Asiantuntijana kehittymisen kokonaisuus

Opintojakso Asiantuntijana kehittyminen kulkee mukana koko master-opintojen ajan, luonnollisesti. Opintojakson tavoitteena on tuoda esille omaa osaamista ja tehdä näkyväksi osaamisen kehittyminen. Minulla oli heti alusta asti selvää, että osaamiseni kehittymiseksi jatkan blogin kirjoitusta. Aloitin tämän blogin opettajaopintojen aikana, suurkiitos Maarit-tuutorille painostuksesta ;) ;)

Blogin kirjoittaminen on minulle hyvä tapa pureskella itsekseni niitä aiheita, joita opinnoissa käsitellään. Blogikirjoitus ei ole sama kun palautettava tehtävä, vaikka joskus postaan tänne myös tehtäväteksteiksi tehtyjä kirjoituksiani.

Jokaisen opintojakson päätteeksi olen tehnyt tänne blogimerkinnän opintojaksosta. Pohdin, mitä asioita opintojaksolla tarkasteltiin ja miten ne aukesivat minulle. Listaan myös vähän asioita, mitä opin tai mitkä asiat jäivät epäselviksi. Tämä on hyvää prosessimaista ajattelua, joka tekee näkyväksi sen, miten asioita käsittelen.

Keskustelua oppilaitoksen ja työelämän edustajien kesken

Opintojakso on sisältänyt myös käytännön tekemistä. Olemme järjestäneet kaksi työelämätilaisuutta, Toisen tilaisuuden aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa, Tästä päivästä kirjoitin erillisen blogimerkinnän. Nämä tilaisuudet ovat opiskelijalle tärkeitä linkkejä työelämään. Opiskelemamme asiat saavat vahvistusta, kun asiat linkittyvät työelämään ja eri organisaatioihin.

Opintojakson tavoitteena on tehdä näkyväksi asiantuntijuuteen kasvamista. Näin opintojen loppupuolella täytyy koota raportti, missä arvioi omaa kehittymistään teemoittain. Tämä blogi, ja sinne opintojen aikana tehdyt merkinnät antavat minulle hyvän pohjan muutoksen arviointiin.

Avaimet onnistuneeseen muutokseen

Asiantuntijana kehittyminen - Avaimet onnistuneeseen muutokseen - Onnistunut viestintä muutosjohtamisessa 

Asiantuntijana kehittyminen-opintojaksolla järjestimme työelämäpäivän, jonka suunnittelussa vetovastuussa oli opettajaopiskelija. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Oppilaitokselle kutsutiin työelämän edustajia ja työskentelimme paneelikeskustelussa sekä ryhmissä keskustellen. Paneelissa keskusteltiin hyvistä asioista ja opiskelijana sieltä sai hyviä vinkkejä tulevaisuuden esimiestyöhön. Koko tilaisuuden aiheena oli ”avaimet onnistuneeseen muutokseen”. Käsittelimme monipuolisesti muutoksen johtamiseen liittyviä asioita.

Kiikarit kohti viestintää 

Minun ryhmässäni aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa. Ryhmään osallistuneet keskustelijat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että muutoksen onnistumiseksi, työntekijät on otettava mukaan muutosprosessiin. Esimiesten on tiedotettava riittävästi ja hyvissä ajoin, myös silloin kun itse asiasta ei ole uutta tietoa. Tämä lisää luottamusta työntekijöissä johtoporrasta kohtaan. Se myös rauhoittaa niin sanottuja käytäväkeskusteluja ja huhupuheita ja estää niitä etenemästä ei-toivottuihin suuntiin. Yleisesti todettiinkin, että esimies pystyy yleensä hallitsemaan huhupuheita parhaiten olemalla läsnä työpaikalla, ja mukana muu muassa ruoka -ja kahvipöydissä. Tiedottamiseen olisi hyvä olla olemassa myös suunnitelma, kuka viestii, mitä ja missä vaiheessa muutosta. Tiedotuksen tulisi olla yhtäaikaista, esimerkiksi samanaikaisesti kaikille esimiehille ja siitä edelleen työntekijöille. 

Työelämäpäivässä tarkastelimme  miten viestintä vaikuttaa muutoksen läpiviemiseen työpaikoilla. Kuva: www.papunet.net /Sergio Palao/CATEDU.

Sen sijaan, että muutokseen liittyvää tietoa tulee ylhäältä alaspäin, esimiehen toivottaisiin olevan mukana tekemässä muutosta ja olemaan kanssakulkija muutoksessa. Tästä keskustelussa mukana olleilla oli hyviä kokemuksia. Kun esimies on lähellä työntekijöitä, on viestintä avoimempaa ja luottamus parempaa. Näin myös muutokset on helpompia ajaa läpi.

Inhimillisyys kehiin

Motivaatio muutoksen tekemiseen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään, silloin se onnistuu parhaiten eikä sitä tehdä pelkästään organisaation näkökulmasta. Muutosten hyväksymisessä auttaa se, että muutoksista etsitään esille muutoksen inhimillinen puoli; esimerkiksi kehitysvammapuolella laitosasumisesta luopuminen; mitä hyvää se tuo asiakkaitten elämään. Miten ja missä jatkuvat työntekijöiden työt? Tällaisessa tilanteessa esimies voi viljellä työntekijöihin uskallusta ja uuden mukana tuomia mahdollisuuksia, mikä vahvistaisi työntekijöiden pärjäämistä. Jos on mahdollisuus edes pieneen vaikuttamiseen, esimerkiksi oman tulevan yksikön valitseminen, se antaa mahdollisuuden olla osallinen itseä koskevaan muutokseen.

Keskustelussa tuli esille, että sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään useimmiten kutsumuksella ja inhimilliset arvot ovat työntekijöille tärkeäitä? Miksi teemme tätä työtä, mitä hyvää muutos tuo mukanaan asiakkaillemme? 

Todettiin, että aina näitä inhimillisiä syitä ei ole helppo löytää, jotkut muutokset on vain toteutettava vastustelusta huolimatta.

Tärkeänä pidettiin myös siitä, että työntekijällä itsellään on oltava myös vastuuta tiedonhankinnassa, varsinkin muutostilanteissa. Hyvä työntekijä on aktiivinen, kehittää itseään, käy koulutuksissa ja hankkii tse tietoa, jota kaipaa. 

Parasta antia 

Opiskelijalle parasta työelämäpäivässä on päästä yhteistyöhön työelämän asiantuntijoiden kanssa. Vaikka olemme kaikki työelämässä tahoillamme, verkostoja ei ole koskaan liikaa. Antoisinta tässä päivässä oli tutustua uusiin ihmisiin, jotka arvostivat oppilaitoksen järjestämää muutosjohtamisen päivää ja osallistuivat keskusteluihin meidän opiskelijoiden kanssa. Koin hyviä kohtaamisia päivän aikana.