torstai 29. maaliskuuta 2018

Avaimet onnistuneeseen muutokseen



Asiantuntijana kehittyminen - Avaimet onnistuneeseen muutokseen - Onnistunut viestintä muutosjohtamisessa 

Asiantuntijana kehittyminen-opintojaksolla järjestimme työelämäpäivän, jonka suunnittelussa vetovastuussa oli opettajaopiskelija. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Oppilaitokselle kutsutiin työelämän edustajia ja työskentelimme paneelikeskustelussa sekä ryhmissä keskustellen. Paneelissa keskusteltiin hyvistä asioista ja opiskelijana sieltä sai hyviä vinkkejä tulevaisuuden esimiestyöhön. Koko tilaisuuden aiheena oli ”avaimet onnistuneeseen muutokseen”. Käsittelimme monipuolisesti muutoksen johtamiseen liittyviä asioita.

Kiikarit kohti viestintää 

Minun ryhmässäni aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa. Ryhmään osallistuneet keskustelijat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että muutoksen onnistumiseksi, työntekijät on otettava mukaan muutosprosessiin. Esimiesten on tiedotettava riittävästi ja hyvissä ajoin, myös silloin kun itse asiasta ei ole uutta tietoa. Tämä lisää luottamusta työntekijöissä johtoporrasta kohtaan. Se myös rauhoittaa niin sanottuja käytäväkeskusteluja ja huhupuheita ja estää niitä etenemästä ei-toivottuihin suuntiin. Yleisesti todettiinkin, että esimies pystyy yleensä hallitsemaan huhupuheita parhaiten olemalla läsnä työpaikalla, ja mukana muu muassa ruoka -ja kahvipöydissä. Tiedottamiseen olisi hyvä olla olemassa myös suunnitelma, kuka viestii, mitä ja missä vaiheessa muutosta. Tiedotuksen tulisi olla yhtäaikaista, esimerkiksi samanaikaisesti kaikille esimiehille ja siitä edelleen työntekijöille. 

Työelämäpäivässä tarkastelimme  miten viestintä vaikuttaa muutoksen läpiviemiseen työpaikoilla. Kuva: www.papunet.net /Sergio Palao/CATEDU.

Sen sijaan, että muutokseen liittyvää tietoa tulee ylhäältä alaspäin, esimiehen toivottaisiin olevan mukana tekemässä muutosta ja olemaan kanssakulkija muutoksessa. Tästä keskustelussa mukana olleilla oli hyviä kokemuksia. Kun esimies on lähellä työntekijöitä, on viestintä avoimempaa ja luottamus parempaa. Näin myös muutokset on helpompia ajaa läpi.

Inhimillisyys kehiin

Motivaatio muutoksen tekemiseen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään, silloin se onnistuu parhaiten eikä sitä tehdä pelkästään organisaation näkökulmasta. Muutosten hyväksymisessä auttaa se, että muutoksista etsitään esille muutoksen inhimillinen puoli; esimerkiksi kehitysvammapuolella laitosasumisesta luopuminen; mitä hyvää se tuo asiakkaitten elämään. Miten ja missä jatkuvat työntekijöiden työt? Tällaisessa tilanteessa esimies voi viljellä työntekijöihin uskallusta ja uuden mukana tuomia mahdollisuuksia, mikä vahvistaisi työntekijöiden pärjäämistä. Jos on mahdollisuus edes pieneen vaikuttamiseen, esimerkiksi oman tulevan yksikön valitseminen, se antaa mahdollisuuden olla osallinen itseä koskevaan muutokseen.

Keskustelussa tuli esille, että sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään useimmiten kutsumuksella ja inhimilliset arvot ovat työntekijöille tärkeäitä? Miksi teemme tätä työtä, mitä hyvää muutos tuo mukanaan asiakkaillemme? 

Todettiin, että aina näitä inhimillisiä syitä ei ole helppo löytää, jotkut muutokset on vain toteutettava vastustelusta huolimatta.

Tärkeänä pidettiin myös siitä, että työntekijällä itsellään on oltava myös vastuuta tiedonhankinnassa, varsinkin muutostilanteissa. Hyvä työntekijä on aktiivinen, kehittää itseään, käy koulutuksissa ja hankkii tse tietoa, jota kaipaa. 

Parasta antia 

Opiskelijalle parasta työelämäpäivässä on päästä yhteistyöhön työelämän asiantuntijoiden kanssa. Vaikka olemme kaikki työelämässä tahoillamme, verkostoja ei ole koskaan liikaa. Antoisinta tässä päivässä oli tutustua uusiin ihmisiin, jotka arvostivat oppilaitoksen järjestämää muutosjohtamisen päivää ja osallistuivat keskusteluihin meidän opiskelijoiden kanssa. Koin hyviä kohtaamisia päivän aikana.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Strategia ja laatutyö käytännössä


Tammi-helmikuussa tuntui, että opiskelu viilettää eteenpäin lujempaa kun minä pysyisin perässä. Lensin ryhmätyöstä toiseen. Välilä ei tiennyt itsekään missä ryhmässä olin tai en ollut. Nyt maaliskuulla tilanne on ollut rauhallisempi ja ehtii koota ajatukset myös alkuvuonna valmistuneesta Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojaksosta.

Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojakso liittyy laajempaan johtamisen ja esimiestyön kokonaisuuteen. Se jatkoi luonnollisesti strategiakurssin aihetta. Mutta kuitenkin pääsi ihan eri näkökulmaan strategiatyössä.

Strategian tekoa sivustaseuraajana

Tällä kertaa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä meillä Caritaksessa oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverienakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän.

Strategiaprosessi ja strategiaviestintä avattiin ryhmätyönä, mutta laatutyöhön tutustuin itsekseni. Siitä oli olemassa paljon materiaalia vuosien varrelta. Mukava huomata, että laatutyötä on tehty jo kauan ja se näkyy kyllä työn tämänhetkisessä tasossa.

Laatutehtäviä oli kaikenkaikiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. 

Työn tekemistä vaikeutti se, että suositellut materiaalit suuntautuivat terveyspuolelle. Päädyin kuitenkin soveltamaan niitä sosiaalialalle, laadun elementithän toteutuvat kyllä. Nähtäväksi jää, sovelsinko liikaa.

Mitä opin?


  • Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti
  • Oman organisaation laatutyö tuli tutuksi
  • Strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen
  • Laatutyö on itse asiassa mielenkiintoista
  • Minulla on edessäni työtä päivätoiminnan laadun kehittämisessä ja sen kirjaamisessa tänä vuonna


LISÄKSI. ... Sain tuntea nahoissani sen, että älä jätä tehtävän palautusta viimetinkaan. Se aiheuttaa stressiä sitten, kun suunnitelmat muuttuvat ja aikaa ei olekaan suunnitellusti. Yleensähän en stressaa enkä jätä viimetinkaan, mutta heti kun näin kävi, sain lumet silmille. Kohti uusia pettymyksiä!! :)