Palvelumuotoilun opintojakso oli yksi opettavaisimmista tässä tutkinnossa. Se teetti kovasti työtä, oli kaikki uutta ja tukeutui koko ajan konkretiatasolle. Innostuin aiheesta siinä määrin, että olen päättänyt käyttää menetelmää myös opinnäytetyössäni.
Opintojakson aikana pidettiin oppimispäiväkirjaa, josta tuli kohdallani pitkä !
Aloitin palvelumuotoilun opiskelun heti kun ennakkotehtävä julkaistiin. Kuuntelin ensin Satu Miettisen luennon. Olin erityisen odottavalla mielellä tästä opintojaksosta, koska sain opinnäytetyöni ohjaajalta vinkin, että opintojakso voisi auttaa minua opinnäytetyön työstämisessä. Tiesin siis heti, että palvelumuotoilutehtävä tulee liittymään päivätoiminnan kehittämiseen (joka oli alkuperäinen opinnäytetyöni aihe).
9.11. 2018 lähiopetuspäivä ja opintojakson aloitus
Innokkaana osallistuin aloitukseen, koska ajattelin, että saan vauhtia myös opinnäytetyötäni varten. Päivä oli hyvä, opettajilla selkeät ohjeet miten edetään ja vieraileva luennoitsija avasi hienosti palvelumuotoilun perustaa. Päivän aikana sain lisää ideaa omaan harjoitustyöhöni ja paperille jo vähän sitä työstin eteenpäin. Tuntui, että suunnitelma syntyi jo siinä, kun asioita aktiivisesti ajatteli ja kuuli opettajilta mitä on tarkemmin ottaen tarkoitus tehdä.
Alkuvaiheen ajatuksia;
- yhteiskehittämisen työpaja, palvelumuotoilun työkaluna
- katsommeko päivätoimintapalvelua mistä näkökulmasta? käyttäjän näkökulma?
- Tärkeintä on asiakkaan tarpeisin vastaaminen palvelussa. Käyttäjätiedot näkyväksi? mitä ovat käyttäjän tarpeet, joka yksikössä hieman erilaiset. haasteena yhdentäminen? missä määrin sitä voi tai kannattaa tehdä?
- palvelun tuottajan näkökulmasta lisää työtyytyväisyyttä, kun palvelu on hyvin suunniteltu ja sujuvaa
- meillä on kaikki mahdollisuudet siihen, että jokainen päivätoiminta on oman näköisensä, asiakkaittensa näköinen. sitä ajatusta kannattaa vaalia.
Tehtävissä eteneminen kohti lopputulosta oli esitetty selkeästi ja etapit olivat mielenkiintoisia. Siksi kurssin suorittaminen ei tunnu valtavalta työltä. Etenee vaihe vaiheelta ja saa aikaan jotain mielenkiintoidsta.
Kuuntelin iltapäivällä vielä Kirsi Koivusen yhden nauhoitteen, kun lähiopetuksessa painotettiin, että nauhoitteet kannattaa kuulla, ennen kun lähtee tekemään harjoitustyötä.
13.11.2018
Esimiesten kuuleminen oman harjoitustyöni aiheesta. Harjoitustyön aihe pysyy samana; kirjatut menetelmät; haastatteluissa piirtäminen ja tarinankerronta, brainstorm työntekijöille, visuaalinen palvelunkuvaus
22.11.2018 alan työstää suunnitelmaa, laitan liiketoimintajohtajalle sähköpostia ohjenuorista palvelukuvaukseen ja hinnoitteluun liittyen. Kokonaisuus on vielä hakusessa.
23.11.2018 Suunnitelma on miltei valmis, mutta jätän sen hautumaan.
Iltapäivällä kävin palaverin organisaation palveluohjauksen kanssa. Keskustelimme siitä, mitä he tarvitsevat myyntityön tueksi sekä myös siitä, mitä uusia palveluja he näkevät, että olisi hyvä luoda päivätoiminnan ympärille. Keskustelu oli oikein hyvä ja antoi suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle. Sain myös tiedot nykyisen palvelupolun piirtämiseen.
Aloitin palvelumuotoilun opiskelun heti kun ennakkotehtävä julkaistiin. Kuuntelin ensin Satu Miettisen luennon. Olin erityisen odottavalla mielellä tästä opintojaksosta, koska sain opinnäytetyöni ohjaajalta vinkin, että opintojakso voisi auttaa minua opinnäytetyön työstämisessä. Tiesin siis heti, että palvelumuotoilutehtävä tulee liittymään päivätoiminnan kehittämiseen (joka oli alkuperäinen opinnäytetyöni aihe).
9.11. 2018 lähiopetuspäivä ja opintojakson aloitus
Innokkaana osallistuin aloitukseen, koska ajattelin, että saan vauhtia myös opinnäytetyötäni varten. Päivä oli hyvä, opettajilla selkeät ohjeet miten edetään ja vieraileva luennoitsija avasi hienosti palvelumuotoilun perustaa. Päivän aikana sain lisää ideaa omaan harjoitustyöhöni ja paperille jo vähän sitä työstin eteenpäin. Tuntui, että suunnitelma syntyi jo siinä, kun asioita aktiivisesti ajatteli ja kuuli opettajilta mitä on tarkemmin ottaen tarkoitus tehdä.
Alkuvaiheen ajatuksia;
- yhteiskehittämisen työpaja, palvelumuotoilun työkaluna
- katsommeko päivätoimintapalvelua mistä näkökulmasta? käyttäjän näkökulma?
- Tärkeintä on asiakkaan tarpeisin vastaaminen palvelussa. Käyttäjätiedot näkyväksi? mitä ovat käyttäjän tarpeet, joka yksikössä hieman erilaiset. haasteena yhdentäminen? missä määrin sitä voi tai kannattaa tehdä?
- palvelun tuottajan näkökulmasta lisää työtyytyväisyyttä, kun palvelu on hyvin suunniteltu ja sujuvaa
- meillä on kaikki mahdollisuudet siihen, että jokainen päivätoiminta on oman näköisensä, asiakkaittensa näköinen. sitä ajatusta kannattaa vaalia.
Tehtävissä eteneminen kohti lopputulosta oli esitetty selkeästi ja etapit olivat mielenkiintoisia. Siksi kurssin suorittaminen ei tunnu valtavalta työltä. Etenee vaihe vaiheelta ja saa aikaan jotain mielenkiintoidsta.
Kuuntelin iltapäivällä vielä Kirsi Koivusen yhden nauhoitteen, kun lähiopetuksessa painotettiin, että nauhoitteet kannattaa kuulla, ennen kun lähtee tekemään harjoitustyötä.
13.11.2018
Esimiesten kuuleminen oman harjoitustyöni aiheesta. Harjoitustyön aihe pysyy samana; kirjatut menetelmät; haastatteluissa piirtäminen ja tarinankerronta, brainstorm työntekijöille, visuaalinen palvelunkuvaus
22.11.2018 alan työstää suunnitelmaa, laitan liiketoimintajohtajalle sähköpostia ohjenuorista palvelukuvaukseen ja hinnoitteluun liittyen. Kokonaisuus on vielä hakusessa.
23.11.2018 Suunnitelma on miltei valmis, mutta jätän sen hautumaan.
Iltapäivällä kävin palaverin organisaation palveluohjauksen kanssa. Keskustelimme siitä, mitä he tarvitsevat myyntityön tueksi sekä myös siitä, mitä uusia palveluja he näkevät, että olisi hyvä luoda päivätoiminnan ympärille. Keskustelu oli oikein hyvä ja antoi suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle. Sain myös tiedot nykyisen palvelupolun piirtämiseen.
29.11.2018 kirjoitin suunnitelmaa loppuun ja mietin aikatauluja realistisiksi. Koko työ keskittyy tammikuulle, valmistelevia toimenpiteitä nyt joulukuulla.
9.1.2019
Loppuvuosi menikin muissa kuvioissa, eli kaikki valmisteleva työ jäi tammikuun alkuun. Lueskelin taas työkalupakkia ja tein valmistelut ensimmäiselle kehittämistapaamiselle. 9.1 tapaamiseen osallistui 11 henkilöä 11 eri yksiköstä, joissa järjestetään päivä- ja viriketoimintaa. Edustajista vain yksi oli vanhuspuolen yksiköstä, muut vammaispuolelta. Kerroin aluksi työstäni päivätoiminnan koordinaattorina ja päivätoiminnan kehittämisen kokonaisuudesta (mitä asioita on jo vireillä viime vuoden jäljiltä).
Iltapäivän tarkoituksesta; keskittyä päivätoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulmaan ja etsiä yhdessä kehittämisen kohteita. Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja koontilomakekysymysten avulla. Keksin siihen hieman enemmän apulauseita, joilla ohjaajat pääsisivät syvemmälle asiakkaan pään sisään. Luovana menetelmänä oli askarrella pienryhmässä (3-4 jäsentä) hahmo, joka kuvastaa päivätoiminnan asiakasta, jopa karikatyyriseen tyyliin. Osallistujat ryhmäytettiin tarkoituksella niin, että yksiköiden asiakaskunnat olisivat eniten lähellä toisiaan, jotta profiilin koonti olisi edes vähemmän vaikeaa. Syntyi kolme erilaista asiakasprofiilia. Nämä esiteltiin toisillemme. Kerroin, miksi asiakasnäkökulmaan perehtyminen on tärkeää kehitystyössä, palvelumuotoilun näkökulmasta. Kerroin tässä vaiheessa myös tehtävästä, joka tehdään päivätoimintayksiköissä asiakkaitten kanssa.
Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja
koontilomakekysymysten avulla.
Tämän jälkeen ryhmittäydyttiin pareittain; annoin tehtäväksi keskustella parin kanssa ja kirjoittaa post it-lapuille päivätoiminnan kehittämistarpeita. Keskustelu kävi vilkkaana ja lappuja syntyi hyvää tahtia. Parit saivat tuoda laput yhteiselle seinälle ja kertoa ne muille. Tästä syntyikin vilkasta keskustelua ja osa ajatuksista eteni kehitysideatasollekin. Kaikkia ei ehditty keskustella, joten tästä jatkamme seuraavalla kerralla. Tein myös itse keskustelusta muistiinpanoja, kirjasin ylös kehitysehdotuksia.
11.1.2019 lähetin kaikille ohjaajille tehtävän asiakkaitten kanssa tehtäväksi.
13.1.2019 Aloin kirjoittamaan opinnäytetyön suunnitelmaa. Opinnäytetyö liittyy tähän palvelumuotoilun tehtävään; päivätoiminnan kehittäminen. Välillä on vaikea hahmottaa, että teen palvelumuotoilun opintojakson merkeissä lyhyen kaavan mukaan kehittämishomman, vaikka minun pitäisi käyttää siihen koko vuosi ja suunnitella se tarkoin. Välillä taas ajattelen, että onpa hyvä, että käynnistän opinnäytetyön ajatuksen nyt näin tohinalla, kun pureudun kehittämiseen jo palvelumuotoilun opintojakson merkeissä. Ristiriitaista! Tänään kuitenkin opparin suunnitelman kirjoituksen jälkeen aloin järjestelemään kehittämisiltapäivän materiaaleja yhdelle koolle. Tosi mielenkiintoista! Harmi että kurssin aika on niin lyhyt, etten ehdi ryhmää koota vielä useampaa kertaakin.
18.1.2019 päivätoimintayksiköstä asiakkaat soittivat minulle ja kyselivät lisätietoja tehtävän tekemisestä. Olipa mukava, että he halusivat kuulla minusta ja työstäni. Nyt tuli sellainen tunne, että asiakkaat saavat ja haluavat vaikuttaa päivätoiminnan kehittämiseen.
19.1.2019 Siirryin taas palvelumuotoilun materiaaleihin ja aloitin työstää palautettavaa tehtävää eri osioista. Huomasin, että aika laaja tehtävähän tämä pamun kokonaisuus on, paljon pieniä osioita, jotka pitää koostaa kokonaisuudeksi, palautettavaksi tehtäväksi. Sain tehtyä jonkunlaisen alun dokumentille sisällysluetteloineen. Mietin, että teen vähän erilaisen, kun yleensä oamk:n palautettavat tehtävät ovat. Paljon on vielä tekemistä, reilu kuukausi aikaa tehtävän palauttamiseen. Teki mieli kysyä opettajalta, että miten toimin, kun haluaisin palvelukuvauksenkin työstää tähän työryhmän kanssa, mutta valitettavasti tällä aikavälillä en saa kehittämisryhmää uudelleen kasaan.
30.1.2019 Kävin päivätoimintayksikössä vastaanottamassa tehtävän tuloksia. Tein ryhmälle haastattelun ja jokainen sai puheenvuoroa. Hyviä asioita oli esillä.
8.2 pidimme palaverin kehittämiskohteeseeni liittyen (auton hankinnan mahdollisuudet). palaveriin osallistui minun lisäkseni alueeni palvelupäällikkö, talous- ja hallintojohtaja sekä controller. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kulkeminen ja yritettiin muuttaa hyötyä euroiksi.
20.2. linnoittauduin kirjastoon dokumentoimaan asiakasprofiilit ja kirjoittamaan tekstiä selkeämmäksi. Totesin, että en ole saanut opettajalta ohjausta, jota olisin toivonut. En ollut ihan varma olisiko niin esseemäinen työni sellainen, mitä innovatiivinen pamu-ajatus hakee. Tehtävä on laaja ja on ikävää, jos ei tiedä onko se menossa oikeaan suuntaan ja onko siinä tartuttu oikeisiin asioihin. Palautuspäivää ennen ei ole enää juurikaan aikaa muokata työtä, mikäli palaute tulee liian myöhään ja muutostöitä on tehtävä. Näillä mennään. Olen tyytyväinen tehtyyn työhön ja siihen, että tehtävä todellakin käynnisti käytännön kehittämistyön päivätoiminnassa. Aikaa ei ole koskaan riittävästi, mutta jostain on alettava… Erittäin hyvä opintojakso!
11.1.2019 lähetin kaikille ohjaajille tehtävän asiakkaitten kanssa tehtäväksi.
13.1.2019 Aloin kirjoittamaan opinnäytetyön suunnitelmaa. Opinnäytetyö liittyy tähän palvelumuotoilun tehtävään; päivätoiminnan kehittäminen. Välillä on vaikea hahmottaa, että teen palvelumuotoilun opintojakson merkeissä lyhyen kaavan mukaan kehittämishomman, vaikka minun pitäisi käyttää siihen koko vuosi ja suunnitella se tarkoin. Välillä taas ajattelen, että onpa hyvä, että käynnistän opinnäytetyön ajatuksen nyt näin tohinalla, kun pureudun kehittämiseen jo palvelumuotoilun opintojakson merkeissä. Ristiriitaista! Tänään kuitenkin opparin suunnitelman kirjoituksen jälkeen aloin järjestelemään kehittämisiltapäivän materiaaleja yhdelle koolle. Tosi mielenkiintoista! Harmi että kurssin aika on niin lyhyt, etten ehdi ryhmää koota vielä useampaa kertaakin.
18.1.2019 päivätoimintayksiköstä asiakkaat soittivat minulle ja kyselivät lisätietoja tehtävän tekemisestä. Olipa mukava, että he halusivat kuulla minusta ja työstäni. Nyt tuli sellainen tunne, että asiakkaat saavat ja haluavat vaikuttaa päivätoiminnan kehittämiseen.
19.1.2019 Siirryin taas palvelumuotoilun materiaaleihin ja aloitin työstää palautettavaa tehtävää eri osioista. Huomasin, että aika laaja tehtävähän tämä pamun kokonaisuus on, paljon pieniä osioita, jotka pitää koostaa kokonaisuudeksi, palautettavaksi tehtäväksi. Sain tehtyä jonkunlaisen alun dokumentille sisällysluetteloineen. Mietin, että teen vähän erilaisen, kun yleensä oamk:n palautettavat tehtävät ovat. Paljon on vielä tekemistä, reilu kuukausi aikaa tehtävän palauttamiseen. Teki mieli kysyä opettajalta, että miten toimin, kun haluaisin palvelukuvauksenkin työstää tähän työryhmän kanssa, mutta valitettavasti tällä aikavälillä en saa kehittämisryhmää uudelleen kasaan.
30.1.2019 Kävin päivätoimintayksikössä vastaanottamassa tehtävän tuloksia. Tein ryhmälle haastattelun ja jokainen sai puheenvuoroa. Hyviä asioita oli esillä.
8.2 pidimme palaverin kehittämiskohteeseeni liittyen (auton hankinnan mahdollisuudet). palaveriin osallistui minun lisäkseni alueeni palvelupäällikkö, talous- ja hallintojohtaja sekä controller. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kulkeminen ja yritettiin muuttaa hyötyä euroiksi.
20.2. linnoittauduin kirjastoon dokumentoimaan asiakasprofiilit ja kirjoittamaan tekstiä selkeämmäksi. Totesin, että en ole saanut opettajalta ohjausta, jota olisin toivonut. En ollut ihan varma olisiko niin esseemäinen työni sellainen, mitä innovatiivinen pamu-ajatus hakee. Tehtävä on laaja ja on ikävää, jos ei tiedä onko se menossa oikeaan suuntaan ja onko siinä tartuttu oikeisiin asioihin. Palautuspäivää ennen ei ole enää juurikaan aikaa muokata työtä, mikäli palaute tulee liian myöhään ja muutostöitä on tehtävä. Näillä mennään. Olen tyytyväinen tehtyyn työhön ja siihen, että tehtävä todellakin käynnisti käytännön kehittämistyön päivätoiminnassa. Aikaa ei ole koskaan riittävästi, mutta jostain on alettava… Erittäin hyvä opintojakso!
Asiakkaan näkökulmaa mietittiin luovalla tavalla rakentamalla annetuista materiaaleista kuvaus yhdentyyppisestä asiakkaasta.
25.2. tehtävän palautuksen kynnyksellä. Minua harmittaa, etten ole saanut palautetta opettajalta. Päädyn tekemään innovatiivisemman esityksen, koska malliksi oli laitettu sellaisia. Omani on hyvin esseemäinen. Esityksestä tulee värikäs ja saan tehtyä siitä kohtuullisen selkeän. Päätin, että täydennän päiväkirjaa kirjallisesta osuudesta. Siitä tulee pitkä mutta koska opettajia ei ole tavannut, tunnen tarvetta kirjoittaa prosessista enemmän.
Ihannetilannehan olisi ollut, että olisin saanut tammi-helmikuulla järjestää useampiakin kehittämisen päiviä, mutta työnkuvani muuttui 7.1 ja päädyin avaamaan uutta yksikköä samaan ajankohtaan. Näin ollen jouduin supistamaan kehittämistyöhön käytettävää aikaa. Mutta, työ jatkuu.
26.2 Saan opettajalta palautetta työstäni. Pohdin, etten oikein voinut palauttaa keskeneräistä työtä moodleen kysymyksiä varten?? Siksi käytin emailia. Ehkä toimin tässä virheellisesti. Mutta palaute tuli ja muokkasin palautettavaa tehtävää hieman palautteen mukaisesti. Palautin tehtävän ja kommentoin muutamia töitä. Hyvin erilaisista aiheista on pamu-töitä tehty opiskelijaryhmässä.
Totean, että päiväkirjani on pitkä. Opintojaksokin tuntui pitkältä ja työläältä, mutta nämä ovat parhaita, joissa oikeasti joutuu tekemään käytännön työtä ja oppii eniten. Kiitos siis kovasti näistä opeista ja kehitysideana lopuksi se, että opettajat olisivat voineet järjestää vaikka yhden/kaksi ac-ohjausaikaa livekysymyksille. Tämä olisi rytmittänyt pitkällä ajanjaksolla tehtävää opintojaksoa.
Lopuksi... opinnäytetyön aihe vaihtui syksyllä 2019, mutta palvelumuotoilun menetelmäosaaminen siirtyy myös uuden aiheen käsitteleyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti