Palvelu- ja kuntoutussuunnitelman kehittäminen

Tämä artikkeli on osa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja, se julkaistiin Caritaksen intrassa ja internetsivuilla keväällä 2020. Artikkeli on YAMK-tutkintoon liittyvä kypsyysnäyte.

Asiakirjasta arjen työkaluksi

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittäminen käynnistynyt Caritaksella

Caritas Palvelut Oy:n vammaispalveluissa on tänä keväänä kehitetty palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyötä kokoamalla yhteen hoitajia eri yksiköistä. Hoitajat ovat kokoontuneet kolme kertaa Pertin Pirttiin pohtimaan, mitä asioita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman teossa ja käytössä tulisi kehittää. Kehittämistyö käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä. Työ todettiin tarpeelliseksi jo heti ensimmäisessä tapaamisessa, kun kehittämisen kohteita nousi Post It-lapuille 33 kappaletta. Kevään edetessä näitä kehittämiskohteita on työstetty yhdessä niin, että moniin asioihin on löydetty yhdessä ratkaisuja. Lopuksi kehittämiskohteet ja ratkaisuideat asetettiin nähtäväksi ja kommentoitavaksi kaikkiin vammaispalveluksiköihin.

Hoitajat osallistuivat kehittämistyöryhmässä ryhmähaastatteluihin, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Yksittäiset kehittämisen kohteet ryhmiteltiin isompien teemojen alle, jotta ratkaisuideoiden työstäminen mahdollistui. Näitä isompia teemoja olivat päivityskäytännöt, tietoisuus, selkeys, asiakaslähtöisyys ja tasalaatuisuus. Tutkijan analyysissä teemoiksi muodostui suunnitelman rakenne ja sisältö, työskentelytavat, suunnitelman tekoon käytettävä aika sekä tietoisuus ja perehdytys. Rakenteeseen ja sisältöön liittyen kehittämiskohteiksi nimettiin muun muassa tarve tietojen löytämiseen vaivattomasti sekä suunnitelman selkeyttäminen niin, että samoja asioita ei kirjattaisi useaan eri kohtaan. Asiasisällön tulisi myös olla tiivistetty, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen. Oleellisen tiedon tulisi erottua selkeästi. Näin ollen suunnitelmasta tulisi helppolukuisempi ja myös sen laatiminen helpottuisi.

Työskentelytapojen osalta todettiin, että päivityskäytännöt voitaisiin yhtenäistää vammaispalvelun yksiköissä, jotta asiakkaitten ja henkilökunnan vaihtaessa yksikköä työskentelytavat olisivat kaikille selkeät. Päivityksistä todettiin, että ne tulisi rytmittyä selkeämmin (esimerkiksi kevät ja syksy) ja toteutua tiheämmin. Osassa yksiköistä päivitys tehdään kerran, toisissa kaksi kertaa vuodessa. Erilliseen rooliin kehittämiskohteena nousi suunnitelman tekemiseen käytettävä aika ja sen organisointi. Tutkimustulosten mukaan riittävää aikaa tulisi arvioida asiakkaan toimintakyky ja osallisuus huomioon ottaen. Esimiesten toivottiin merkitsevän suunnitelman tekoon varattu aika päivälistaan, jotta varattu aika on myös muun tiimin tiedossa. Käytettävää aikaa lyhentäisi sen katkeamattomuus (keskittyminen) sekä ennakkovalmistelut (suunnitelma ennalta luettavaksi asiakkaalle ja läheisille). 

Tietoisuus ja perehdytysteemaan liittyi muun muassa se, että henkilökunnan koettiin tietävän suunnitelmien laatimisesta ja valmiiden suunnitelmien sisällöstä liian vähän. Henkilökunnalle toivottiin palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvää koulutusta työnantajan taholta. Todettiin, että kevään aikana käyttöön otettu asiakastietojärjestelmään luotu esimerkkiasiakas on tätä tilannetta jo helpottanut.  Suunnitelman parempaan rakenteeseen liittyvät asiat sekä muun muassa mobiiliversion parempi toimivuus lisäisivät tiedonkulkua merkittävästi. Kuten myös suunnitelmien yhteinen läpikäynti tiimipalaverissa.

Palvelu- ja kuntoutusuunnitelmasta toivottiin kaiken kaikkiaan kehitettävän sellainen, että se olisi helppo ottaa arjen työkaluksi ja käyttää asuinyksikössä asiakkaan hoitotyön pohjana.

Kehittämistyöryhmän kokoontumiset aloitettiin tammikuussa 2020. Tapaamiset päättyivät yllättäen koronaviruksesta johtuvaan kokoontumiskieltoon maaliskuun lopulla. Tapaamisia ja kehittämistyötä jatketaan rajoitusten päätyttyä. Tavoitteena on muokata palvelu- ja kuntoutussuunnitelmapohjaa helppokäyttöisemmäksi sekä panostaa yhteistyöhön asiakastietojärjestelmä DomaCaren asiantuntijoitten kanssa niin, että tietokonepäätteellä tehtävä lomake taipuisi paremmin myös mobiilisovelluksella käytettäväksi.

Susanna Rojola, palveluesimies Caritas Maininki ja Kiuru