Verkko-opettajuus; Tekniikka pelaa! (tai ei)

Verkko-opettajuus on tullut mukaan elämääni voimakkaammin vasta vuonna 2+20 syksyllä sekä nyt 2021 keväällä. Uravalmennusryhmin toteuttaminen verkossa sekä yksilöohjaus on pakottanut ottamaan käyttöön verkko-opettajuuteen liittyviä ohjelmia ja menetelmiä sekä kiinnittämään huomiota opetustyyliin verkossa.

Kaikki alkoi jo vuonna 2015

Opiskelimme vuonna 2015-2016 opettajan pedagogiset opinnot suurimmalta osin verkkoympäristössä. Oulun ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoululla käytettiin niin sanottua palapelimallia, jossa opiskelijat valmistelivat opiskeltavan aiheen neljän hengen pienryhmissä. Opintopäivinä ryhmät hajautettiin niin, että uusiin ryhmiin meni yksi jokaisesta valmistelevasta ryhmästä. Eli tällöin ryhmässä oli neljä jäsentä, jotka kaikki olivat valmistelleet opintopäivän omasta aiheestaan. Näin ollen opetimme ja opimme toisiltamme joka kerta kolme aihetta. Yksi ryhmän jäsen oli niin sanottu arvioija/palautetta antavan ryhmän jäsen.

Opetustuokiot järjestettiin Adobe Connect -ohjelman turvin. Saimme kokea opintojen aikana jos jonkinmoista teknistä hulluutta. Epätoivo iski useinkin, mutta missään vaiheessa emme lyöneet hanskoja tiskiin. Eniten harmitti silloin, kun tekniset ongelmat nappasivat kallisarvoista opetusaikaa huolella valmistelluista tuokioista. Toisaalta, tekniset ongelmat iskevät usein liveluokkaympäristössäkin.

Miltei joka istunnossa jollain yksittäisellä opiskelijalla oli ongelmia. Yleisimmin dokumentit eivät näkyneet tai auenneet, ääni ei kulkenut, yhteys pätki tai ohjelma heitti alati opiskelijoita ulos huoneista. Joskus kokeilimme myös useissa luokkatiloissa työskentelyä, jolloin linkkien kautta opiskelijat päätyivät ties minne, yleensä ryhmiin, joihin he eivät kuuluneet. Kaikelle tälle voi jälkeenpäin vain nauraa.

Opin opettajaopintojen aikana ihan hillittömästi työskentelystä verkossa. Tein opetusvideon ja opin ajattelemaan myös sitä, että verkossa materiaalilla on ehkä jopa enemmän merkitystä kun luokkahuoneessa. Sinä itse et tee esitystä niin interaktiiviseksi, koska sinusta kuuluu vain ääni; liveopetuksessa voit liikkua ja havainnollistaa käsillä ja ilmeillä. Tarpeen tullen vaikka täräyttää opiskelijaa karttakepillä, jos näet, että hän nuokkuu. Verkossa et näe kuka nukkuu. Jos kamera ei ole päällä. Tai jos et satu tekemään pistokoetta ja kysy jonkun kysymyksen juuri tältä henkilöltä, joka on ottanut luurit pois ja mennyt vessaan tai aamukahvin jälkeen takaisin sänkyyn.

Verkko-opiskelijana

Tietysti verkko-opiskelijan roolissa olokin opetti paljon ja antoi näkykulmaa omalle työlle tulevaisuuden operoolissa.

Verkko-opetuksen paras puoli opiskelijan kannalta oli se, että saattoi vain laittaa luurit päähän ja olin koululla. Ei matkustamista, ei parkkipaikan etsimistä, ei tarpomista kylmässä viimaisessa Oulussa kohti oppilaitosta. Pystyin myös olemaan pienille lapsilleni hitusen enemmän läsnä; imetin vastasyntynyttä poikaa myös opetustuokioiden aikana.

Laitevaatimuksia pohdittiin heti opintojen aluksi. Muistan kuulleeni, ettei mokkulayhteydellä voi millään pärjätä verkko-opinnoissa. Meinasin ensin hiiltyä, mutta ajattelin, että kokeillaan nyt kuitenkin. Minulla oli ehkä vähiten kaikista ongelmia yhteydessä. Tietokonekaan ei ollut erikoinen, mutta hyvin sujui. Nykyäänkään omilla opiskelijoillani on hyvin harvoin ongelmia laitteiston kanssa. Tosin opetuksessani on pääosin ICT -alan ihmisiä ja nuoria henkilöitä, joilla on luontaisempi kiinnostus verkkotoimintoihin.

Jotkut oman opiskelutoverini pitivät hirveää meteliä, mikäli heillä ilmeni teknisiä vaikeuksia. Opintoryhmän jäsenenä tulisi kuitenkin huomioida se, että ei terrorisoi koko ryhmää, jos muilla toimii hyvin ja yhdellä ei. Kaikessa hiljaisuudessa voi itse kokeilla ensin kaikki tiedossa olevat yhteyksien, näkyvyyksien ja kuuluvuuksien korjausmenetelmät, jolloin muut voivat rauhassa jatkaa opetuksen seuraamista. Kaikista tympeintä on se, että yhdellä 20:stä on ongelma, ja kaikki muut joutuvat kuuntelemaan kun ohjaaja selvittää yhden opiskelijan ongelmaa. Muista siis huomioida ryhmä, kun joudut tällaiseen tilanteeseen!

Opettajan näkökulmasta siis opiskelijoiden aktivointi on tärkeässä asemassa verkko-opinnoissa. Verkon toisella puolella on niin helppo nukahtaa tai puuhastella jotain aivan muuta. Opiskelijoita aktivoivaksi opettajaksi tunnustettu ope pitää tietysti opiskelijan valppaana ja kysymyksiä ja tehtäviä odottavana. Pitkät yksinpuhelut eivät sovi verkko-opetukseen, jos eivät livetiloihinkaan. 

Mitä ihmettä!!

Tällaisia ajatuksia olin kirjannut vuosina 2015-2016 verkko-opettajuuden opiskeluvaiheessa. Muutamin sanakääntein ja lausein tuunasin luonnoksen julkaistavaksi tänään. Blogiluonnokseen olin kirjannut kokemuksia Adobe Connecting-verkkoympäristössä toimimisesta. Tänä päivänä, kun olemme eläneet Covid-19 -vuoden 2020, tämä kaikki on saanut aivan uuden merkityksen. 

Aloitin valmentajana lokakuussa 2020, kun miltei kaikki uravalmennus toteutettiin verkossa. Adobe Connect on poistunut jo ammattikorkeakoulultakin. Itse käytän pääasiassa Teamsia ja Zoomia verkko-opetuksissa ja valmennuksissa. Niiden toimivuudessa ei ole ollut juurikaan tämänkaltaisia ongelmia, mitä kuvaan melko arkipäiväisiksi vuosina 2015-2016. Muutamassa vuodessa ollaan tultu aimo harppaus korkeammalle tasolle verkko-opetuksissa.

Tottahan tilanne 2020 vuonna pakotti kaikki oppimaan ja selviämään verkon kautta tehtävässä työssä, niin kouluissa kuin työelämässäkin. Moniin videopuhelu-ohjelmistoihin tuli uusia ominaisuuksia vauhdilla. Isot massat ihmisiä oppi yhtäkkiä toimimaan verkossa. Toivottavasti kehitys jatkuu ja opit eri ohjelmien ominaisuuksista saatetaan mahdollisimman laajasti ei vain opettajien, mutta myös tavan kansalaisten tietoon.

⭐️ verkko-opettajuus

Opetusmenetelmät

Muistelen erilaisisia opetusmenetelmiä!

Ope-opinnoissa yhtenä tavoitteena oli tutustua mahdollisimman moneen opetusmenetelmään sekä niiden soveltamiseen verkkoneuvotteluympäristössä.

Tässä alla on lista menetelmistä, joita tutorimme laittoi tuolloin esille ja joista jokainen ryhmä valitsi omansa aina ennen verkko-opetustuokioita. Opinnoissa siis opetimme joka viikko omalle pienryhmälle erilaisia teemoja. Pyrimme tätä kautta käyttämään mahdollisimman monia opetusmenetelmiä ja havainnoimaan miten ne kannattaa tai ei kannata toteuttaa.

Tässäpä olisikin oiva haaste vuoden 2021 valmennuksille; käyttää mahdollisimman montaa opetusmenetelmää 12 kuukauden aikana!

1. Yksilöllinen työskentely
2. Aktivoivat kirjoitustehtävät
3. Harjoitukset
4. Oheislukemistot
5. Yhteenvedot
6. Muistitekniikat opetuksessa
7. Miellekartta
8. Oppimispäiväkirja
9. Tietopohjan kokoaminen
10. Ryhmätyö
11. Yhteistoiminnallinen oppiminen
12. Vastavuoroiset ryhmät
13. Oppimiskahvila
14. Kumuloituva ryhmä (lumipallo)
15. Näyttelykävely
16. Opetuskävely
17. Askel askeleelta -keskustelu
18. Kyselevä opetus
19. Opetuskeskustelu
20. Aivoriihi
21. Porinaryhmä
22. Lukupiiri
23. Luennointi, esitelmöinti
24. Alkukoe
25. Symposium
26. Seminaari 
27. Paneelikeskustelu
28. Väittely (argumentointi)
29. Kalamalja
30. Ongelmaperustainen oppiminen
31. Case-opetus (tapausopetus)
32. Projektityöskentely
33. Tekemällä oppiminen
34. Roolipeli 
35. Pelit
36. Luova työ
37. Draamapedagogiikka
38. Dialogi itsen kanssa
39. Osallistujat opettavat
40. Haastattelu
41. Jokin muu opetusmenetelmä (ks. esim.http://www.tevere.fi/menetelmia)

Muistelen vanhaa; RYHMÄTYÖ 2015

10.6.2015 oma ryhmäni käytti ac-ympäristössä ryhmätyö-menetelmää. Ryhmätöitähän käytetään paljon kaikessa opetuksessa, mutta ac-ympäristössä sen toiminnassa on hieman haasteita. Haasteet keskittyvät tietysti lähinnä tekniikkaan. Toteutimme ryhmätyön niin, että aloitimme kaikki siirtymällä omiin (4:ään) ac-huoneisiin. Siellä kukin opettaja kertoi opiskelijoille ryhmätyön kulusta ja siitä, että palaamme lopuksi yhdessä yhteen huoneeseen kuulemaan ja osaltamme kertomaan ryhmätyömme tulokset. Jo tämä "siirtymä" aiheutti osassa hämmennystä, kun olivat olettaneet, että pysyttelemme koko istunnon samassa huoneessa (ennakkokäsitys tapahtumien kulusta). 

Alussa toimintaperiaatteen ymmärtämiseen meni hetki aikaa. Opettajan kerrottua alustuksen, kolmen hengen ryhmä keskusteli hyvin aiheesta, kunnes opettaja kehoitti siirtymään yhteiseen tilaan. Aikataulu ei tietenkään kaikilta osin pitänyt, joten toiset joutuivat odottelemaan muita ryhmiä paikalle ennenkun voitiin aloittaa. Vuorollaan jokainen ryhmä kävi läpi ryhmätyönsä tuotoksen ja loppukokonaisuus oli hyvä.

Muista ensi kerralla:
- tekniikka voi pettää ja sille ei vain mahda mitään
- voisiko ennalta tehdä ns typistetyn version opetuksesta, mikäli aikataulu pettää??
- kysy toimiiko slide-näkymä kaikille ja kerro, että vain puhujalla on lupa liikutella slideja

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelman kehittäminen

Tämä artikkeli on osa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoja, se julkaistiin Caritaksen intrassa ja internetsivuilla keväällä 2020. Artikkeli on YAMK-tutkintoon liittyvä kypsyysnäyte.

Asiakirjasta arjen työkaluksi

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittäminen käynnistynyt Caritaksella

Caritas Palvelut Oy:n vammaispalveluissa on tänä keväänä kehitetty palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyötä kokoamalla yhteen hoitajia eri yksiköistä. Hoitajat ovat kokoontuneet kolme kertaa Pertin Pirttiin pohtimaan, mitä asioita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman teossa ja käytössä tulisi kehittää. Kehittämistyö käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä. Työ todettiin tarpeelliseksi jo heti ensimmäisessä tapaamisessa, kun kehittämisen kohteita nousi Post It-lapuille 33 kappaletta. Kevään edetessä näitä kehittämiskohteita on työstetty yhdessä niin, että moniin asioihin on löydetty yhdessä ratkaisuja. Lopuksi kehittämiskohteet ja ratkaisuideat asetettiin nähtäväksi ja kommentoitavaksi kaikkiin vammaispalveluksiköihin.

Hoitajat osallistuivat kehittämistyöryhmässä ryhmähaastatteluihin, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Yksittäiset kehittämisen kohteet ryhmiteltiin isompien teemojen alle, jotta ratkaisuideoiden työstäminen mahdollistui. Näitä isompia teemoja olivat päivityskäytännöt, tietoisuus, selkeys, asiakaslähtöisyys ja tasalaatuisuus. Tutkijan analyysissä teemoiksi muodostui suunnitelman rakenne ja sisältö, työskentelytavat, suunnitelman tekoon käytettävä aika sekä tietoisuus ja perehdytys. Rakenteeseen ja sisältöön liittyen kehittämiskohteiksi nimettiin muun muassa tarve tietojen löytämiseen vaivattomasti sekä suunnitelman selkeyttäminen niin, että samoja asioita ei kirjattaisi useaan eri kohtaan. Asiasisällön tulisi myös olla tiivistetty, mutta kuitenkin riittävän informatiivinen. Oleellisen tiedon tulisi erottua selkeästi. Näin ollen suunnitelmasta tulisi helppolukuisempi ja myös sen laatiminen helpottuisi.

Työskentelytapojen osalta todettiin, että päivityskäytännöt voitaisiin yhtenäistää vammaispalvelun yksiköissä, jotta asiakkaitten ja henkilökunnan vaihtaessa yksikköä työskentelytavat olisivat kaikille selkeät. Päivityksistä todettiin, että ne tulisi rytmittyä selkeämmin (esimerkiksi kevät ja syksy) ja toteutua tiheämmin. Osassa yksiköistä päivitys tehdään kerran, toisissa kaksi kertaa vuodessa. Erilliseen rooliin kehittämiskohteena nousi suunnitelman tekemiseen käytettävä aika ja sen organisointi. Tutkimustulosten mukaan riittävää aikaa tulisi arvioida asiakkaan toimintakyky ja osallisuus huomioon ottaen. Esimiesten toivottiin merkitsevän suunnitelman tekoon varattu aika päivälistaan, jotta varattu aika on myös muun tiimin tiedossa. Käytettävää aikaa lyhentäisi sen katkeamattomuus (keskittyminen) sekä ennakkovalmistelut (suunnitelma ennalta luettavaksi asiakkaalle ja läheisille). 

Tietoisuus ja perehdytysteemaan liittyi muun muassa se, että henkilökunnan koettiin tietävän suunnitelmien laatimisesta ja valmiiden suunnitelmien sisällöstä liian vähän. Henkilökunnalle toivottiin palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvää koulutusta työnantajan taholta. Todettiin, että kevään aikana käyttöön otettu asiakastietojärjestelmään luotu esimerkkiasiakas on tätä tilannetta jo helpottanut.  Suunnitelman parempaan rakenteeseen liittyvät asiat sekä muun muassa mobiiliversion parempi toimivuus lisäisivät tiedonkulkua merkittävästi. Kuten myös suunnitelmien yhteinen läpikäynti tiimipalaverissa.

Palvelu- ja kuntoutusuunnitelmasta toivottiin kaiken kaikkiaan kehitettävän sellainen, että se olisi helppo ottaa arjen työkaluksi ja käyttää asuinyksikössä asiakkaan hoitotyön pohjana.

Kehittämistyöryhmän kokoontumiset aloitettiin tammikuussa 2020. Tapaamiset päättyivät yllättäen koronaviruksesta johtuvaan kokoontumiskieltoon maaliskuun lopulla. Tapaamisia ja kehittämistyötä jatketaan rajoitusten päätyttyä. Tavoitteena on muokata palvelu- ja kuntoutussuunnitelmapohjaa helppokäyttöisemmäksi sekä panostaa yhteistyöhön asiakastietojärjestelmä DomaCaren asiantuntijoitten kanssa niin, että tietokonepäätteellä tehtävä lomake taipuisi paremmin myös mobiilisovelluksella käytettäväksi.

Susanna Rojola, palveluesimies Caritas Maininki ja Kiuru

YAMK -tutkinto taskussa

Kesäkuun puolessavälissä saapui tutkintotodistus, joka kertoi minun suorittaneen sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa päivämäärällä 18.6.2020. En ole mistään viime aikoina ilahtunut näin paljon. Toki tiesin, että kaikki on valmista ja odottelen ainoastaan tapahtuman todentavaa virallista paperia, mutta silti tunnelma oli jännityynyt avatessani kirjekuoren.

Tämän tutkinnon läpivieminen on ajoittain ollut kovaa uurastusta, koska matkalle on mahtunut uuden työpaikan alati vaihtuvat haasteet vuosina 2017-2020, mutta myös muun muassa työttäreni puheenparannusleikkaus huolineen ja toipumisaikoineen.

Tänä keväänä kaikki kuitenkin huipentui mielenkiintoiseen opinnäytetyöprojektiin ja kypsyysnäyte sekä muut valmistumisen muodollisuudet sujuivat hyvin.

Ja ennenkaikkea, tavoitteeni mukaisesti pystyin siirtymään kesän kynnyksellä opintojen parista puutarhahommiin. Nyt jo kesälomankin on vietetty viimeistä viikonloppua lukuunottamatta ja paluu työelämään on edessä maanantaina.

Kyllä opinnot kehittävät ja antavat uusia näkökulmia ihmiselle. Minulla se on ylläpitänyt myös tätä kirjoittamisen kulttuuria blogin myötä. Nyt on kuitenkin aika keksiä muita kirjoituksen aiheita tälle syksylle. Ehkä kaivan esille kirjaluonnoksen, joka on uinunut pöytälaatikossa vuosikausia.

Kiitos ja kumarrus tämän tutkinnon osalta! Done!

Opinnäytetyö palautettu!

On toukokuun puoliväli ja olen palauttanut opinnäytetyöni ohjaaville opettajille. Itse asiassa jo toistamiseen, koska sain palautetta vielä pohdinnan laajentamiseen ja muutaman teoriaosuuden fiilaamiseen toukokuun alussa. Kevät alkaa olla jo sillä mallilla, että työ on saatava valmiiksi, jotta aikaa vapautuu puutarhatöiden tekemiseen.

Mitä sitten lopulta tehtiin?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kehittämistarpeita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvässä työssä on hoitajien näkökulmasta.

Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksen periaatteita soveltaen ja siinä käytettiin osallistavia menetelmiä kaikissa vaiheissa. Aineistona käytettiin kehittämistyöryhmässä tehdyn ryhmähaastattelun materiaalia sekä kehittämistyöryhmän keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja. Kehittämistyöryhmään osallistui vammaispalvelujen asumisyksiköitten hoitajia. Lisäksi aineistossa on palvelupäällikön yksilöhaastattelu. Määrittelyvaiheessa aineistona on myös keskustelumuistiinpanot yhteisön esimiehille järjestetystä kehittämispäivästä syksyltä 2019. Haastatteluaineisto on litteroitu ja käsitelty sisällönanalyysin keinoin.

Kehitysvammaisen henkilön asumispalveluissa tehtävän palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittämiskohteet liittyivät hoitajien mukaan henkilökunnan tietoisuuteen ja perehdytykseen, työskentelytapoihin, suunnitelman tekoon käytettävään aikaan sekä suunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Huomiota kiinnitettiin muun muassa suunnitelman selkeyteen, päivityskäytäntöihin, tasalaatuisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Suunnitelmatyöhön liittyvän osallisuuden koettiin olevan hyvin erilaista erityyppisissä vammaispalveluiden asumisyksiköissä. Osallisuudelle koettiin olevan monenlaisia esteitä, mutta toisaalta esteille löydettiin monenlaisia ratkaisuja.

Kuvalähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Kehittämistyön tuloksena todettakoon, että vammaispalvelujen asumisyksiköissä tulisi sopia työskentelytavoista palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon liittyen ja lisätä tietoisuutta palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyöhön liittyvistä asioista muun muassa henkilökunnan koulutuksella ja uusien työntekijöiden jatkuvalla perehdytyksellä. Asiakastietojärjestelmässä olevaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen tulee kehittämistyöryhmän avustuksella suunnitella selkeämpi rakenne ja tarkoituksenmukaisempi, selkeä sisältö sekä varmistaa suunnitelmalomakkeen toimivuus mobiilissa.

Entä nyt?

Kehittämistyö keskeytyi Suomen hallituksen korona-viruksen vuoksi asettaman kokoontumiskiellon vuoksi. Kehittämistyö jatkuu, kun kokoontumisrajoitukset Suomessa puretaan. Opinnäytetyön osuus on toteutunut ja nyt odotellaan opettajien arviointia. Itsearviointi on tehty ja kypsyysnäytteenä kirjoitettu artikkeli. Viimeisetkin opintotehtävät on saaneet arviointinsa. Kenties valmistuminen ehtii vielä toukokuulle?

Asiantuntijuuden arviointia opintojen loppupuolella

ASIANTUNTIJANA KEHITTYMINEN / KOONTITEHTÄVÄ 1

Asiantuntijuuteen kuuluu käsitteellisen oppimisen lisäksi asioitten syvällinen ymmärtäminen. Asiantuntijuus on jatkuvaa pyrkimystä oppia uutta ja kehittää itseään ammattialansa taitajana (Ruohotie 2008, 106). Tässä tehtävässä kuvaan asiantuntijana kehittymistäni YAMK tutkinnon aikana.


Henkilöstöjohtamisen käytännöt

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”erittäin hyvin”. Aliarvioin tässäkin itseni, koska en tuntenut opintojakson sisältöjä. Opintojakso pureutui henkilöstöjohtamisen käytännön haasteisiin. Koin, että minulla oli tähän paljon annettavaa. Tein tehtävät ristiriitatilanteesta työpaikalla ja sen ratkaisemisesta sekä digitalisaatiosta ja robotiikasta kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Erittäin opettavaista pohtia näitä asioita ja saada myös teoreettista tukea osaamiselle. Osaamisen näkyväksi tekeminen tuki myös ammatti-identiteettiä.



Strategia-ja laatutyö käytännössä

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”ei lainkaan” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”.

Opinnoissa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverinakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän. Laatutehtäviä oli kaiken kaikkiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. Mitä opin? Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti, oman organisaation laatutyö tuli tutuksi, strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen. Ehkä rohkeammin olisin voinut laittaa, että tunnen tämän alueen ennalta hyvin, ja nyt opintojen jälkeen erittäin hyvin. Kolmen vuoden yhtiössäoloaikana olen nähnyt nyt myös strategiauudistamisen jalkauttamiseen liittyvän työn.



Talousjohtaminen

Talousjohtamisesta minulla ei ollut juuri mitään osaamista ja olinkin arvioinnit itseni kaikkein heikoimmille tiedoille. Odoitin opintojaksoa kovasti ja panostin siihen ajallisesti. Ehkä tärkein oppi oli se, että osaan kyllä, kun opettelen ja keskityn. Kiinnostukseni talousasioihin lisääntyi roimasti. Haluan jatkossa tutkia tulosraportteja tarkemmin ja ymmärtää niitä ja tiedän, että opintojakson opit ja materiaalit tukevat siinä. Opintojaksolla panostettiin kovasti esimerkiksi kustannuslaskentaan, mutta ne opit kyllä unohtuvat, kun niitä ei käytä. Opintojakson myötä sisäistin yhä syvemmin sen, että esimiehellä on suuri rooli taloudellisessa mielessä ja haluan omassa työssäni ottaa myös yksikön talouden haltuun.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sergio Palao. ARASAAC.


Menetelmien arviointi

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”hyvin” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”. Tässä opintojaksossa kävi käänteinen oppi, luulin tietäväni paljon arvioinnista, mutta opintojakson sisältö olikin avartavampi. Silti en kuulu kohtaan ”erittäin hyvin”, koska opintojakso tuotti minulle tuskaa ja ei ole jatkossakaan vaivatonta käyttää erilaisia arviointimenetelmiä.

Käsitteellisen ymmärtämisen edistäminen tulee asettaa opetuksen tavoitteeksi (Ruohotie 2008, 111). Menetelmien arviointi, tai arviointi ylipäätään on minulle erittäin mieluisa aihe. Jotenkin tässä opintokokonaisuudessa aihetta lähestyttiin todella vaikealla tavalla ja minulla meni aikaa koota ajatukset, että pääsin lopputulokseen mitä tässä yritettiin oppia. Käsitteet tuottavuus, tehokkuus, vaikutus ja vaikuttavuus pureskeltiin perin pohjin. Itse asiassa tuskailin aiheen ympärillä kirjastossa, ja sain silti tehtävästä hylsyn. Alun vaikeuksien jälkeen, kun käsitteistä päästiin selvyyteen, pääsin itse aiheeseen, vaikuttavuuden arviointiin sosiaalialalla. Valitsin näkökulmaksi päivätoiminnan, joka on lempilapseni. On opettavaista ajatella miten tätä asiaa voin soveltaa ja käyttää omassa työssäni. Opin tämän opintojakson aikana laajentamaan näkemystäni arvioinnista sekä tutustuin kokonaan uuteen alueeseen; kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Osin vaikeuksia aiheutti se, että materiaalit olivat kovin terveydenhuoltopainotteisia ja osaa aiheista oli vaikea siirtää sosiaalialalle. Tämä vaikeus onkin seurannut monissa materiaaleissa läpi opintojen. Arvioisin kuitenkin, että tämä opintojakso kasvatti osaamistani suuresti.

Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Mukavaa oli pohtia, millainen palveluverkosto meillä on tulevaisuudessa. Oppimistehtävänä oli valita jokin yhteiskunnallinen muutos ja käsitellä sen vaikutuksia hyvinvointipalveluihin. Valitsin terveyspalveluitten digitalisoinnin ja tarkastelin sitä kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Samassa tehtävässä tuli vielä valita yksi hallituksen kärkihanke ja analysoida sen vaikutuksia omalle alueelle.

Kärkihankkeisiin tutustuminen pakotti selaamaan sellaisia nettisivuja, joista löytyy paljon valtakunnallista tietoa ja tutustutti hallituksen työskentelytapoihin. Oppimistehtävä tuli kirjoittaa myös PoPSTer-raportista, josta tuli nostaa esiin hyvinvointipalveluiden haasteita. Opettajan palaute tehtävästä 29.1.2018: "Mielenkiintoiset asiat nostit esiin, jotka toisaalta vaikuttavat kaikkialla. Ovat tärkeitä ja erilaisia vammaisten näkökulmasta."


Näitten yksilötehtävien lisäksi oli vielä ryhmätehtävä, jossa perehdyttiin sosiaali -ja terveyspalveluihin pohjoismaissa. Minun ryhmäni aihe oli Pohjoismainen yhteistyö; palvelujen laatu ja turvallisuus. Aihe ei kiinnostanut millään tavalla, enkä saanut siitä otetta tehtävän edetessäkään. Vaikka kuinka luin materiaaleja (jotka olivat hyvin hajanaisia), asia ei selkeytynyt vaan kävi yhä sekavammaksi. Tehtävän antokaan ei ollut kovin selkeä, joten haimme paljon erilaista tietoa, luimme, mutta emme päässeet oikein käsitykseen mitä tehtävään olisi tullut kirjoittaa. Lopuksi selvisi, että koko kirjallinen tehtävä oli turha, pelkkä power point -esitys aiheesta olisi riittänyt. Täytynee todeta, että tästä osuudesta ei jäänyt juurikaan mitään järkevää mieleen. Paitsi se, että yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisesti. Oppi sekin. Tässä opintojaksossa tuli siis hyvin esille motivaation vaikutus asiantuntijuuden kasvuun; Oppimisprosessin metakognitiivinen kontrolli ja säätely eivät koske vain kognitiota vaan lisäksi motivaation, tunteiden ja uskomusten ja käyttäytymisen kontrollia ja säätelyä (Ruohotie 2008, 109).


Strategia ja henkilöstöjohtaminen

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Tämä oli opintojakso, jolle minun ei pitänyt edes mennä. Opintojen aloituspäivillä sitä suositeltiin vahvasti kaikille, vaikka olikin valinnainen. Menin siksi kuuntelemaan aloituspäivän luennot ja kiinnityin mukaan yhteen ryhmään. Myös tehtävät tuntuivat kohtuullisilta suorittaa, joten jatkoin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan opintojakso oli todella työläs. Aluksi piti tehdä annetun materiaalin pohjalta Moodlessa strategiatyöhön liittyvä testi. Sitä varten opiskeltiin strategiatyön perusteita ja käsitteitä. Seuraavaksi kahlattavana oli 10-sivuinen artikkeli HR:n eri rooleista. Tässä pääsi hyvin kärryille mistä eri näkökulmasta henkilöstöhallinnon työtä voidaan tarkastella. Materiaali oli vaikealukuista ja oppiakseen oli tehtävä kovasti työtä.


Ryhmätyössä aiheeksi valikoitui e-HRM, eli teknologian vaikutus henkilöstöhallinnon työhön. Päädyimme käsittelemään Sympa-ohjelmaa, koska se oli suurimmalla osalla ryhmäläisistä käytössä työpaikalla. Tämä osoittautui opintojakson parhaaksi osaksi, koska haastattelin työntekijöitä, esimiestä ja henkilöstöhallinnon väkeä Sympan käyttökokemuksista. Sympasta sain tehtävän myötä paljon lisätietoa. Yhdeksän muodostettua ryhmää käsitteli jokainen eri aihetta henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyen. Näistä jokaisesta aiheesta tuli tehdä yhden sivun pohdinta. Tällä tavalla prosessit tuli käytyä läpi laajemmin, vaikka oma ryhmätyö käsitteli vain varsin suppeaa osa-aluetta. Tätä kautta osaamista tuli enemmän.

Mitä opin? Opin uusia asioita Sympasta, käsitykseni henkilöstöhallinnon tehtävistä laajentui, ymmärrän paremmin strategiatyön merkityksen ja sen yhteyden henkilöstöhallinnon työhön, Huomasin, että olen saanut työskennellä viime vuodet edistyksellisessä e-HRM-ympäristössä, sairaaloissakaan ei välttämättä ole vielä e-lomakkeita, vaan monet asiat tehdään edelleen paperilla.

Tehtävistäkin tuli ihan positiivista palautetta, joten tyytyväinen olen, että osallistuin tälle opintojaksolle. Ehkä rohkeammin olisin voinut arvioida itseni tasolle ”hyvin”.

Palvelumuotoilu

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, koska aihe oli minulle täysin vieras. Palvelumuotoilu vaikutti valtavalta kokonaisuudelta. Nyt koen olevani siinä hyvä. Tein laajan tehtävän päivätoiminnan kehittämiseen liittyen ja suunnittelin käyttäväni menetelmää opinnäytetyössäni ja käytännön kehittämistyössäkin jatkossa. Tämä opintojakso on hyvä esimerkki siitä, että voi oppia käytännön työkaluja, joista on hyötyä työelämässä.

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni laajeni huomattavasti ja huomasin, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. Nyt olen mielestäni kohdassa ”melko hyvin”. Tavoitteenani oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut kovasti myynnin osaamista. Tavoitteenani tälle opintojaksolle oli kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenne. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minäkin palveluesimiehenä olen osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Kirjavainen ym. 2003 puhuu tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjavainen ym. (2003) kirjoittaa reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä, kuten seuraavaksi kerrotussa hankintaosaamisen opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken, oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Hankintaosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, nyt kohtaan ”hyvin”. Hankintaosaaminen kiinnosti kovasti. Aluksi termistö tuntui vähän heprealta, mutta kun tutustui materiaaleihin enemmän, asiat alkoivat aueta. Lopulta opintojakso on ollut todella mieluisa ja mielenkiintoinen. Edelleen törmään siihen, että vaikka tämäkin opintojakso oli todella työläs, opin todella paljon ja mielenkiinto aiheeseen lisääntyi. Opintojakson jälkeen myös työn kautta tulleissa koulutuksissa on perehdytty hankintaosaamiseen. Näiden yhdistyessä osaaminen on tuntunut tarpeelliselta.

Tehtävissä piti tutustua julkisen puolen hankintoihin ja verrata sitä yksityisen puolen hankintoihin. Julkisen puolen hankintaan oli helppo tutustua materiaalien ja kirjallisuuden kautta. Yksityisen puolen hankintatoimen kirjallisuus oli hajanaisempaa ja julkiseen puoleen verrattavaa selkeää ohjeistusta ei ollut. Lähestyin asiaa tutustumalla oman organisaation hankintatoimeen ohjeisiin. Haastattelin hallinto- ja talousjohtajaa ja sain sitä kautta hyvän sysäyksen asian tutkimiseen.

Yleensä pidän hyvin raskaana systeeminä tehdä ryhmätyötä niin, että tapaamme henkilökohtaisesti ja työstämme asiaa yhdessä. Opettaja vaati tällä kertaa selkeästi, että työtä on tehtävä yhdessä, ei jaettuna erikseen ja tuotokset yhdistäen. Niinpä lähdimme tähän ja minulla oli suuret ennakkoasenteet työskentelytavan hitaudesta ja aikataulujen sovittelusta sekä siitä, miten saisimme tällä tavalla työskennellessä mitään järkevää aikaan.

No niinpä kävi, että heti ensimmäinen tapaaminen osoittautui hedelmälliseksi. Olimme yhden jäsenen työpaikalla ja aluksi tuntui, ettei homma lähde kulkemaan. Niin vain lähti puolipakolla ja loppujen lopuksi saimme työstettyä yhden osan ryhmätyötä valmiiksi.

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, koska olen tehnyt jo yhden ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja samat opit on käyty siellä. Kertaus toki tärkeää ja aiheeseen perehtyminen täytyi tehdä, jotta osasi valita opinnäytetyöaiheeseen sopivan tutkimusmenetelmän. Siirtäisin itseni nyt kohtaan ”hyvin”. Tämä on varmasti aihealue, jonka tietoja tulisi käyttää jotta ne pysyisivät mielessä. Kuitenkaan, työelämässä ei kovin usein ihan tutkimuksellista otetta käytetä työn kehittämiseen.

Tutkimus ja kehittämismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ” hyvin”, ehkä yliarvioin osaamisen. Aika paljon jouduin lukemaan kirjallisuutta opintojakson edetessä. Jakson päätteeksi olen edelleen kohdassa ”hyvin”. Opintojakso on minulle tiedonhakua ja erilaisten tutkimusmenetelmien vertaamista. Tähän opintojaksoon liittyi ryhmäytyminen erilaisiin opinnäytetyöaiheisiin, joista minä menin oman alan opetuksen kehittämiseen. Toiseen ryhmätehtävään piti valita jonkun opiskelijan opinnäytetyön aihe (raakile) ja tehdä siitä ideapaperi vastaten seuraaviin aihe ja sen valinnan perustelut. Tehtävän palautuksen jälkeen asiasta keskusteltiin seminaarissa, joka järjestettiin AC-ympäristössä. Meidän ryhmällä valitettavasti seminaaria varjostivat tekniset ongelmat, joten oppimistilanteena se oli erittäin huono eikä tuonut lisäarvoa opiskeluun. Lopuksi tein vielä Moodlessa tentin ja kirjoitin itsearvioinnin. Jälkeenpäin ajateltuna tämän opintojakson tehtävät menivät vähän haaskuuseen, kun eivät tulleet käytetyksi opinnäytetyössä.

Mitä opin? Opin eri paikkoja hakea tietoa opinnäytetyötä varten, jotka kyllä unohtuivat ennen opinnäytetyön aktiivista tekoprosessia. Huomasin, että tiedonhakuun tulee käyttää paljon aikaa.



Opinnäytetyö

Opinnäytetyön aloittaminen jäi lopulta aika kauas muista opinnoista, mutta parhaiten sain boostia sen tekemiseen palvelumuotoilun -opintojaksoilta. Opintojaksojen kohdasta löytyy laajemmin pohdintaa niiden osa-alueiden tarkemmasta kehittymisestä, mutta opinnäytetyössä oppien hyödyntäminen näkyi käytännössä. Monet opintojaksot tuntuivat aika irrallisilta työelämään, mutta nämä kaksi jaksoa ja niiden yhdistyminen oman työn kehittämiseen olivat tärkeitä osaamisen kehittymisen kannalta. Tässä tuli tunne, että opiskelen jotain, mistä on oikeasti hyötyä työelämässäni. Opinnäytetyön suurin oppi oli menetelmällisen tiedon lisääntyminen ja opinnäytetyön tekovaiheessa analysoinnin kokeminen käytännössä. Opinnäytetyöni on juuri valmistumassa ja sitä myöten koko tutkinto valmistuu.


LOPUKSI

Kun tarkastelee kokonaisuutta, asiantuntijuus on lisääntynyt kovasti opiskeluvuosien aikana. Monet asiat on voinut lopulta linkittää työpaikalla tapahtuviin laajempiin kokonaisuuksiin. Ruohotien (2008) mukaan laajentaakseen itsereflektiota ihmiset avioivat kokemuksiaan suhteuttavat niitä aiemmin koettuun. He saattavat kyseenalaistaa olettamuksia ja oppia toisten elämänkokemuksista (Ruhotie 2008, 115). Myös hän puhuu artikkelissaan transformatiivista oppimista, joka edistää yksilön kasvua. Oman ammatillisen kehittymisen kokonaisuuden hahmottamiseksi olen pitänyt tätä blogia, jossa olen pohtinut oppimistani opintojaksokohtaisesti. Se on auttanut myös matkan varrella huomaamaan, että kehitystä tapahtuu. Usean opintojakson kohdalla aluksi arvioin osaamiseni heikolle tasolle, koska termit olivat hakusessa. Kun opintojaksojen sisällöt avautuivat, tunnistin osaamista monissa sisällöissä. Opiskelun myötä alan termistö ja osaaminen kohtasivat paremmin toisensa. Ennen en ehkä osannut vastata kysymykseen, ”minkälaista henkilöstöosaamista sinulla on”, mutta nykyään tiedän mitä se sisältää ja osaan eritellä osaamiseni paremmin.



LÄHTEET:

Kirjavainen P ym. (2003) Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6, 2003.

Ruohotie P 2008. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto A & Onnismaa J (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja.

Myynti- ja asiakasosaaminen

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni tämän opintojakson kohdalla alkutasoksi ”osaan melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni myynnin osaamisalasta laajeni opintojakson aikana huomattavasti ja tein havainnon, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. 

Myydä-viittoma. Lähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Tavoitteenani tällä opintojaksolla oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut enemmän myynnin osaamista. Halusin kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenteen. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minä palveluesimiehenä olen tärkeä osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Itsensä kehittämiseen liittyvässä kirjallisuudessa puhutaan tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. 

Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjallisuudessa puhutaan reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Pohdintoja opintojakson alussa:

Mitä asiakasosaaminen ja myyntiosaaminen tarkoittavat sinun toimialallasi?

Oma organisaationi on yksityisen sosiaalialan toimija, missä asiakasosaamiseen kuuluu muun muassa kuntayhteistyö ja asiakkuuksien eli vammaisten ja vanhusten hyvä hoitaminen. Asiakas on sekä maksava kunta että vanhus tai vammainen, joka käyttää kunnan ostamaa palvelua. Asiakasosaamiseen kuuluu näistä molemmista huolehtiminen. Myyntiosaamiseen liittyy muun muassa uusien asiakkuuksien etsintää, palvelujen myyntiä, asiakkuuksien ylläpitoa.

Useissa teksteissä, joita luin myynnistä ennen tätä tehtävää, puhutaan lisäarvon tuottamisesta asiakkaalle. Meillä sote-puolella asiakkuus usein sisältää perusasioita, kuten asumista ja ateriapalvelua. Lisäarvoa voimme tuottaa esimerkiksi viriketoiminnalla ja talon omalla automahdollisuudella, retkillä jne, jotka tuottava hyvää elämää asiakkaalle. Perusarkea tarjoavat monet yhtiöt, mutta jollain voimme erottua massasta.

Miten markkinointi ja myynti liittyvät toisiinsa?
”Myynti” on selkeimmillään palveluohjauksen työtä, markkinointi tukee sitä muun muassa erilaisilla tapahtumilla ja esitteillä. Markkinointi tuottaa myös välineitä myyntityön tueksi. Markkinointia teemme me kaikki muutkin organisaation työntekijät, opastamme, ohjaamme ja kerromme asioita ja lopuksi ohjaamme ottamaan yhteyttä palveluohjaukseen myyntitapahtuman aikaansaamiseksi.

Markkinointi on varsin laaja käsite; jo ensimmäisellä lähiopetuskerralla opin, että

Se, mitä me ammattitaidottomat näemme, on markkinointiviestintää, eli esimerkiksi erilaisia mainoksia, mainoskirjeitä jne.

Mitkä ovat onnistuneen myyntityön edellytyksiä (tiedot, taidot, asenne)?

Myyjällä täytyy olla paras tieto omasta tuotteestaan/palvelustaan, hyvä ammattitaito myymiseen ja tietämystä myymisen prosessista. Tällöin hän tunnistaa eri vaiheita myynnin prosessissa ja pystyy toimimaan tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen tulee uskoa omaan tuotteeseen. Myyjän tulee olla sitoutunut tehtävään, jota hän hoitaa. Vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa, kun ajatellaan myyjän ja ostajan suhdetta.

Myyjän on oltava myös joustava ja tunnistettava asiakkaassa erilaisia tunnetiloja ja tarpeita. Asiakkaaseen tulee saada luottamus, jonka pohjalta asiakas tekee hankintapäätöksiään. Myyjälle tärkeä ominaisuus on tietynlainen sosiaalisuus, missä hän hakee asiakaskontakteja aktiivisesti ja tarttuu rohkeasti tilaisuuksiin. Myyminen on asiakkaan ostopäätökseen vaikuttamista, ostopäätöksen aikaansaamista. Tavoitteena on, että asiakas tekee päätöksen hankkia tuote tai palvelu, joka tuo hänelle jotain lisäarvoa.

Onnistuneen myyntityön edellytys on tietysti hyvä tuote tai palvelu, joka on ”myyntikuntoinen” eli kilpailukykyinen, toimiva ja tuotteen hinta on oikeaksi mietitty.

Tuotteelle tai palvelulle on oltava tarve, tai tarve luodaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.