keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Asiantuntijuuden arviointia opintojen loppupuolella


ASIANTUNTIJANA KEHITTYMINEN / KOONTITEHTÄVÄ 1

Asiantuntijuuteen kuuluu käsitteellisen oppimisen lisäksi asioitten syvällinen ymmärtäminen. Asiantuntijuus on jatkuvaa pyrkimystä oppia uutta ja kehittää itseään ammattialansa taitajana (Ruohotie 2008, 106). Tässä tehtävässä kuvaan asiantuntijana kehittymistäni YAMK tutkinnon aikana.


Henkilöstöjohtamisen käytännöt

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”erittäin hyvin”. Aliarvioin tässäkin itseni, koska en tuntenut opintojakson sisältöjä. Opintojakso pureutui henkilöstöjohtamisen käytännön haasteisiin. Koin, että minulla oli tähän paljon annettavaa. Tein tehtävät ristiriitatilanteesta työpaikalla ja sen ratkaisemisesta sekä digitalisaatiosta ja robotiikasta kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Erittäin opettavaista pohtia näitä asioita ja saada myös teoreettista tukea osaamiselle. Osaamisen näkyväksi tekeminen tuki myös ammatti-identiteettiä.



Strategia-ja laatutyö käytännössä

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”ei lainkaan” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”.

Opinnoissa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverinakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän. Laatutehtäviä oli kaiken kaikkiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. Mitä opin? Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti, oman organisaation laatutyö tuli tutuksi, strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen. Ehkä rohkeammin olisin voinut laittaa, että tunnen tämän alueen ennalta hyvin, ja nyt opintojen jälkeen erittäin hyvin. Kolmen vuoden yhtiössäoloaikana olen nähnyt nyt myös strategiauudistamisen jalkauttamiseen liittyvän työn.



Talousjohtaminen

Talousjohtamisesta minulla ei ollut juuri mitään osaamista ja olinkin arvioinnit itseni kaikkein heikoimmille tiedoille. Odoitin opintojaksoa kovasti ja panostin siihen ajallisesti. Ehkä tärkein oppi oli se, että osaan kyllä, kun opettelen ja keskityn. Kiinnostukseni talousasioihin lisääntyi roimasti. Haluan jatkossa tutkia tulosraportteja tarkemmin ja ymmärtää niitä ja tiedän, että opintojakson opit ja materiaalit tukevat siinä. Opintojaksolla panostettiin kovasti esimerkiksi kustannuslaskentaan, mutta ne opit kyllä unohtuvat, kun niitä ei käytä. Opintojakson myötä sisäistin yhä syvemmin sen, että esimiehellä on suuri rooli taloudellisessa mielessä ja haluan omassa työssäni ottaa myös yksikön talouden haltuun.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sergio Palao. ARASAAC.


Menetelmien arviointi

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”hyvin” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”. Tässä opintojaksossa kävi käänteinen oppi, luulin tietäväni paljon arvioinnista, mutta opintojakson sisältö olikin avartavampi. Silti en kuulu kohtaan ”erittäin hyvin”, koska opintojakso tuotti minulle tuskaa ja ei ole jatkossakaan vaivatonta käyttää erilaisia arviointimenetelmiä.

Käsitteellisen ymmärtämisen edistäminen tulee asettaa opetuksen tavoitteeksi (Ruohotie 2008, 111). Menetelmien arviointi, tai arviointi ylipäätään on minulle erittäin mieluisa aihe. Jotenkin tässä opintokokonaisuudessa aihetta lähestyttiin todella vaikealla tavalla ja minulla meni aikaa koota ajatukset, että pääsin lopputulokseen mitä tässä yritettiin oppia. Käsitteet tuottavuus, tehokkuus, vaikutus ja vaikuttavuus pureskeltiin perin pohjin. Itse asiassa tuskailin aiheen ympärillä kirjastossa, ja sain silti tehtävästä hylsyn. Alun vaikeuksien jälkeen, kun käsitteistä päästiin selvyyteen, pääsin itse aiheeseen, vaikuttavuuden arviointiin sosiaalialalla. Valitsin näkökulmaksi päivätoiminnan, joka on lempilapseni. On opettavaista ajatella miten tätä asiaa voin soveltaa ja käyttää omassa työssäni. Opin tämän opintojakson aikana laajentamaan näkemystäni arvioinnista sekä tutustuin kokonaan uuteen alueeseen; kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Osin vaikeuksia aiheutti se, että materiaalit olivat kovin terveydenhuoltopainotteisia ja osaa aiheista oli vaikea siirtää sosiaalialalle. Tämä vaikeus onkin seurannut monissa materiaaleissa läpi opintojen. Arvioisin kuitenkin, että tämä opintojakso kasvatti osaamistani suuresti.

Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Mukavaa oli pohtia, millainen palveluverkosto meillä on tulevaisuudessa. Oppimistehtävänä oli valita jokin yhteiskunnallinen muutos ja käsitellä sen vaikutuksia hyvinvointipalveluihin. Valitsin terveyspalveluitten digitalisoinnin ja tarkastelin sitä kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Samassa tehtävässä tuli vielä valita yksi hallituksen kärkihanke ja analysoida sen vaikutuksia omalle alueelle.

Kärkihankkeisiin tutustuminen pakotti selaamaan sellaisia nettisivuja, joista löytyy paljon valtakunnallista tietoa ja tutustutti hallituksen työskentelytapoihin. Oppimistehtävä tuli kirjoittaa myös PoPSTer-raportista, josta tuli nostaa esiin hyvinvointipalveluiden haasteita. Opettajan palaute tehtävästä 29.1.2018: "Mielenkiintoiset asiat nostit esiin, jotka toisaalta vaikuttavat kaikkialla. Ovat tärkeitä ja erilaisia vammaisten näkökulmasta."


Näitten yksilötehtävien lisäksi oli vielä ryhmätehtävä, jossa perehdyttiin sosiaali -ja terveyspalveluihin pohjoismaissa. Minun ryhmäni aihe oli Pohjoismainen yhteistyö; palvelujen laatu ja turvallisuus. Aihe ei kiinnostanut millään tavalla, enkä saanut siitä otetta tehtävän edetessäkään. Vaikka kuinka luin materiaaleja (jotka olivat hyvin hajanaisia), asia ei selkeytynyt vaan kävi yhä sekavammaksi. Tehtävän antokaan ei ollut kovin selkeä, joten haimme paljon erilaista tietoa, luimme, mutta emme päässeet oikein käsitykseen mitä tehtävään olisi tullut kirjoittaa. Lopuksi selvisi, että koko kirjallinen tehtävä oli turha, pelkkä power point -esitys aiheesta olisi riittänyt. Täytynee todeta, että tästä osuudesta ei jäänyt juurikaan mitään järkevää mieleen. Paitsi se, että yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisesti. Oppi sekin. Tässä opintojaksossa tuli siis hyvin esille motivaation vaikutus asiantuntijuuden kasvuun; Oppimisprosessin metakognitiivinen kontrolli ja säätely eivät koske vain kognitiota vaan lisäksi motivaation, tunteiden ja uskomusten ja käyttäytymisen kontrollia ja säätelyä (Ruohotie 2008, 109).


Strategia ja henkilöstöjohtaminen

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Tämä oli opintojakso, jolle minun ei pitänyt edes mennä. Opintojen aloituspäivillä sitä suositeltiin vahvasti kaikille, vaikka olikin valinnainen. Menin siksi kuuntelemaan aloituspäivän luennot ja kiinnityin mukaan yhteen ryhmään. Myös tehtävät tuntuivat kohtuullisilta suorittaa, joten jatkoin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan opintojakso oli todella työläs. Aluksi piti tehdä annetun materiaalin pohjalta Moodlessa strategiatyöhön liittyvä testi. Sitä varten opiskeltiin strategiatyön perusteita ja käsitteitä. Seuraavaksi kahlattavana oli 10-sivuinen artikkeli HR:n eri rooleista. Tässä pääsi hyvin kärryille mistä eri näkökulmasta henkilöstöhallinnon työtä voidaan tarkastella. Materiaali oli vaikealukuista ja oppiakseen oli tehtävä kovasti työtä.


Ryhmätyössä aiheeksi valikoitui e-HRM, eli teknologian vaikutus henkilöstöhallinnon työhön. Päädyimme käsittelemään Sympa-ohjelmaa, koska se oli suurimmalla osalla ryhmäläisistä käytössä työpaikalla. Tämä osoittautui opintojakson parhaaksi osaksi, koska haastattelin työntekijöitä, esimiestä ja henkilöstöhallinnon väkeä Sympan käyttökokemuksista. Sympasta sain tehtävän myötä paljon lisätietoa. Yhdeksän muodostettua ryhmää käsitteli jokainen eri aihetta henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyen. Näistä jokaisesta aiheesta tuli tehdä yhden sivun pohdinta. Tällä tavalla prosessit tuli käytyä läpi laajemmin, vaikka oma ryhmätyö käsitteli vain varsin suppeaa osa-aluetta. Tätä kautta osaamista tuli enemmän.

Mitä opin? Opin uusia asioita Sympasta, käsitykseni henkilöstöhallinnon tehtävistä laajentui, ymmärrän paremmin strategiatyön merkityksen ja sen yhteyden henkilöstöhallinnon työhön, Huomasin, että olen saanut työskennellä viime vuodet edistyksellisessä e-HRM-ympäristössä, sairaaloissakaan ei välttämättä ole vielä e-lomakkeita, vaan monet asiat tehdään edelleen paperilla.

Tehtävistäkin tuli ihan positiivista palautetta, joten tyytyväinen olen, että osallistuin tälle opintojaksolle. Ehkä rohkeammin olisin voinut arvioida itseni tasolle ”hyvin”.

Palvelumuotoilu

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, koska aihe oli minulle täysin vieras. Palvelumuotoilu vaikutti valtavalta kokonaisuudelta. Nyt koen olevani siinä hyvä. Tein laajan tehtävän päivätoiminnan kehittämiseen liittyen ja suunnittelin käyttäväni menetelmää opinnäytetyössäni ja käytännön kehittämistyössäkin jatkossa. Tämä opintojakso on hyvä esimerkki siitä, että voi oppia käytännön työkaluja, joista on hyötyä työelämässä.

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni laajeni huomattavasti ja huomasin, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. Nyt olen mielestäni kohdassa ”melko hyvin”. Tavoitteenani oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut kovasti myynnin osaamista. Tavoitteenani tälle opintojaksolle oli kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenne. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minäkin palveluesimiehenä olen osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Kirjavainen ym. 2003 puhuu tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjavainen ym. (2003) kirjoittaa reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä, kuten seuraavaksi kerrotussa hankintaosaamisen opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken, oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Hankintaosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, nyt kohtaan ”hyvin”. Hankintaosaaminen kiinnosti kovasti. Aluksi termistö tuntui vähän heprealta, mutta kun tutustui materiaaleihin enemmän, asiat alkoivat aueta. Lopulta opintojakso on ollut todella mieluisa ja mielenkiintoinen. Edelleen törmään siihen, että vaikka tämäkin opintojakso oli todella työläs, opin todella paljon ja mielenkiinto aiheeseen lisääntyi. Opintojakson jälkeen myös työn kautta tulleissa koulutuksissa on perehdytty hankintaosaamiseen. Näiden yhdistyessä osaaminen on tuntunut tarpeelliselta.

Tehtävissä piti tutustua julkisen puolen hankintoihin ja verrata sitä yksityisen puolen hankintoihin. Julkisen puolen hankintaan oli helppo tutustua materiaalien ja kirjallisuuden kautta. Yksityisen puolen hankintatoimen kirjallisuus oli hajanaisempaa ja julkiseen puoleen verrattavaa selkeää ohjeistusta ei ollut. Lähestyin asiaa tutustumalla oman organisaation hankintatoimeen ohjeisiin. Haastattelin hallinto- ja talousjohtajaa ja sain sitä kautta hyvän sysäyksen asian tutkimiseen.

Yleensä pidän hyvin raskaana systeeminä tehdä ryhmätyötä niin, että tapaamme henkilökohtaisesti ja työstämme asiaa yhdessä. Opettaja vaati tällä kertaa selkeästi, että työtä on tehtävä yhdessä, ei jaettuna erikseen ja tuotokset yhdistäen. Niinpä lähdimme tähän ja minulla oli suuret ennakkoasenteet työskentelytavan hitaudesta ja aikataulujen sovittelusta sekä siitä, miten saisimme tällä tavalla työskennellessä mitään järkevää aikaan.

No niinpä kävi, että heti ensimmäinen tapaaminen osoittautui hedelmälliseksi. Olimme yhden jäsenen työpaikalla ja aluksi tuntui, ettei homma lähde kulkemaan. Niin vain lähti puolipakolla ja loppujen lopuksi saimme työstettyä yhden osan ryhmätyötä valmiiksi.

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, koska olen tehnyt jo yhden ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja samat opit on käyty siellä. Kertaus toki tärkeää ja aiheeseen perehtyminen täytyi tehdä, jotta osasi valita opinnäytetyöaiheeseen sopivan tutkimusmenetelmän. Siirtäisin itseni nyt kohtaan ”hyvin”. Tämä on varmasti aihealue, jonka tietoja tulisi käyttää jotta ne pysyisivät mielessä. Kuitenkaan, työelämässä ei kovin usein ihan tutkimuksellista otetta käytetä työn kehittämiseen.

Tutkimus ja kehittämismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ” hyvin”, ehkä yliarvioin osaamisen. Aika paljon jouduin lukemaan kirjallisuutta opintojakson edetessä. Jakson päätteeksi olen edelleen kohdassa ”hyvin”. Opintojakso on minulle tiedonhakua ja erilaisten tutkimusmenetelmien vertaamista. Tähän opintojaksoon liittyi ryhmäytyminen erilaisiin opinnäytetyöaiheisiin, joista minä menin oman alan opetuksen kehittämiseen. Toiseen ryhmätehtävään piti valita jonkun opiskelijan opinnäytetyön aihe (raakile) ja tehdä siitä ideapaperi vastaten seuraaviin aihe ja sen valinnan perustelut. Tehtävän palautuksen jälkeen asiasta keskusteltiin seminaarissa, joka järjestettiin AC-ympäristössä. Meidän ryhmällä valitettavasti seminaaria varjostivat tekniset ongelmat, joten oppimistilanteena se oli erittäin huono eikä tuonut lisäarvoa opiskeluun. Lopuksi tein vielä Moodlessa tentin ja kirjoitin itsearvioinnin. Jälkeenpäin ajateltuna tämän opintojakson tehtävät menivät vähän haaskuuseen, kun eivät tulleet käytetyksi opinnäytetyössä.

Mitä opin? Opin eri paikkoja hakea tietoa opinnäytetyötä varten, jotka kyllä unohtuivat ennen opinnäytetyön aktiivista tekoprosessia. Huomasin, että tiedonhakuun tulee käyttää paljon aikaa.



Opinnäytetyö

Opinnäytetyön aloittaminen jäi lopulta aika kauas muista opinnoista, mutta parhaiten sain boostia sen tekemiseen palvelumuotoilun -opintojaksoilta. Opintojaksojen kohdasta löytyy laajemmin pohdintaa niiden osa-alueiden tarkemmasta kehittymisestä, mutta opinnäytetyössä oppien hyödyntäminen näkyi käytännössä. Monet opintojaksot tuntuivat aika irrallisilta työelämään, mutta nämä kaksi jaksoa ja niiden yhdistyminen oman työn kehittämiseen olivat tärkeitä osaamisen kehittymisen kannalta. Tässä tuli tunne, että opiskelen jotain, mistä on oikeasti hyötyä työelämässäni. Opinnäytetyön suurin oppi oli menetelmällisen tiedon lisääntyminen ja opinnäytetyön tekovaiheessa analysoinnin kokeminen käytännössä. Opinnäytetyöni on juuri valmistumassa ja sitä myöten koko tutkinto valmistuu.


LOPUKSI

Kun tarkastelee kokonaisuutta, asiantuntijuus on lisääntynyt kovasti opiskeluvuosien aikana. Monet asiat on voinut lopulta linkittää työpaikalla tapahtuviin laajempiin kokonaisuuksiin. Ruohotien (2008) mukaan laajentaakseen itsereflektiota ihmiset avioivat kokemuksiaan suhteuttavat niitä aiemmin koettuun. He saattavat kyseenalaistaa olettamuksia ja oppia toisten elämänkokemuksista (Ruhotie 2008, 115). Myös hän puhuu artikkelissaan transformatiivista oppimista, joka edistää yksilön kasvua. Oman ammatillisen kehittymisen kokonaisuuden hahmottamiseksi olen pitänyt tätä blogia, jossa olen pohtinut oppimistani opintojaksokohtaisesti. Se on auttanut myös matkan varrella huomaamaan, että kehitystä tapahtuu. Usean opintojakson kohdalla aluksi arvioin osaamiseni heikolle tasolle, koska termit olivat hakusessa. Kun opintojaksojen sisällöt avautuivat, tunnistin osaamista monissa sisällöissä. Opiskelun myötä alan termistö ja osaaminen kohtasivat paremmin toisensa. Ennen en ehkä osannut vastata kysymykseen, ”minkälaista henkilöstöosaamista sinulla on”, mutta nykyään tiedän mitä se sisältää ja osaan eritellä osaamiseni paremmin.



LÄHTEET:

Kirjavainen P ym. (2003) Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6, 2003.

Ruohotie P 2008. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto A & Onnismaa J (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja.