a) mikä on ryhmädynamiikka
Ryhmän tunnusmerkkejä ovat koko,
tarkoitus, rajat, säännöt, työnjako, roolit ja johtajuus.
Ihmisjoukko muodostuu ryhmäksi, kun sen jäsenillä on yhteinen
määränpää ja he ovat keskenään vuorovaikutuksessa.
Ryhmädynamiikalla tarkoitetaan ryhmän jäsenten välisiä suhteita
ja vuorovaikutusta.
Mitä hyötyä minulle opettajana on
ryhmädynamiikan osaamisesta?
Tiedostamalla ryhmädynamiikkaan
liittyviä seikkoja, minulla opettajana on mahdollista paremmin
ymmärtää ryhmän ja sen jäsenten toimintaa. Voi ryhmän
dynamiikkaa hyödyntämällä joko edistää tai hidastaa oppimista.
Ryhmäytymisen vaiheet
Porukka, jengi, tiimi; Ryhmädynamiikka
ja siihen vaikuttaminen -kirja esittelee ryhmän vaiheittaisen
kehityksen Bruce Tuckmanin mukaan. Ryhmän kehitysvaiheita ovat
muodostusvaihe, kuohuntavaihe, sopimisvaihe, hyvin toimiva ryhmä ja
ryhmän lopettaminen.
Muodostusvaiheessa ryhmän
tarkoitus ja roolijako voi olla vielä epäselvää. Sen jäsenet
toimivat melko varovaisesti ja tunnustellen omaa paikkaansa ryhmässä. Tässä vaiheessa opettajana voin vahvistaa ryhmän
muodostumista selkeyttämällä ryhmän tarkoituksen; kertomalla mikä
on esimerkiksi opintojakson tarkoitus ja päämäärä. Voin myös
teettää erilaisia tutustumiseen liittyviä tehtäviä, jotta
jäsenet tutustuvat toisiinsa ja voivat arvioida kuka sopii mihinkin
rooliin ja millaista osaamista ryhmän jäseniltä löytyy. Annan
myös ryhmälle tarvittavia sääntöjä.
Kuohuntavaiheessa ryhmän
sisällä alkaa näkyä konflikteja. Ryhmäläiset rohkaistuvat
esittämään mielipiteitä eikä asioista olla aina samaa mieltä.
Ryhmän tarkoitusta ja tehtäviä saatetaan kritisoida. Jäsenet
kyseenalaistavat jäsenten rooleja ja ryhmän ohjaajaa.
Samanaikaisesti kuitenkin
toimintamallit alkavat muodostua
selkeämmiksi. Opettajana voin kuohuntavaiheessa tukea
ryhmää ohjaamalla sitä oikeaan suuntaan. Voin silottaa konflikteja
terästämällä perustehtävää ja jakamalla ryhmän jäsenille
tehtäviä, joka edistävät ryhmän yhteistä tavoitetta. Voin myös
olla apuna etsimässä ratkaisuja asioihin tai tehtäviin, joista
opiskelijat ovat eri mieltä. Tärkeää on pitää kirkkaana
mielessä ryhmän tarkoitus; tärkeimmät opittavat asiat.
Vuorovaikutukselle on annettava tilaa, mutta liiallinen
henkilökohtaisuus ei saa ottaa merkittävää valtaa ryhmän
toiminnassa.
Sopimisvaiheessa konfliktit ovat
jääneet taka-alalle ja ryhmä alkaa toimia varmemmin. Jäsenillä
on selkeä kuva omasta ja toisten rooleista. Yhteistyötä pystytään
tekemään hyvin ja mielipide-eroista päästään
yhteisymmärrykseen. Ryhmälle muodostuu sääntöjä ja normeja ja
se alkaa vaikuttaa sitoutuneelta ja tiiviiltä. Opettajan panosta tarvitaan tässä vaiheessa jo vähemmän. Voin
vahvistaa hyviksi muodostuneita toimintatapoja ja rooleja antamalla
palautetta opintojakson edetessä. Yhteistoimintaa voi vahvistaa
esimerkiksi tuomalla esille konfliktit, joista ryhmä on jo
selviytynyt. Tietoisuutta toisten osaamisesta voi vielä terästää
ryhmäytymisharjoituksilla.
Hyvin toimiva ryhmä toimii kuin
itsestään. Se tuottaa luovia ratkaisuja ja on tehokas. Ryhmän
jäsenet luovat toimivan kokonaisuuden ja ryhmätyöt tuottavat
tulosta. Jäsenten persooniin ja tempperamenttiin liittyvät asiat alkavat
olla toissijaisia ja ryhmän tehtävä on pääroolissa (oppiminen).
Jokainen hoitaa oman roolinsa, mutta tehtävissä osataan jo
joustaakin tarpeen mukaan. Jäsenet ovat kiintyneet toisiinsa ja
uusien henkilöiden on vaikeampi päästä ryhmään mukaan. Tämä vaihe on seesteisin. Opettajana voin keskittyä
seuraamaan, että ryhmälle annettu tehtävä toteutuu. Ohjaan
opiskelijoita aina parempaan suuntaan, mikäli he poikkeavat liian
kauas sovitulta polulta. Minun täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei
ryhmässä tapahdu passivoitumista. Jos ryhmälle on muodostunut
vakiintunut toimintatapa, voin opettajan tuoda esille vaihtoehtoisia
toimintatapoja kokeiltavaksi.
Ryhmän lopettamisvaiheessa
tavoite on saavutettu ja ryhmä lakkaa olemasta, kun esimerkiksi
opintojakso loppuu. Lopettaminen herättää aina tunteita; toisilla helpotusta, toisilla haikeutta tai suruakin
riippuen esimerkiksi siitä, mikä on ollut ryhmän tarkoitus ja
miten pitkään se on toiminut. Opettajana minun
täytyy olla selvillä siitä, että kun ryhmä saavuttaa
lopettamisvaiheen, kaikki opiskeltavat asiat on käsitelty ja
oppimista on tapahtunut. Olen arvioinut oppimistuloksia ja antanut
palautetta pitkin matkaa. (Arvioinnista lisää kohdassa Ape 9) Voin tukea opiskelijoita heidän
erilaisissa tunnetiloissaan lopettamiseen liittyen. Voin kannustaa ja
ohjata heitä järjestämään yhteisiä tapaamisia, mikäli ryhmä
on muotoutunut erityisen tiiviiksi.
Näiden ryhmän vaiheiden lisäksi on
esitetty tietysti muitakin ryhmän vaiheisiin liittyviä teorioita.
Vaiheet esimerkiksi opiskeluryhmissä voivat vaihdella; joku vaihe
voi jäädä kokonaan puuttumaan tai mennä ohitse lähes
huomaamattomasti. Kirjallisuudessa kiinnitetään huomiota myös
siihen että eri vaiheet ovat mieluisia tai epämieluisia ryhmän
johtajallekin. Ryhmä voi myös jumiutua johonkin vaiheeseen, tai eri
vaiheiden kestot voivat vaihdella voimakkaasti. Miettiessäni viimeisintä omaa ryhmääni, Ape-opintoryhmää,
voisin ajatella, että olemme tällä hetkellä hyvin toimivan ryhmän
vaiheessa. Muodostusvaihe oli kun tapasimme ensimmäisen kerran
lähipäivillä Oulussa, kaikki oli vielä hyvin epäselvää.
Keväällä kesän lähestyessä oli selkeä kuohuntavaihe;
opiskelijat kritisoivat kiireen tuntua opiskeluissa, tekniikan
toimimattomuutta ja tietotulvaa. Kesän aikana jokainen sai ehkä hengähtää ja järjestää
kokemiaan asioita mielessään ja arvioida omia resurssejaan
opinnoissa. Syksyn alkaessa ryhmä alkoi toimia tasaisemmin ja
henkilöiden tuttuus toi turvaa välillä haasteelliseen
virtuaaliopetukseen. Aloimme luottaa siihen, että osaamme ja
etenemme päämäärää kohti yhdessä kuin juna. Kuulostaa, että
ryhmä toimii hyvin!
Nyt olemme hyvin toimiva ryhmä.
Minusta hyvä esimerkki tämän vaiheen saavuttamisesta on se, että
toimintatavat ovat jokseenkin vakiintuneet ja selkeätä oli se, että
Lasse ehdotti josko voisimme seuraavalla opintokerralla kokeilla
jotain aivan uutta opettamistapaa tai sovellusta opetuksessa. Ottaa
rohkeammin siis kokeiluun joku menetelmä, jota ei ole vielä nähty.
Tämä ei olisi mahdollista, mikäli ryhmä olisi epävarma – ei
siihen mahtuisi vielä ehdotusta toimintatapojen kehittymisestä
seuraavalle tasolle. Tällä hetkellä ryhmässä on turvallinen olo
kokeilla jotain, mikä melko todennäköisesti menee pieleen! (mutta
tuleepahan kokeiltua...toivottavasti joku ryhmä ottaa kopin Lassen
vihjeestä)
b) miten ohjataan ryhmää
Ryhmän ohjaaminen on aina ollut yksi
intohimoistani. Ehkä se ajoi minut viimein aloittamaan
opettajaopinnot. Olen ohjannut hyvin erilaisia ryhmiä opintojeni ja
työelämäni aikana. Olen pitänyt päihdekurssia vankilassa sekä
suunnitellut ja toteuttanut oman elämänhallintakurssin ryhmälle
nuoria vankeja. Olen ollut liikuntavammaisten päivätoiminnan
ohjaajana, jossa päivittäin suunnittelin ja ohjasin muun muassa
liikunta-, musiikki-, rentoutus- ja askarteluryhmiä. Oma työni
lastensuojelussa on pääosin yksilöohjausta, mutta siinäkin on
monia piirteitä pienryhmään liittyen. Ohjaamme yhdessä
esimerkiksi koko asukaskunnan yhteiset liikuntasalivuorot retket ja kädentaitotuokiot, pelit jne. Tietysti olen ollut jäsenenä
lukuisissa erilaisiassa ryhmissä; opiskeluissa, tiimitöissä,
harrastuksissa.
Siksi olenkin tarttunut tämän
opintojakson opiskeluun erityisen innokkaasti. Olen aikanani
opiskellut ryhmätoimintaa sosionomi-ja päihdetyön opinnoissani,
mutta aina voi oppia uutta. Tällä kertaa suurin oppini oli tutustua
suureen määrään ryhmätyömenetelmiä. Niistä enemmän kohdassa
c.
Ohjaajan merkitys
Jokainen ryhmä tarvitsee johtajan,
ohjaajan. Opetusryhmässä johtajana toimii opettaja. Opettajan
ryhmänohjaustaidot ovat merkityksellisessä asemassa siinä,
millainen ryhmästä muodostuu, onko sen päämäärä ja
toimintatavat selkeät ja oikeat, onko ryhmässä hyvä olla ja
saavuttaako se päämääränsä. Kopakkalan (2005) mukaan ryhmä
tarvitsee aina suunnannäyttäjän, muutoin ryhmän jäsenet
erkanevat eri suuntiin ja ryhmä hajoaa. ”Ryhmä tarvitsee jonkun,
joka vastaa sen olemassaololle välttämättömistä tehtävistä”.
Opettajana tehtäväni on organisoida
ryhmän toiminta niin, että opintojaksolle annetut tavoitteet voivat
toteutua. Ryhmän johtajalle kuuluu myös suunnan näyttäminen
ja palautteen anto, jotta jäsenet pystyvät toimimaan oikein
ja suuntaamaan mielenkiintonsa oleellisiin asioihin. Ryhmänjohtajan
tehtäviä ryhmässä on myös resurssien hankkiminen, riittävän
tiedon välittäminen, päätösten teko ja visioiden luonti.
Vaikka nykyään opetukssessakin tuntuu olevan suuntana, että
opettaja väistyy yhä enemmän opettajan perinteisestä roolista, on
kuitenkin tiedostettava se, että opettajalla on ryhmänsä kanssa
aina selkeitä tehtäviä. Näistä tehtävistä huolehtiminen
varmistaa ryhmän toimimisen ja mahdollistaa siis oppimisen!
Ohjaajana päivätoiminnan ryhmässä
Työssäni päivätoiminnan ohjaajana
sain paljon arvokasta kokemusta ryhmänohjauksesta. Minulla oli
ohjattavanani ryhmiä erilaisilla kokoonpanoilla. Jotta ryhmä
toimii, kaikkien sen jäsenten on tiedettävä ketä ryhmään kuuluu
tai ei kuulu. Päivätoiminnassa oli perusryhmä, johon kuului kaikki
päivätoiminnan kävijät (noin 12 henkilöä). Harvoin kuitenkaan
koko ryhmä oli yhtäaikaa paikalla. Eri jäsenet kävivät eri
päivinä taikka eri teemaryhmissä. Joku sattoi käydä esimerkiksi
aina tiistaisin, toinen ainoastaan musiikkiryhmässä jne. Koin
kuitenkin, että jäsenet pitivät kaikkia koko ryhmän jäseninä.
Tämä ilmeni muun muassa siinä, että jäsenet kyselivät aina
ohjaajalta ja toisiltaan, onko joku tietty jäsen osallistumassa
seuraavaan ryhmään, retkeen tai tapahtumaan.
Ryhmän ohjaajana minulla oli tärkeä
rooli ilmapirin luojana yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Onnistuimme
luomaan luottamuksellisen ja huumorintajuisen ryhmän ihmisille,
joilla oli elämässään paljon haasteita. Tämä sitoutti heitä
kaikkein tiiviimmin osallistumaan ryhmän tapaamisiin mahdollisimman
usein. Kaikki ryhmätapaamisemme olivat tavalla taikka toisella
toiminnallisia.
Kopakkala (2005) kirjoittaa, että toiminnallisella
ryhmätyöskentelyllä on rakenne, johon kuuluu virittäytyminen,
toiminta, tunneilmaisu ja loppukeskustelu. Päivätoimintaryhmässä
virittäydyimme aamuisin päivän ryhmätoimintaan kokoontumalla
yhteisille aamukahveille. Tällöin heräiltiin rauhassa, juteltiin
aamun kuulumisia ja pikkuhiljaa kerrottiin mitä päivän aikana
tulee tapahtumaan. Itse ryhmän alussa virittäytyminen esimerkiksi
musiikkiryhmässä tapahtui niin, että saatoin ryhmän saapuessa
omaan tahtiinsa paikalle, soittaa ja näyttää musiikkivideoita
screenillä. Jos olin valinnut esimerkiksi päivän artistiksi
Agentsit, saatoin virittäytymiseksi laittaa screenille soimaan
satunaisia kappaleita yhtyeeltä. Toiminta- ja tunneilmaisuvaihe
menivät tässä esimerkkiryhmässä mielestäni päällekäin, koska
tapanamme oli kuunnella jokin kappale ja sen jälkeen keskustella
mitä siitä heräsi ajatuksia ja onko jollain esimerkiksi muistoja
kerrottavanaan kappaleeseen liittyen. Ryhmän lopuksi oli
vapautuneempaa keskustelua siitä, mitä ryhmästä pidettiin ja mitä
voisi ensi kerralla olla ohjelmassa. Ohjaajana sain palautetta ja
annoin sitä myös ryhmäläisille.
c) miten ja millaisia
ryhmänohjausmenetelmiä voin käyttää yhteisöllisyyttä
edistävällä tavalla?
Tämä aihe oli tällä kertaa varattu
omalle pienryhmällemme Ape-opinnoissa. Loimme opetuksen oheen
materiaalipaketin erilaisista ryhmätyömenetelmistä. Materiaaliin
pääset tästä linkistä:
Tämä materiaalipaketti toiii hyvänä työkaluna jatkossa, kun mietien omaa opetustani. Olemme kokeilleet näitä menetelmiä Ape-opinnoissa ja yllättävän hyvin onnistuu esimerkiksi aivoriihi, jota yksi ryhmä kokeili AC-istunnolla.
Menetelmiä on vaikka kunka paljon ja niiden kokeileminen eri kokoisissa ryhmissä on mielenkiintoista. En malta odottaa, että pääsen toteuttamaan niitä oikeassa opetustilanteessa!
d) Miten edistän yhteisöllisyyttä
omassa työyhteisössäni?
Otan työtoverit huomioon
työpaikalla; olen asialinen, keskusteleva
Annan palautetta työkavereilleni
Pyrin lisäämään
yhteistoimintaa sen sijaan että teksin asioita yksin (esimerkiksi
pelihetket, yhteinen liikunta jne)
Osallistun työnantajan
järjestämiin yhteisiin tapaamisiin, kuten henkilöstöpäivät ja
kehittämispäivät, viikottiset tiimit ja kuukausittaiset ns
isotiimit
Huolehdin osaltani
tiedottamisesta. Sujuva tiedonkulku on olellista toimivalle
ryhmälle.
Esitän työhön
kehittämisideoita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia yhteisönä
LÄHTEET
Ape 7- materiaalit optimassa
Kopakkala, A (2005) Porukka, jengi, tiimi; Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki. Edita. Suomen psykologiliitto.
Opettajatuttavien haastattelut
Repo-Kaarento, S (2007) Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Helsinki. Kansanvalistusseura.
