä tehty opiskelijaryhmässä.

Totean, että päiväkirjani on pitkä. Opintojaksokin tuntui pitkältä ja työläältä, mutta nämä ovat parhaita, joissa oikeasti joutuu tekemään käytännön työtä ja oppii eniten. Kiitos siis kovasti näistä opeista ja kehitysideana lopuksi se, että opettajat olisivat voineet järjestää vaikka yhden/kaksi ac-ohjausaikaa livekysymyksille. Tämä olisi rytmittänyt pitkällä ajanjaksolla tehtävää opintojaksoa.

Lopuksi... opinnäytetyön aihe vaihtui syksyllä 2019, mutta palvelumuotoilun menetelmäosaaminen siirtyy myös uuden aiheen käsitteleyyn.

Hankintaosaaminen

Hankintaosaaminen kiinnosti kovasti. Opettaja Jarmo Kastikaisella oli varsin mielenkiintoinen tapa puhua asioista. Aluksi termistö tuntui vähän heprealta, mutta kun tutustui materiaaleihin enemmän, asiat alkoivat aueta. Lopulta opintojakso on ollut todella mieluisa ja mielenkiintoinen. Edelleen törmään siihen, että vaikka tämäkin opintojakso oli todella työläs, opin todella paljon ja mielenkiinto aiheeseen lisääntyi.

Kuva: www.papunet.net / Sergio Palao

Tehtäviin oli saatu koottua aika lailla opintojakson perusydin. Yksilötehtävissä piti tutustua julkisen puolen hankintoihin ja verrata sitä yksityisen puolen hankintoihin. Julkisen puolen hankintaan oli helppo tutustua materiaalien ja kirjallisuuden kautta. Se oli selkeästi lailla ohjattua.

Yksityisen puolen hankintatoimen kimppuun oli vaikeampi päästä. Kirjallisuus oli hajanaisempaa ja julkiseen puoleen verrattavaa selkeää ohjeistusta ei ollut. Lähestyin asiaa tutustumalla oman organisaation hankintatoimeen ja sen ohjeisiin. Haastattelin hallinto- ja talousjohtajaa ja sain sitä kautta hyvän sysäyksen asian tutkimiseen.

Ryhmätyön teko yllätti

Yleensä pidän hyvin raskaana systeeminä tehdä ryhmätyötä niin, että tapaamme henkilökohtaisesti ja työstämme asiaa yhdessä. Opettaja vaati tällä kertaa selkeästi, että työtä on tehtävä yhdessä, ei jaettuna erikseen ja tuotokset yhdistäen. Niinpä lähdimme tähän ja minulla oli suuret ennakkoasenteet työskentelytavan hitaudesta ja aikataulujen sovittelusta sekä siitä, miten saisimme tällä tavalla työskennellessä mitään järkevää aikaan.

No niinpä kävi, että heti ensimmäinen tapaaminen osoittautui hedelmälliseksi. Olimme yhden jäsenen työpaikalla ja aluksi tuntui, ettei homma lähde kulkemaan. Niin vain lähti puolipakolla ja loppujen lopuksi saimme työstettyä yhden osan ryhmätyötä valmiiksi. Päätimme lähestyä ryhmätyön aihetta markkinaoikeudesta löytyvien hankintatapausten kanssa. Otimme kolme erilaista tapausta, joista on tehty kantelu markkinaoikeuteen. Pureskelimme niistä prosessikaaviot, ja arvioimme miten hankintayksikkö on onnistunut tai epäonnistunut suunnittelussa, toteutuksessa ja mitä seuraamuksia näistä tapahtumista on heille ollut. Hyvin opettavaista lähestyä aihetta epäonnistumisen kautta!

Opin tällä jaksolla todella paljon julkisten hankintojen tekemisestä. Opintojakson jälkeen olenkin osallistunut muutamaan kansalliseen kiertueeseen, missä on pureskeltu hyvän julkisen hankinnan tekemistä. Tällä hetkellä en työssäni tarvitse näitä oppeja, mutta tietoisuus prosesseista on hyvä olla olemassa, kun toimii yksityisellä puolella ja omat yksiköt osallistuvat kaupunkien kilpailutuksiin.

Vaikuttavuuden arviointi sosiaali- ja terveysalalla

Vaikuttavuuden arviointi sosiaali- ja terveysalalla

Arvioinnin pohdintaa päivätoiminnan näkökulmasta

johdanto

Tässä työssäni tarkastelen vaikuttavuuden arvioinnin problematiikkaa sosiaali- ja terveysalalla. Käsittelen ensin vaikuttavuuden arviointiin liittyviä käsitteitä ja niiden suhdetta toisiinsa. Sen jälkeen kirjoitan sosiaalialaan liittyvästä arvioinnin problematiikasta ja avaan kustannusvaikuttavuuden käsitettä ja kirjoitan sen ideasta, mittareista ja menetelmistä. Lopuksi pohdin vaikuttavuuden arviointia päivätoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Oma työkenttäni on sosiaalityön puolella, joten käytän esimerkkinä kehitysvammaisten päivätoimintayksikköä, jossa työn tuloksia tulisi tehdä nykyistä enemmän näkyväksi. Tarvittaisiin sopivia arviointimenetelmiä ja pysyvyyttä, jotta arviointia voitaisiin tehdä pitemmällä aikavälillä. Näin vaikuttavuutta voitaisiin saada enemmän todennetuksi. Päivätoiminnan yleisesti tiedetään vaikuttavan suuresti kehitysvammaisten henkilöiden elämään, mutta tutkittua tietoa tästä on olemassa hyvin vähän. Haasteena on tietysti mittaaminen, mutta myös vastaajien haasteellisuus. Miten saadaan tieteellisesti valideja tuloksia, kun päivätoiminta on hyvin yksilöllistä, erilaista eri päivätoimintayksiköissä ja haastateltavat henkilötkin jokainen yksilö. Usein haastateltavilla on myös kommunikointiin liittyviä haasteita. Päivätoiminta voidaan nähdä kuntoutuksena, joka on yksi osa-alue terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa. Sen vaikuttavuudessa ei kuitenkaan voida käyttää selkeitä terveydellisiä mittareita, kuten esimerkiksi verenpainetta, vaan kyseeseen tulee enemmänkin elämänlaadun mittaristot.

Liekö näistä, muuallekin sosiaalityöhön kantavista haasteista johtuen menetelmien arviointi ei tällä hetkellä yllä sosiaalityöhön kovinkaan hyvin. Jopa Petra Falkenback FinCCHTA:sta totesi luennollamme, ettei sosiaalityön menetelmien arviointi tällä hetkellä kuulu heille. Sosiaalityön puolella tehtävä työ on kuitenkin iso osa kansanterveyttä ja siitä aiheutuu suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Näillä perusteilla olisi vähintäänkin suotavaa, että FinCCHTA:lle palkattaisiin yksi ihminen sosiaalityön menetelmien arvioinnin asiantuntijaksi.


2 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN MERKITYS SOSIAALIALALLA

Sosiaalialalla tulisi merkittävästi lisätä tutkittuun tietoon perustuvien päätösten tekoa. Kuten johdannossa totesin, sosiaalityöhön liittyvää vaikuttavuuden arviointia ei jostain syystä ole otettu niin suureen arvoon mitä terveyspuolen arviointia. Erilaisia projekteja ja kokeiluja on paljon, mutta loppuarvioinnit ja vaikuttavuuden arvioinnit jäävät vielä liian vähälle huomiolle. Pitkäjänteisen työn tuloksia ja eri menetelmien tuomia etuja tulisi saada suuren yleisön nähtäville. Esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön kokonaishyvinvointiin vaikuttaa monet tekijät; asuminen, ympäristö, sosiaaliset suhteet, vamman aste, päivätoiminta, vapaa-aika, terapiat ja esimerkiksi liitännäissairauksien olemassaolo. Kehitysvammaisen kokonaishyvinvointia tukemalla saamme aikaan kustannussäästöjäkin, joita käsittelen tarkemmin luvussa 3.

2.1 Vaikuttavuus, mitä se on?

Vaikuttavuus on varsin moniulotteinen käsite. Käsitteenä se voi viitata yhteiskunnallisella tasolla erotettavaan vaikuttavuuteen kuin palvelujärjestelmän, sen organisaation ja siinä toteutetun työn vaikuttavuuteen tai yksilön muutoksiin (Pohjola 2012, 10). Sosiaalialalla se on harvoin todennettavissa panos-tuotos-tuloksen kautta, kun kyse on ihmisten hoito- ja/tai auttamistyöstä. Vaikuttavuutta voidaan ajatella taloudellisuuden näkökulmasta, mutta sosiaalityössä merkityksellistä on myös ihmisen kokemuksellisuus ja koettu laatu. Vaikuttavuuden tavoitteena voi olla esimerkiksi muutoksen tuottaminen asiakkaan arjessa, ongelmalliseksi koetussa tilanteessa (Pohjola 2012, 9). Päivätoiminnassa tällainen voi olla esimerkiksi haastavan käytöksen väheneminen.


Työn vaikuttavuuden arviointia ja sen kautta näyttöön perustuvaa tietoa tulisi käyttää myös sosiaali- ja terveysalaa koskevassa päätöksenteossa. Kuitenkin, kvantitatiivista tutkimustietoa esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoiminnan vaikuttavuudesta on vaikea saada. Enemmän käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta, jolloin mukaan saadaan enemmän kokemuksellista tietoa sekä asiantuntijuutta. Paras tieteellisellä tutkimuksella saatu evidenssi kiinnitetään työntekijän asiantuntemukseen, sekä asiakkaan arvoihin ja odotuksiin huomioiden samalla paikalliset olosuhteet (Pohjola 2012, 12). Sosiaalityö on aina kontekstuaalista, jolloin työ heijastuu aina yksilöllistä tilannetta pitemmälle kattaen ihmisen ja hänen suhteensa toimintaympäristöön ja yhteiskuntaan (Pohjola 2012, 23). Tämän vuoksi ei ole aina helppoa erottaa jonkin toiminnan suoraa vaikuttavuutta. Kuitenkin, vaikuttavuus voidaan määritellä esimerkiksi jonkin palvelun kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja tavoitteet.

2.2 Asiakastyytyväisyys vain osa totuutta

Asiakastyytyväisyystutkimuksilla voidaan kuvata osaa totuutta työn vaikuttavuudesta. Sosiaali- ja terveysalalla tehty asiakastyytyväisyystutkimus on aina kontekstoitunutta, koska asiakas saa palvelua. (Hokkanen 2011). Asiakastyytyväisyys on yhteydessä odotuksiin, joita asiakkaalla on palvelua kohtaan. Siihen liittyy myös muun muassa odotukset työntekijää kohtaan sekä mielipide tapahtumaan osallistuneitten henkilöitten asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoiminnassa tehty asiakastyytyväisyys kertoo asiakkaan sen hetkisen mielipiteen toiminnasta; kehitysvammaisilla se voi olla hyvinkin pieni päivittäinen vastaus, vaikkapa hymynaama tai surunaama. Se ei kuitenkaan kerro sitä, onko ihmisen elämänlaatu kokonaisuudessaan parantunut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen. Johtuuko hymynaama päivätoiminnan toimista sinä päivänä vai siitä, että tänään sattuu olemaan isän soittopäivä, jota kehitysvammainen odottaa ja on siksi muita päiviä onnellisempi. Entä ymmärtääkö hän, että hän on vastaamassa kysymykseen, vai painaako hän nappia, joka näyttää mielestään mukavammalta. Asiakastyytyväisyyden tekemisessä olisikin oleellista, että asiakas tietää olevansa kyselyn kohde (Hokkanen 2011).


Kun asiakastyytyväisyyttä tutkitaan, ollaan jo jyvällä vaikuttavuuden arvioinnissa. Mutta, oleellista on se, että vaikka asiakastyytyväisyysmittausta tehdään, pitäisi saada selvitettyä, mikä prosessissa tai toiminnassa saa aikaan positiivisen tai negatiivisen muutoksen. (Moodlen opintomateriaali, Koivunen Kirsi 2019). Tämän vuoksi kyselyjen tulokset tulisi analysoida tarkoin ja ottaa huomioon erilaiset kontekstit. Hokkanen 2011 tuo esille myös tärkeän asian asiakastyytyväisyyskyselyn tarkoituksessa. ”Asiakastyytyväisyyden lomakearviointia voidaan pitää portinaukaisijana kohti laajempaa asiakasosallisuutta.”

Asiakastyytyväisyystutkimus esimerkiksi kehitysvammaisten päivätoimintayksikössä on näistä syistä haasteellista. Tästä johtuen tarvitsemme monipuolisempia mittareita vaikuttavuuden arviointiin.


2.3 Toimintakyvyn mittaristot avuksi

Tärkeä mittari tyytyväisyyskyselyn rinnalle on erilaiset toimintakyvyn mittaristot. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaajalla voi olla hyvinkin tarkka käsitys päivätoiminnan vaikuttavuudesta asiakastasolla. Haastava käytös voi olla vähentynyt, levollisuus lisääntynyt, käytännön tasolla tavaroita särkyy vähemmän tai asiakas ei enää hakkaa päätään seinään niin usein. Tämä ”hiljainen tieto tulisi kuitenkin tehdä näkyväksi ja se onnistuu toimintakyvyn mittareilla.

Päivätoiminnan vaikuttavuutta voitaisiin siis arvioida järjestelmällisemmin käyttämällä toimintakyvyn mittaristoja asiakastyytyväisyysmittarien rinnalla. Kehitysvammatyössä on käytetty erilaisia mittareita, koska mikään mittaristo ei ole kaiken kaikkiaan hyvä kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiin. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa ASTA, TOIMI, RAI, PSYTO ja PSTKA. Tutkimassani päivätoimintayksikössä käytetään ASTA-lomaketta. Itse olen parhaiten perehtynyt TOIMI-menetelmään. Päivätoimintaa ajatellen, näistä lomakkeista tutkija voisi poimia osa-alueet, joihin päivätoiminnalla erityisesti voisi olla vaikutusta, kuten esimerkiksi psyykkinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet.

Liisa Hokkanen (2012) muistuttaa, että tärkeää vaikuttavuuden arvioinnissa on tarkastella saatuja tietoja tavoitteitten asettelun ja niiden saavuttamisen näkökulmasta. Kehitysvammaisten päivätoiminnassa tämä on erittäin oleellinen asia, silti siihen keskitytään liian vähän. Asiakkaan tavoitteet esimerkiksi toimintakyykyyn liittyen, ovat oleellisessa osassa, kun arvioimme toimintakyvyn muutoksia. Lähtökohtana voi olla toimintakyvyn ylläpito, toimintakyvyn lisääntyminen tai vaikkapa haastavan käytöksen ennaltaehkäisy. Näillä tavoitteilla on merkitystä, kun arvioimme työn vaikuttavuutta. Sitä tulisi lopuksi tarkastella suhteessa tavoitteisiin. Tämä nimenomaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa. Kirjauksia ja pohdintaa, yhteenvetoja. Esimerkiksi kehitysvammaisen elämänkaaressa tapahtuvat muutokset tulisi olla näkyviä ja niiden vaikutus toimintakykyyn todentaa, kuten esimerkiksi todennetaan ikääntymisen vaikutus lääkkeittensietokykyyn.

2.4 Arvioinnin haasteita

Toimintakyvyn arvioinnissa käytettäviä mittareita on siis monia, mutta haasteena on myös se, että toimintakyvyn mittaristojen avulla saatujen tietojen vertailuun ei ole ohjetta. Toimintakykyä arvioidaan ja lomakkeet voidaan lähettää esimerkiksi sosiaalityöntekijälle tiedoksi. Mutta kuka tekee vertailun vuodentakaiseen ja kirjaa siitä yhteenvedon? Millä menetelmällä? Vaikuttavuuden arvioinnin yksi haaste onkin, että validien tulosten aikaansaamiseksi usein mittauksia on tehtävä useita ja tulosten saamisen prosessi voi olla pitkä (Korteniemi ym. 2011). Prosessi tähän työhön esimerkiksi kehitysvammapuolella puuttuu kokonaan. Esimerkiksi jokin menetelmän käyttö ja sen vaikuttavuus päivätoiminnassa tulisi pystyä todentamaan asiakastyytyväisyystutkimuksen, toimintakykymittariston ja/tai elämänlaatumittaristojen yhteistuloksilla. Niistä tulisi pystyä vetämään johtopäätöksiä yksilötasolla ja osoittamaan, millä asiakasryhmällä tulokset ovat hyviä ja millä asiakasryhmällä eivät.

Vaikuttavuuden arviointi on siis haasteellista sosiaali- ja terveysalalla, monestakin eri syystä. Asiakkaan kokemukset palvelusta ovat usein hyvin moniulotteisia, eikä yksiselitteisiä tuloksia saada aikaiseksi. Asiakkaan elämäntilanteen kohentuminen voi olla pitkä ja vaiheikas prosessi. Lisäksi se voi olla jatkuvasti vaihteleva, kuten kehitysvammaisilla. Selkeää, saatikka pysyvää, voinnin kohenemista ei välttämättä tapahdu. Asiakkailla on ongelmia oman elämän hallinnan ja ohjauksen kanssa ja heillä saattaa lisäksi olla puutteita ymmärryksessä ja haasteita kommunikaatiossa. Esimerkiksi päivätoiminnassa työmenetelmät valitaan usein yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan, jolloin saman työmenetelmän tuloksia on hankala arvioida erityyppisillä asiakkailla.

Korteniemi ym. 2011 kirjoittaa, että sosiaalialalla työntekijät eivät ole vielä sisäistäneet arvioinnin merkitystä työnsä kehitykselle. Kirjoituksesta on seitsemän vuotta aikaa, voisi toivoa, että muutosta on tapahtunut. Erilaisten ”hyvä käytäntö” -siirtojen kautta sosiaalityössäkin voisi ajatusmaailma laajentua ja toimivia työmenetelmiä avoimesti siirtää laajempaan käyttöön.


3 KUSTANNUSVAKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Tämän työni alkuosioissa olen tarkastellut sosiaalityön vaikuttavuutta asiakkaan elämänlaadun ja toimintakyvyn näkökulmasta, asiakaslähtöisesti. Kun yksilötasolta noustaan ylemmäs, voidaan näkökulma vaihtaa kustannusvaikuttavuuden puolelle. Taloudellinen vaikutus liittyy usein käsitteisiin tehokkuudesta ja joskin toiminnan taloudellisista vaikutuksista, palveluiden oikeasta taloudellisesta kohdentamisesta ja investoimisesta niin, että tuetaan vaikuttavuutta (Pohjola 2012, 11). Kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi siltä kannalta, miten paljon hyvinvointia jokin menetelmä lisää. Voidaan kysyä esimerkiksi ”miten laajaa hyötyä siitä on ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle”.

Menetelmien taloudellista arviointia varten tarvitaan huolellisesti suunniteltu ja toteutettu tutkimus (Moodlen opintomateriaalit, Koivunen 2019), tarkasti määritelty interventio, riittävä seuranta-aika ja oleellisten kustannus- ja hyötytekijöiden tunnistamista ja arvottamista. Yhteiskunnallisella tasolla kustannusvaikuttavuuden arviointi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aktiivisella, onnistuneella päivätoiminnalla voimme muun muassa ehkäistä ja vähentää kalliita hoitopäiviä laitoshoidossa, eli vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Yhtiötasolla laadukkaan päivätoiminnan järjestäminen voi keventää valvonnan (työntekijän) tarvetta, kun haastava käytös vähenee asiakkaan hyvinvoinnin kohennettua. Tämä on suoraa näkyvissä henkilöstökustannuksissa. Päivätoimintaryhmän vuoksi myös hoitajan tarve päivätoiminnan aikana on vähäisempi ja resurssit voidaan kohdentaa muuhun työhön päivätoiminnan ajaksi, jolloin työn teko tehostuu.

Oman työni kannalta katson vaikuttavuutta isommasta näkökulmasta, koko yhtiön päivätoimintayksiköiden näkökulmasta. Yksilöön kohdistuvan vaikuttavuuden lisäksi voimme tarkastella muun muassa päivätoimintatyön vaikuttavuutta asiakkaan perheen kannalta (koko perheen hyvinvointi ja jaksaminen, palvelujen käytön väheneminen), maksavan kunnan ja yhteiskunnan näkökulmasta (kokonaiskustannusten väheneminen, laitoshoitojaksojen väheneminen, kehitysvammaisten työllistyminen, osallisuuden lisääminen jne.) Kehitysvammaisia ihmisiä emme voi tarkastella niin suoraviivaisesti, kuten terveyspuolella esimerkiksi jonkin sairauden parantamisen näkökulmasta; minkälaisella kustannuksella jokin leikkaus suoritetaan, paljonko leikkaus maksaa ja mikä on prosentti, joka palaa takaisin työelämään terveenä. Kysymys on enemmänkin kustannusten nousun jarruttamisesta ja järkevien, tehokkaiden työtapojen valinnasta tilanteen huononemisen ennaltaehkäisemiseksi. Kuitenkin, yhtiötasolla, on mielenkiintoista ajatella päivätoimintaakin kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi edellä mainitut haastavan käytöksen vähenemiset olisi mahdollista muuttaa rahaksi, lisätyövoiman tarpeeksi, henkilökunnan sairauspäivien määräksi (poissaolot väkivallan vuoksi). Vaikuttava päivätoimintatyö itse asiassa vaikuttaa aika laajasti haastavasti käyttäytyvän kehitysvammaisen ympäristöön.


3.1 Kustannusvaikuttavuuden avioinnin idea lyhyesti

Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa mitataan voimavarat, joita käytetään jonkun menetelmän toteuttamiseksi. Ne muutetaan rahamääräisiksi. Voimavaroihin liittyviä kuluja ovat esimerkiksi henkilöstökulut, pääomahyödykkeet kuten tilat, koneet ja laitteet, aineet ja tarvikkeet, ajankäyttö sekä muut kulut kuten matkakustannukset tai kodin muutostyöt (Linnosmaa, Haula, Mäkelä 2017). Tarvitsemme siis tietoja suoritekustannuksista. Esimerkiksi päivätoiminnassa tällaisia ovat henkilöstökulut sekä tila- ja tarvikekulut.

Kustannusvaikuttavan jostain menetelmästä tekee se, että jokin menetelmä on edullisempi, mutta sen vaikuttavuus on sama, kun verrattavan menetelmän (Moodlen opintomateriaali, Koivunen 2019). Eli esimerkiksi jokin menetelmän vaikutuksia elämänlaatuun verrataan työhön tarvittaviin voimavaroihin. Näillä vertauksilla voidaan arvioida, minkä menetelmän käyttö on kustannusvaikuttavaa.


3.2 Mittarit ja menettelyt

Taloudellisen arvioinnin menetelmiä ovat kustannusten minimointianalyysi, kustannus-hyötyanalyysi, kustannus-vaikuttavuusanalyysi, kustannus-utiliteettianalyysi ja kustannus-seuraamusanalyysi. (Moodlen materiaali, Koivunen 2019) Kustannus-vaikuttavuusanalyysissä terveysvaikutuksia mitataan luonnollisilla yksiköillä, kuten verenpaineella. Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa voidaan määritellä inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde, joka vertaa kahta menetelmää, niiden kustannusten muutosta suhteessa vaikuttavuuden muutokseen. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun arvioidaan uuden menetelmän käyttöön ottoa ja halutaan verrata sitä nykyiseen sen kustannuksiin ja vaikuttavuuteen. Minimointianalyysillä voidaan havaita menetelmä, joka aiheuttaa vähiten kustannuksia (Räsänen ym. 2013). Kustannus-hyötyanalyysissä myös hyöty muutetaan rahaksi. Kustannus-utiliteettianalyysi huomio sekä elämänlaadussa, että sekä pituudessa saavutettavat muutokset laskennallisesti.

Kuitenkin, eri menetelmien vertailussa voi olla hankaluutena menetelmien ylimalkainen linjaus. Moodlen opintomateriaaleissa tuodaankin esille, että jonkin menetelmän taloudellinen arviointi voi olla monivaiheinen prosessi, joka sisältää epävarmuustekijöitä, kuten aineiston vaihtelevuutta ja analyysimenetelmän sopivuutta. Näiden käsittelyyn voidaan käyttää herkkyysanalyysejä, eli tutkia eri muuttujien vaikutuksia arvioinnin lopputuloksiin.


3.3 Vaikuttavuuden arviointi päivätoiminnan kehittämisen näkökulmasta


Yksi tausta-ajatus päivätoiminnan kehittämistyössä on aukaista yrityksen päivätoimintaa tuotteena. Tämän taloudellista vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi tutkimalla, miten päivätoiminnan asiakkuudet ovat kehittyneet kehittämistyön jälkeen. Onko tuotteistaminen, päivätoimintojen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen sekä näkyväksi tekeminen tuonut uusia asiakkuuksia? Mikä merkitys tuotteistamisella on ollut, jos asiakkuudet ovat lisääntyneet?

Onko päivätoiminnan kehittämistyöhön osallistuminen lisännyt päivätoiminnan ohjaajien työtyytyväisyyttä; mittarina esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentyminen tai aktiivisuuden lisääntyminen (tapahtumien järjestelyjen sujuminen, ilmapiirin koheneminen jne).

Päivätoiminnan kehittämisen myötä, onko asiakkaitten haastava käyttäytyminen asumisyksiköissä vähentynyt? (ovat tyytyväisempiä päivätoimintaan, käyntimäärät lisääntyvät tai pysyvät samana jne)

Voitaisiin myös arvioida laajemmin kustannusvaikuttavuutta eri menetelmissä mitä päivätoiminnassa käytetään. Yksi koko kehittämistyön tavoite on tuoda näkyväksi päivätoimintaa ja sen vaikuttavuutta asiakkaan näkökulmasta. Vaikka vaikuttavuuden arviointi ei ole opinnäytetyössä merkittävä osa, on se yksi seuraavista tärkeistä askelista kehittämistyössä, joka jatkuu. Kun päivätoiminnan palvelukuvaus ja prosessi ovat kunnossa, on siitä luontevaa jatkaa esimerkiksi toimintakyvyn arviointiin ja sitä kautta todentaa vaikuttavuutta. Moodlen opintomateriaalissa muistutetaankin, että taloudellisten ja kliinisten mittareitten lisäksi vaikuttavuutta tulisi mitata myös sosiaaliselta ja eettiseltä kannalta. Eli katsoa, miten päivätoiminta vaikuttaa asiakkaan elämänlaatuun. Esimerkiksi seurattava vaikutus voisi olla päivätoiminnan asiakkaan laitosjaksojen väheneminen tietyllä aikavälillä. Kustannuksina tunnistettaisiin päivätoiminnan järjestämisen kustannukset.

Sosiaali- ja terveysalalla tulisi lisätä näyttöön perustuvaa päätöksentekoa menetelmien valinnassa. Kun päivätoiminnan vaikuttavuutta tutkitaan järjestelmällisesti, saadaan selkeää näyttöä sen vaikuttavuudesta. Aluksi asiakkaan näkökulmasta, mutta jatkossa myös laajemmin, muun muassa perheen ja yhteiskunnan kannalta.


lähteet

Linnosmaa I ym. Voimavarat. Versio 1.1. HTA-opas. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; 2017. Viitattu pp.kk.vvvv. Saatavana: http://www.terveysportti.fi/dtk/hta/koti

Moodlen opintomateriaalit; Kirsi Kovunen 2019

Pohjola ym. 2012 Sosiaalityön vaikuttavuus. Tampere. Juvenes Print.

Räsänen ym. 2013 Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 17/2013 vsk 68.

Asiantuntijana kehittymisen kokonaisuus

Opintojakso Asiantuntijana kehittyminen kulkee mukana koko master-opintojen ajan, luonnollisesti. Opintojakson tavoitteena on tuoda esille omaa osaamista ja tehdä näkyväksi osaamisen kehittyminen. Minulla oli heti alusta asti selvää, että osaamiseni kehittymiseksi jatkan blogin kirjoitusta. Aloitin tämän blogin opettajaopintojen aikana, suurkiitos Maarit-tuutorille painostuksesta ;) ;)

Blogin kirjoittaminen on minulle hyvä tapa pureskella itsekseni niitä aiheita, joita opinnoissa käsitellään. Blogikirjoitus ei ole sama kun palautettava tehtävä, vaikka joskus postaan tänne myös tehtäväteksteiksi tehtyjä kirjoituksiani.

Jokaisen opintojakson päätteeksi olen tehnyt tänne blogimerkinnän opintojaksosta. Pohdin, mitä asioita opintojaksolla tarkasteltiin ja miten ne aukesivat minulle. Listaan myös vähän asioita, mitä opin tai mitkä asiat jäivät epäselviksi. Tämä on hyvää prosessimaista ajattelua, joka tekee näkyväksi sen, miten asioita käsittelen.

Keskustelua oppilaitoksen ja työelämän edustajien kesken

Opintojakso on sisältänyt myös käytännön tekemistä. Olemme järjestäneet kaksi työelämätilaisuutta, Toisen tilaisuuden aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa, Tästä päivästä kirjoitin erillisen blogimerkinnän. Nämä tilaisuudet ovat opiskelijalle tärkeitä linkkejä työelämään. Opiskelemamme asiat saavat vahvistusta, kun asiat linkittyvät työelämään ja eri organisaatioihin.

Opintojakson tavoitteena on tehdä näkyväksi asiantuntijuuteen kasvamista. Näin opintojen loppupuolella täytyy koota raportti, missä arvioi omaa kehittymistään teemoittain. Tämä blogi, ja sinne opintojen aikana tehdyt merkinnät antavat minulle hyvän pohjan muutoksen arviointiin.

Opinnäytetyön kaasu pohjaan

Ei kaikkein yksinkertaisin opinnäytetyöprosessi

Aloitin opinnäytetyön teon jo vuoden 2019 alussa, itse asiassa blogitekstien mukaan jo syksyllä 2018. Palvelumuotoilun opintojaksosta sain hurjasti pontta ja suunnittelin päivätoiminnan kehittämiseen erilaisia toimia vuodelle 2019. Alkuvuodesta paljon tehtiinkin, koostan niistä myöhemmin erillisen sivun tänne blogiin. 

Kevään mittaan oma työnkuvani kuitenkin muuttui ja kesän 2019 jälkeen siirryin syrjään päivätoiminnan koordinaattorin tehtävästä Caritaksella. Tämän jälkeen märehdin alkusyksyn miettien uutta aihetta opinnäytteelle. Mahdollisuus olisi tietysti ollut kirjata raportti tehdytä päivätoiminnan kehittämistyöstä, mutta se ei tuntunut enää mielekkäältä oman työn jatkuvuuden kannalta. 

Syyskuussa 2019 palvelupäällikkö esitti idean palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön uudistamisesta. Innostuin siitä kovasti. Toimintakyvyn arviointi on yksi lempilapsistani ja kun päällikkö osasi vihjaista myös henkilöstölle järjestettävästä koulutuksesta uudistustyön jalkauttamiseksi, paketti oli myyty. 

Uutta aihetta lähdin esittämään opinnäytetyön ohjaajalle syyskuun puolen välin tienoilla ja nyt lokakuun alussa olen jo kovasti uuden aiheen tietoperustan kimpussa. Ensi viikolla tapaamme Caritaksen palveluohjaajan kanssa, sain hänet työpariksi tähän projektiin. Suunnittelemme yhdessä, miten käytännössä kehittämistyö voisi edistyä koko yhtiön tasolla. Heti aluksi oli selvää, että tässäkin kehittämistyössä hyödyntäisin toimintatutkimusta ja palvelumuotoilun menetelmiä. Ans kattoo, mitä saadaan aikaiseksi!

Talousjohtaminen kiehtoo

Talousjohtamisen opintojakso oli minulle yksi odotetuimmista. Talous on alue, josta tiedän vain vähän. Numerot ovat haastavia! Mielenkiintoisinta on oppia asioita, jotka lähtökohtaisesti tuntuvat vaikeilta. Onnistumisen ilo on silloin suurin.

Talousjohtamisen opettaja Merja Lukkonen oli rakentanut opintojakson tavalla, jota muut opettajat eivät ole käyttäneet. Hän jaksotti kaikki tehtävät niin, että ne avautuivat nähtäville noin parin viikon välein. Aluksi ihmettelin, miksi kaikki tehtävät eivät ole heti saatavilla, mutta ainakin itselläni auttoi rytmittämään opiskelua se, että tehtävät olivat jaksotettuna. Kun oli tarkkana ja teki tehtävät aina annetulla aikavälillä, pysyi yllä hyvä opiskelurytmi. Ei tullut tunnetta tehtävien kasaantumisesta. Asiat myös pysyivät paremmin mielessä, kun oppiminen eteni sopivissa sykleissä. 

Materiaalia oli paljon, mutta vaiheittainen eteneminen sai sen tuntumaan sopivalta määrältä. Aiheittain jaotteleminen taulukkoon myös auttoi hallitsemaan tietomäärää ja helpottaa palaamista johonkin tiettyyn aihealueeseen. 

Olen oppinut

• Esimiehen roolia talousjohtamisessa
• Eoiminnan ja talouden suunnittelua
• Kirjanpidon perusteita 
• Talouteen liittyvää sanastoa
• Toimintolaskentaa
• Kustannusten kohdistamista eri toiminnoille (palvelujen hinnoittelu)
• Arvonlisäveroasioita
• Tilinpäätöksen tekoa ja tilinpäätöstietojen lukemista kunnan, kuntayhtymän ja yrityksen näkökulmista
• Tärkeimpänä oppina rohkaisu talousasioiden haltuunottoon :) 

Materiaalit, tehtävät ja AC-tallenteet

Vaikea aihe, selkeät materiaalit, esimerkit ja harjoitustehtävät auttavat asian ymmärtämisessä. Etäopiskelu tuo tietysti omat haasteet tällaisessa aiheessa, mutta seikkaperäiset, selkeät ac-tallenteet auttoivat kovasti. Lähipäiviä meillä oli vain kaksi, joissa kummassakin muutaman tunnin luento ja harjoitustehtävä. Esimerkkitehtävien läpikäynti ac;lla oli hyvä asia. Jotkut tallenteet olen kuunnellut useaan kertaan tehtäviä tehdessä ja ne kyllä opettavat hyvin.

Opintojaksoon liittyi viisi palautettavaa tehtävää, monivalintakoe ja tentti. Tentti arvellutti sen takia, että tehtävät olivat olleet varsin laajoja. Opettaja myös ilmoitti, ettei kysymysten välillä päässyt tekemään liikehdintää; tapani on lukea ensin kaikki tenttikysymykset ja päättää sitten miten etenen. Sehän lopulta olikin tässä mahdollista, kun tentissä oli selkeät osiot ja ne oli kuvattu selkeästi. Kuitenkin, kun aloitit vastaamisen yhteen osioon, se oli tehtävä valmiiksi ja palautettava eikä sitä voinut korjata jälkeenpäin. Mielestäni oikein hyvin rakennettu ja oppimista tukeva tentti.

Oma oppiminen
Talousaihe on vieras, mutta kiinnostava. Päätin jo ennen opintojakson alkua, että varaan tälle aikaa. Se kannatti ja sain rauhassa paneutua tehtäviin. Tarvitsin sen ajan ja keskittymisen, että pystyin laskemaan tehtäviä. Toivon, että saan heti käyttää oppeja, kun olen kehittämässä yrityksen palvelua ja sen hinnoittelu on yksi kehityskohde. Varmasti palaan tämän opintojakson materiaaleihin työssäni myöhemmin.

Opintojakso oli minulle haastava, mutta hyödyllinen ja mieluisa.