Tehtävä: KV ja monikulttuurisuus

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus-opintojaksolle saimme oppimistehtävät, joihin piti selvittää jonkin oppilaitoksen kansainvälisyystoimintaa (A) sekä pohtia kestävää kehitystä kansainvälisyystoiminnan näkökulmasta (B).

Oppimistehtävä 2:

A) Kansainvälisyytoiminta Oulun Ammattikorkeakoulussa

Oulun Ammattikorkeakoulun (myöhemmin Oamk) kansainvälinen toiminta tukeutuu laajaan kansainväliseenyhteistyöverkostoon. Oppilaitoksella on yhteistyökouluja ja -yrityksiä yli 30:ssä maassa. Yhteistyötahoja on noin 200. Näiden avulla oppilaitos kehittää koulutustaan kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja tarjoaa opiskelijoille ja opettajille laajaa kansainvälistä tietoutta. Pääasiana on kulttuurien välinen kohtaaminen ja kansainvälisessä ympäristössä toimiminen.

Toiminnan muotoja ovat muun muassa opiskelija- ja opettajavaihto maitten välillä, opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämistoiminta, kansainvälinen opetus-, tutkimus- ja kehittämistyö, yhteistyöverkostojen ylläpito sekä englanninkieliset tutkinto-ohjelmat.

Erasmus+ -ohjelma

Oamk osallistuu vuosina 2014-2020 Euroopan Unionin korkeakouluille suuntaamaan vaihto- ja yhteistyöohjelmaan, Erasmus+ -ohjelmaan. Toiminnan tavoitteena on edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä ja laatua. Ohjelma auttaa osallistuvia oppilaitoksia kielitaidon kehittämisessä ja muiden kansainvälisten taitojen hankkimisessa muun muassa luomalla verkostoja ja tutustuttamalla erilaisiin kulttuureihin. Ohjelman kautta on mahdollisuus päästä opettamaan omaa alaa ulkomaille. Ohjelman kautta toteutetaan myös opettaja- ja henkilökuntavaihtoa sekä erilaisia hankkeita. Hankkeet usein keskittyvät työelämään liittyvään kehitystyöhön.

Ystäväperhetoiminta

Oamk ja OSAKO (oppilaitoksen opiskelijakunta) järjestävät yhdessä ystäväperhetoimintaa, jonka tarkoituksena on tutustuttaa eri maiden kansalaiset toisiinsa myös vapa-ajan toimintojen kautta. Perheiden ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on aina yksilllistä – lähtöisin kunkin henkilön tarpeista ja mielenkiinnon kohteista. Toiminnan tavoitteena on, että ulkomailta tulleet opiskelijat tuntisivat olonsa kotoisammaksi opiskellessaan Suomessa. Samalla suomalaisilla perheillä on mahdollisuus tutustua uusiin kulttuureihin ja kansainväliseen toimintaan alueellamme. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä Oamk:n kansainvälisyyttä ja avoimuutta.

Toiminta on tarkoitettu ensimmäisen vuoden kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille ja Oulussa ja lähialueilla asuville perheille. Opiskelijat ja perheet yhdistetään hakemusten perusteella. Niihin on kirjattu muun muassa toiveita toimintaan liittyen sekä harrastuksia ja muita kiinnostuksen kohteita, jotka voivat yhdistää opiskelijaa ja ystäväperhettä. Yhteistyö alkaa oppilaitoksen järjestämällä aloitustapaamisella, jonka jälkeen yhteistyö on itsenäistä. Koululla toimintaa hoitaa koordinaattori.

Erityistä tukea

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan on mahdollista hakea esteettömyystukea, mikäli heidän osallistumisensa kansainvälisyystoimintaan on haasteellista. Tukeen on oikeutettu silloin, kun esimerkiksi vamma, sairaus tai oppimisvaikeus tai muu erityistarve aiheuttaa vaihtojaksolle ylimääräisiä kustannuksia. Korkeampaa apurahaa voivat hakea myös perheelliset vaihto-opiskelijat.

Millä tavoin kansainvälisyystoiminta näkyy arjessa?

• Opiskelijat voivat halutessaan hakea opiskelijavaihtoon
• Koulun yksiköissä on jatkuvasti vaihto-oppilaita eri puolilta maailmaa. He osallistuvat muiden tapaan opintojaksoille ja ovat mukana koulun arkitoimissa
• Opiskelijoilla mahdollisuus hakeutua englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin, joita on kolme (v.2015).
• Ammattikorkeakoulun tutkintoihin vuodesta 2015 lähtien sisällytetty 30 opintopistettä englanninkielellä toteutettavia opintoja joko omassa tutkinnossa tai vaihto-opintona
• Kansainvälisyysasioita hoitava toimisto on avoinna opiskelijoille Kotkantien kampuksella

Miten toiminta on resursoitu?

Kansainvälisten palvelujen pääpiste sijaitsee Kotkantien yksikössä. Toiminnasta vastaavat kansainvälisyyspäällikkö sekä kaksi suunnittelijaa. Jokaisessa Oulun ammattikorkeakoulun yksikössä on nimetty kansainväilisten palveluiden vastaava henkilö. Ystäväperhetoiminnasta vastaa opiskelijakunnan kulttuurisihteeri Tanja Vallo.

Kansainvälisyys sosiaalialan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa

Sosiaalialan koulutusohjelman opetussuunnitelmaassa kansainvälisyys näkyy eri opintojaksoissa muun muassa seuraavin teemoin;

• globaalit sosiaaliset ongelmat
• suvaitsevaisuus, tasa-arvo
• hyvinvointiyhteiskunnan kehitys eri maissa, kansainväliset hyvinvointivaltiomallit
• globaalin talouden vaikutus sosiaaliseen hyvinvointiin
• erilaiset elintavat ja kulttuurit, konfliktit ja ristiriidat
• selkokieli ja tulkkipalvelut
• kotouttamistyö, suvaitsevaisuukasvatus
• kansainväliset sosiaalialan sopimukset
• maahanmuuttajuus (tuet, kotouttaminen, koulutus jne)

Näiden opintosisältöjen lisäksi sosiaalialan koulutusohjeman opetussuunnitelma mahdollistaa harjoittelun ja opinnäytetyön sekä valinnaisten opintojaksojen suuntaamisen haluamallaan tavalla esimerkiksi työhön maahanmuuttajien parissa. Opetussuunnitelmassa kerrotaan, että osa työharjoittelusta on mahdollista suorittaa opiskelijavaihdossa ulkomailla. Joissain oppilaitoksissa (kuten esim juuuri Metropoliassa) on mahdollista suorittaa sosionomin amk-tutkinto englanninkielisenä. Opintoihin sisältyy kaikilla myös englannin ja ruotsin opintojaksot, joissa keskitytään ammattisanastoon.

B Kestävä kehitys kansainvälisyystoiminnassa ja miten itse kehittäisin sitä

Oulun ammattikorkeakoululla on julkaistu kestävän kehityksen politiikka. Siellä on eritelty oppilaitoksen vastuut, joihin kuuluu muun muassa kulttuurinen vastuu. Mielestäni siellä mainittu suvaitsevaisuuskasvatus on yksi sosionomin tärkeimmistä ammattitaito-osioista. Niin sosionominkin, kun kaikkien muidenkin ammattialojen työympäristöt monikultuuristuvat kovaa vauhtia ja suvaitsevaisuuskasvatuksen tulisi edetä samaa vauhtia. Sosionomin asiakkaana on henkilöitä eri kulttuureista ja siksi ammattilaisen oma suvaitsevaisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Suvaitsevaisuuskasvatusta toivoisin lisättävän oppiaineisiin, joihin se soveltuu. Tietysti opettajakunnan oma asennekin on ratkaiseva. Itse voin opettajana kiinnittää tähän huomiota pitkin sosionomien opintomatkaa, mutta etenkin opettaessani esimerkiksi asiakastyön haasteita, erilaisia kulttuureja ja kestävää kehitystä käsitteleviä opintojaksoja. Kestävän kehityksen kannalta olisi yleisesti ottaen tärkeää, että opiskelijani kasvaisivat arvostamaan yksilöitä eikä ennakkoasenteet vaikuttaisi asiakaskohtaamisissa. Haluan opettajana korostaa inhimillisyyden merkitystä ammatissamme; jokaiselle yksilölle on annettava mahdollisuus, oli hän sitten päihdeongelmainen, mielenterveysasiakas tai kotoutuva maahanmuuttaja.

Tämä kaikki liittyy tietysti sosiaaliseen kestävään kehitykseen, joka kansainvälisyystoiminnassa voisi tarkoittaa suvaitsevaisuuskasvatuksen lisäksi myös työ- ja opiskeluhyvinvointia, jota saavutetaan kansainvälisen osaamisen kautta. Opettajana voin huolehtia siitä, että opiskelijat pääsevät kehittämään ammattitaitoaan myös kansainvälisesti ja tuntea olevansa ammattilaisia myös Suomea laajemmassa mittakaavassa. Sosionomeilla on mahdollista työllistyä ulkomaille, kuten myös meidän saada Suomeen kansainvälistä työvoimaa ympäri maapalloa. Saamme täten lisää osaamista samalla kun jaamme omaamme. Voimme kokea kehittävämme sosiaalialaa laajemmasti.

Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on myös tietous erilaisista elitavoista. Yksilön tiedot ja taidot esimerkiksi maapalloa mahdollisimman vähän kuormittavaan kulutukseen, viisaaseen syömiseen ja kierrätykseen liittyen ovat ensiarvioisen tärkeitä, mutta ajattelutapaa on hyvä myös laajentaa. Miten erilaiset elintavat vaikuttavat suurkaupungeissa? Mitä jos siellä kaikki yksilöt jättävät vastuunsa hoitamatta? Maailmalta voimme saada sekä hyviä että huonoja vaikutteita omiin elintottumuksiimme. Opettajana voin tutustuttaa opiskelijoita eri puolilla maailmaa toteutettavista elintavoista; voisiko suomalaisuus saada monimuotoisuutta esimerkisi onnellisuutta korostamalla, tai vähentämällä työkeskeisyyttä yksilön elämässä. Voisimmeko oppia esimerkiksi rentoutta espanjalaisesta työssäkäyntikulttuurista (ja ajankäytöstä) tai omaksua enemmän piirteitä perhekeskeisistä kulttuureista sen sijaan, että ajattelemme niin usein itseämme ja henkilökohtaisia tavoitteitamme.

Nämä teemat ovat esillä monissa sosionomin tutkinnon asiakokonaisuuksissa, kestävä kehitys myös omana opintokokonaisuutenaan. Teemme pääasiassa työtä erilaisten ihmisten erilaisten ongelmien parissa. Hyvään elämään tähtääminen on jokaiselle itsestäänselvyyttä. Opettajana haluaisin keskusteluttaa opiskelijoita enemmän siitä, mikä milloinkin ja kenellekin on hyvää elämää? Kansainvälisesti ajatteleva kestävää kehitystä toteuttava opettaja opettaisi niin, että opiskelijat ottavat työssään huomioon myös tulevien sukupolvien mahdollisuuden elää hyvää ja onnellista elämää.

LÄHTEET

http://www.oamk.fi/fi/tietoa-oamkista/nain-toimimme/kansainvalisyys

http://www.oamk.fi/tietoa_oamkista/kestava_kehitys/toimenpideohjelma/2015/

Sosiaalialan ko opetussuunnitelma. Metropolia (luettu 4.1.2016)