YAMK -tutkinto taskussa

Kesäkuun puolessavälissä saapui tutkintotodistus, joka kertoi minun suorittaneen sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa päivämäärällä 18.6.2020. En ole mistään viime aikoina ilahtunut näin paljon. Toki tiesin, että kaikki on valmista ja odottelen ainoastaan tapahtuman todentavaa virallista paperia, mutta silti tunnelma oli jännityynyt avatessani kirjekuoren.

Tämän tutkinnon läpivieminen on ajoittain ollut kovaa uurastusta, koska matkalle on mahtunut uuden työpaikan alati vaihtuvat haasteet vuosina 2017-2020, mutta myös muun muassa työttäreni puheenparannusleikkaus huolineen ja toipumisaikoineen.

Tänä keväänä kaikki kuitenkin huipentui mielenkiintoiseen opinnäytetyöprojektiin ja kypsyysnäyte sekä muut valmistumisen muodollisuudet sujuivat hyvin.

Ja ennenkaikkea, tavoitteeni mukaisesti pystyin siirtymään kesän kynnyksellä opintojen parista puutarhahommiin. Nyt jo kesälomankin on vietetty viimeistä viikonloppua lukuunottamatta ja paluu työelämään on edessä maanantaina.

Kyllä opinnot kehittävät ja antavat uusia näkökulmia ihmiselle. Minulla se on ylläpitänyt myös tätä kirjoittamisen kulttuuria blogin myötä. Nyt on kuitenkin aika keksiä muita kirjoituksen aiheita tälle syksylle. Ehkä kaivan esille kirjaluonnoksen, joka on uinunut pöytälaatikossa vuosikausia.

Kiitos ja kumarrus tämän tutkinnon osalta! Done!

Opinnäytetyö palautettu!

On toukokuun puoliväli ja olen palauttanut opinnäytetyöni ohjaaville opettajille. Itse asiassa jo toistamiseen, koska sain palautetta vielä pohdinnan laajentamiseen ja muutaman teoriaosuuden fiilaamiseen toukokuun alussa. Kevät alkaa olla jo sillä mallilla, että työ on saatava valmiiksi, jotta aikaa vapautuu puutarhatöiden tekemiseen.

Mitä sitten lopulta tehtiin?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kehittämistarpeita palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tekoon liittyvässä työssä on hoitajien näkökulmasta.

Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksen periaatteita soveltaen ja siinä käytettiin osallistavia menetelmiä kaikissa vaiheissa. Aineistona käytettiin kehittämistyöryhmässä tehdyn ryhmähaastattelun materiaalia sekä kehittämistyöryhmän keskusteluista tehtyjä muistiinpanoja. Kehittämistyöryhmään osallistui vammaispalvelujen asumisyksiköitten hoitajia. Lisäksi aineistossa on palvelupäällikön yksilöhaastattelu. Määrittelyvaiheessa aineistona on myös keskustelumuistiinpanot yhteisön esimiehille järjestetystä kehittämispäivästä syksyltä 2019. Haastatteluaineisto on litteroitu ja käsitelty sisällönanalyysin keinoin.

Kehitysvammaisen henkilön asumispalveluissa tehtävän palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön kehittämiskohteet liittyivät hoitajien mukaan henkilökunnan tietoisuuteen ja perehdytykseen, työskentelytapoihin, suunnitelman tekoon käytettävään aikaan sekä suunnitelman rakenteeseen ja sisältöön. Huomiota kiinnitettiin muun muassa suunnitelman selkeyteen, päivityskäytäntöihin, tasalaatuisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Suunnitelmatyöhön liittyvän osallisuuden koettiin olevan hyvin erilaista erityyppisissä vammaispalveluiden asumisyksiköissä. Osallisuudelle koettiin olevan monenlaisia esteitä, mutta toisaalta esteille löydettiin monenlaisia ratkaisuja.

Kuvalähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Kehittämistyön tuloksena todettakoon, että vammaispalvelujen asumisyksiköissä tulisi sopia työskentelytavoista palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekoon liittyen ja lisätä tietoisuutta palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyöhön liittyvistä asioista muun muassa henkilökunnan koulutuksella ja uusien työntekijöiden jatkuvalla perehdytyksellä. Asiakastietojärjestelmässä olevaan palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen tulee kehittämistyöryhmän avustuksella suunnitella selkeämpi rakenne ja tarkoituksenmukaisempi, selkeä sisältö sekä varmistaa suunnitelmalomakkeen toimivuus mobiilissa.

Entä nyt?

Kehittämistyö keskeytyi Suomen hallituksen korona-viruksen vuoksi asettaman kokoontumiskiellon vuoksi. Kehittämistyö jatkuu, kun kokoontumisrajoitukset Suomessa puretaan. Opinnäytetyön osuus on toteutunut ja nyt odotellaan opettajien arviointia. Itsearviointi on tehty ja kypsyysnäytteenä kirjoitettu artikkeli. Viimeisetkin opintotehtävät on saaneet arviointinsa. Kenties valmistuminen ehtii vielä toukokuulle?

Asiantuntijuuden arviointia opintojen loppupuolella

ASIANTUNTIJANA KEHITTYMINEN / KOONTITEHTÄVÄ 1

Asiantuntijuuteen kuuluu käsitteellisen oppimisen lisäksi asioitten syvällinen ymmärtäminen. Asiantuntijuus on jatkuvaa pyrkimystä oppia uutta ja kehittää itseään ammattialansa taitajana (Ruohotie 2008, 106). Tässä tehtävässä kuvaan asiantuntijana kehittymistäni YAMK tutkinnon aikana.


Henkilöstöjohtamisen käytännöt

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”erittäin hyvin”. Aliarvioin tässäkin itseni, koska en tuntenut opintojakson sisältöjä. Opintojakso pureutui henkilöstöjohtamisen käytännön haasteisiin. Koin, että minulla oli tähän paljon annettavaa. Tein tehtävät ristiriitatilanteesta työpaikalla ja sen ratkaisemisesta sekä digitalisaatiosta ja robotiikasta kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Erittäin opettavaista pohtia näitä asioita ja saada myös teoreettista tukea osaamiselle. Osaamisen näkyväksi tekeminen tuki myös ammatti-identiteettiä.



Strategia-ja laatutyö käytännössä

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”ei lainkaan” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”.

Opinnoissa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverinakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän. Laatutehtäviä oli kaiken kaikkiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. Mitä opin? Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti, oman organisaation laatutyö tuli tutuksi, strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen. Ehkä rohkeammin olisin voinut laittaa, että tunnen tämän alueen ennalta hyvin, ja nyt opintojen jälkeen erittäin hyvin. Kolmen vuoden yhtiössäoloaikana olen nähnyt nyt myös strategiauudistamisen jalkauttamiseen liittyvän työn.



Talousjohtaminen

Talousjohtamisesta minulla ei ollut juuri mitään osaamista ja olinkin arvioinnit itseni kaikkein heikoimmille tiedoille. Odoitin opintojaksoa kovasti ja panostin siihen ajallisesti. Ehkä tärkein oppi oli se, että osaan kyllä, kun opettelen ja keskityn. Kiinnostukseni talousasioihin lisääntyi roimasti. Haluan jatkossa tutkia tulosraportteja tarkemmin ja ymmärtää niitä ja tiedän, että opintojakson opit ja materiaalit tukevat siinä. Opintojaksolla panostettiin kovasti esimerkiksi kustannuslaskentaan, mutta ne opit kyllä unohtuvat, kun niitä ei käytä. Opintojakson myötä sisäistin yhä syvemmin sen, että esimiehellä on suuri rooli taloudellisessa mielessä ja haluan omassa työssäni ottaa myös yksikön talouden haltuun.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sergio Palao. ARASAAC.


Menetelmien arviointi

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”hyvin” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”hyvin”. Tässä opintojaksossa kävi käänteinen oppi, luulin tietäväni paljon arvioinnista, mutta opintojakson sisältö olikin avartavampi. Silti en kuulu kohtaan ”erittäin hyvin”, koska opintojakso tuotti minulle tuskaa ja ei ole jatkossakaan vaivatonta käyttää erilaisia arviointimenetelmiä.

Käsitteellisen ymmärtämisen edistäminen tulee asettaa opetuksen tavoitteeksi (Ruohotie 2008, 111). Menetelmien arviointi, tai arviointi ylipäätään on minulle erittäin mieluisa aihe. Jotenkin tässä opintokokonaisuudessa aihetta lähestyttiin todella vaikealla tavalla ja minulla meni aikaa koota ajatukset, että pääsin lopputulokseen mitä tässä yritettiin oppia. Käsitteet tuottavuus, tehokkuus, vaikutus ja vaikuttavuus pureskeltiin perin pohjin. Itse asiassa tuskailin aiheen ympärillä kirjastossa, ja sain silti tehtävästä hylsyn. Alun vaikeuksien jälkeen, kun käsitteistä päästiin selvyyteen, pääsin itse aiheeseen, vaikuttavuuden arviointiin sosiaalialalla. Valitsin näkökulmaksi päivätoiminnan, joka on lempilapseni. On opettavaista ajatella miten tätä asiaa voin soveltaa ja käyttää omassa työssäni. Opin tämän opintojakson aikana laajentamaan näkemystäni arvioinnista sekä tutustuin kokonaan uuteen alueeseen; kustannusvaikuttavuuden arviointiin. Osin vaikeuksia aiheutti se, että materiaalit olivat kovin terveydenhuoltopainotteisia ja osaa aiheista oli vaikea siirtää sosiaalialalle. Tämä vaikeus onkin seurannut monissa materiaaleissa läpi opintojen. Arvioisin kuitenkin, että tämä opintojakso kasvatti osaamistani suuresti.

Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Mukavaa oli pohtia, millainen palveluverkosto meillä on tulevaisuudessa. Oppimistehtävänä oli valita jokin yhteiskunnallinen muutos ja käsitellä sen vaikutuksia hyvinvointipalveluihin. Valitsin terveyspalveluitten digitalisoinnin ja tarkastelin sitä kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. Samassa tehtävässä tuli vielä valita yksi hallituksen kärkihanke ja analysoida sen vaikutuksia omalle alueelle.

Kärkihankkeisiin tutustuminen pakotti selaamaan sellaisia nettisivuja, joista löytyy paljon valtakunnallista tietoa ja tutustutti hallituksen työskentelytapoihin. Oppimistehtävä tuli kirjoittaa myös PoPSTer-raportista, josta tuli nostaa esiin hyvinvointipalveluiden haasteita. Opettajan palaute tehtävästä 29.1.2018: "Mielenkiintoiset asiat nostit esiin, jotka toisaalta vaikuttavat kaikkialla. Ovat tärkeitä ja erilaisia vammaisten näkökulmasta."


Näitten yksilötehtävien lisäksi oli vielä ryhmätehtävä, jossa perehdyttiin sosiaali -ja terveyspalveluihin pohjoismaissa. Minun ryhmäni aihe oli Pohjoismainen yhteistyö; palvelujen laatu ja turvallisuus. Aihe ei kiinnostanut millään tavalla, enkä saanut siitä otetta tehtävän edetessäkään. Vaikka kuinka luin materiaaleja (jotka olivat hyvin hajanaisia), asia ei selkeytynyt vaan kävi yhä sekavammaksi. Tehtävän antokaan ei ollut kovin selkeä, joten haimme paljon erilaista tietoa, luimme, mutta emme päässeet oikein käsitykseen mitä tehtävään olisi tullut kirjoittaa. Lopuksi selvisi, että koko kirjallinen tehtävä oli turha, pelkkä power point -esitys aiheesta olisi riittänyt. Täytynee todeta, että tästä osuudesta ei jäänyt juurikaan mitään järkevää mieleen. Paitsi se, että yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisesti. Oppi sekin. Tässä opintojaksossa tuli siis hyvin esille motivaation vaikutus asiantuntijuuden kasvuun; Oppimisprosessin metakognitiivinen kontrolli ja säätely eivät koske vain kognitiota vaan lisäksi motivaation, tunteiden ja uskomusten ja käyttäytymisen kontrollia ja säätelyä (Ruohotie 2008, 109).


Strategia ja henkilöstöjohtaminen

Olin arvioinut osaamiseni kohtaan ”melko huonosti” ja opintojakson jälkeen kohtaan ”melko hyvin”. Tämä oli opintojakso, jolle minun ei pitänyt edes mennä. Opintojen aloituspäivillä sitä suositeltiin vahvasti kaikille, vaikka olikin valinnainen. Menin siksi kuuntelemaan aloituspäivän luennot ja kiinnityin mukaan yhteen ryhmään. Myös tehtävät tuntuivat kohtuullisilta suorittaa, joten jatkoin eteenpäin. Kaiken kaikkiaan opintojakso oli todella työläs. Aluksi piti tehdä annetun materiaalin pohjalta Moodlessa strategiatyöhön liittyvä testi. Sitä varten opiskeltiin strategiatyön perusteita ja käsitteitä. Seuraavaksi kahlattavana oli 10-sivuinen artikkeli HR:n eri rooleista. Tässä pääsi hyvin kärryille mistä eri näkökulmasta henkilöstöhallinnon työtä voidaan tarkastella. Materiaali oli vaikealukuista ja oppiakseen oli tehtävä kovasti työtä.


Ryhmätyössä aiheeksi valikoitui e-HRM, eli teknologian vaikutus henkilöstöhallinnon työhön. Päädyimme käsittelemään Sympa-ohjelmaa, koska se oli suurimmalla osalla ryhmäläisistä käytössä työpaikalla. Tämä osoittautui opintojakson parhaaksi osaksi, koska haastattelin työntekijöitä, esimiestä ja henkilöstöhallinnon väkeä Sympan käyttökokemuksista. Sympasta sain tehtävän myötä paljon lisätietoa. Yhdeksän muodostettua ryhmää käsitteli jokainen eri aihetta henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyen. Näistä jokaisesta aiheesta tuli tehdä yhden sivun pohdinta. Tällä tavalla prosessit tuli käytyä läpi laajemmin, vaikka oma ryhmätyö käsitteli vain varsin suppeaa osa-aluetta. Tätä kautta osaamista tuli enemmän.

Mitä opin? Opin uusia asioita Sympasta, käsitykseni henkilöstöhallinnon tehtävistä laajentui, ymmärrän paremmin strategiatyön merkityksen ja sen yhteyden henkilöstöhallinnon työhön, Huomasin, että olen saanut työskennellä viime vuodet edistyksellisessä e-HRM-ympäristössä, sairaaloissakaan ei välttämättä ole vielä e-lomakkeita, vaan monet asiat tehdään edelleen paperilla.

Tehtävistäkin tuli ihan positiivista palautetta, joten tyytyväinen olen, että osallistuin tälle opintojaksolle. Ehkä rohkeammin olisin voinut arvioida itseni tasolle ”hyvin”.

Palvelumuotoilu

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, koska aihe oli minulle täysin vieras. Palvelumuotoilu vaikutti valtavalta kokonaisuudelta. Nyt koen olevani siinä hyvä. Tein laajan tehtävän päivätoiminnan kehittämiseen liittyen ja suunnittelin käyttäväni menetelmää opinnäytetyössäni ja käytännön kehittämistyössäkin jatkossa. Tämä opintojakso on hyvä esimerkki siitä, että voi oppia käytännön työkaluja, joista on hyötyä työelämässä.

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni laajeni huomattavasti ja huomasin, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. Nyt olen mielestäni kohdassa ”melko hyvin”. Tavoitteenani oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut kovasti myynnin osaamista. Tavoitteenani tälle opintojaksolle oli kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenne. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minäkin palveluesimiehenä olen osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Kirjavainen ym. 2003 puhuu tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjavainen ym. (2003) kirjoittaa reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä, kuten seuraavaksi kerrotussa hankintaosaamisen opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken, oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Hankintaosaaminen

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”ei lainkaan”, nyt kohtaan ”hyvin”. Hankintaosaaminen kiinnosti kovasti. Aluksi termistö tuntui vähän heprealta, mutta kun tutustui materiaaleihin enemmän, asiat alkoivat aueta. Lopulta opintojakso on ollut todella mieluisa ja mielenkiintoinen. Edelleen törmään siihen, että vaikka tämäkin opintojakso oli todella työläs, opin todella paljon ja mielenkiinto aiheeseen lisääntyi. Opintojakson jälkeen myös työn kautta tulleissa koulutuksissa on perehdytty hankintaosaamiseen. Näiden yhdistyessä osaaminen on tuntunut tarpeelliselta.

Tehtävissä piti tutustua julkisen puolen hankintoihin ja verrata sitä yksityisen puolen hankintoihin. Julkisen puolen hankintaan oli helppo tutustua materiaalien ja kirjallisuuden kautta. Yksityisen puolen hankintatoimen kirjallisuus oli hajanaisempaa ja julkiseen puoleen verrattavaa selkeää ohjeistusta ei ollut. Lähestyin asiaa tutustumalla oman organisaation hankintatoimeen ohjeisiin. Haastattelin hallinto- ja talousjohtajaa ja sain sitä kautta hyvän sysäyksen asian tutkimiseen.

Yleensä pidän hyvin raskaana systeeminä tehdä ryhmätyötä niin, että tapaamme henkilökohtaisesti ja työstämme asiaa yhdessä. Opettaja vaati tällä kertaa selkeästi, että työtä on tehtävä yhdessä, ei jaettuna erikseen ja tuotokset yhdistäen. Niinpä lähdimme tähän ja minulla oli suuret ennakkoasenteet työskentelytavan hitaudesta ja aikataulujen sovittelusta sekä siitä, miten saisimme tällä tavalla työskennellessä mitään järkevää aikaan.

No niinpä kävi, että heti ensimmäinen tapaaminen osoittautui hedelmälliseksi. Olimme yhden jäsenen työpaikalla ja aluksi tuntui, ettei homma lähde kulkemaan. Niin vain lähti puolipakolla ja loppujen lopuksi saimme työstettyä yhden osan ryhmätyötä valmiiksi.

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ”melko hyvin”, koska olen tehnyt jo yhden ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ja samat opit on käyty siellä. Kertaus toki tärkeää ja aiheeseen perehtyminen täytyi tehdä, jotta osasi valita opinnäytetyöaiheeseen sopivan tutkimusmenetelmän. Siirtäisin itseni nyt kohtaan ”hyvin”. Tämä on varmasti aihealue, jonka tietoja tulisi käyttää jotta ne pysyisivät mielessä. Kuitenkaan, työelämässä ei kovin usein ihan tutkimuksellista otetta käytetä työn kehittämiseen.

Tutkimus ja kehittämismenetelmät

Olin arvioinut itseni aluksi kohtaan ” hyvin”, ehkä yliarvioin osaamisen. Aika paljon jouduin lukemaan kirjallisuutta opintojakson edetessä. Jakson päätteeksi olen edelleen kohdassa ”hyvin”. Opintojakso on minulle tiedonhakua ja erilaisten tutkimusmenetelmien vertaamista. Tähän opintojaksoon liittyi ryhmäytyminen erilaisiin opinnäytetyöaiheisiin, joista minä menin oman alan opetuksen kehittämiseen. Toiseen ryhmätehtävään piti valita jonkun opiskelijan opinnäytetyön aihe (raakile) ja tehdä siitä ideapaperi vastaten seuraaviin aihe ja sen valinnan perustelut. Tehtävän palautuksen jälkeen asiasta keskusteltiin seminaarissa, joka järjestettiin AC-ympäristössä. Meidän ryhmällä valitettavasti seminaaria varjostivat tekniset ongelmat, joten oppimistilanteena se oli erittäin huono eikä tuonut lisäarvoa opiskeluun. Lopuksi tein vielä Moodlessa tentin ja kirjoitin itsearvioinnin. Jälkeenpäin ajateltuna tämän opintojakson tehtävät menivät vähän haaskuuseen, kun eivät tulleet käytetyksi opinnäytetyössä.

Mitä opin? Opin eri paikkoja hakea tietoa opinnäytetyötä varten, jotka kyllä unohtuivat ennen opinnäytetyön aktiivista tekoprosessia. Huomasin, että tiedonhakuun tulee käyttää paljon aikaa.



Opinnäytetyö

Opinnäytetyön aloittaminen jäi lopulta aika kauas muista opinnoista, mutta parhaiten sain boostia sen tekemiseen palvelumuotoilun -opintojaksoilta. Opintojaksojen kohdasta löytyy laajemmin pohdintaa niiden osa-alueiden tarkemmasta kehittymisestä, mutta opinnäytetyössä oppien hyödyntäminen näkyi käytännössä. Monet opintojaksot tuntuivat aika irrallisilta työelämään, mutta nämä kaksi jaksoa ja niiden yhdistyminen oman työn kehittämiseen olivat tärkeitä osaamisen kehittymisen kannalta. Tässä tuli tunne, että opiskelen jotain, mistä on oikeasti hyötyä työelämässäni. Opinnäytetyön suurin oppi oli menetelmällisen tiedon lisääntyminen ja opinnäytetyön tekovaiheessa analysoinnin kokeminen käytännössä. Opinnäytetyöni on juuri valmistumassa ja sitä myöten koko tutkinto valmistuu.


LOPUKSI

Kun tarkastelee kokonaisuutta, asiantuntijuus on lisääntynyt kovasti opiskeluvuosien aikana. Monet asiat on voinut lopulta linkittää työpaikalla tapahtuviin laajempiin kokonaisuuksiin. Ruohotien (2008) mukaan laajentaakseen itsereflektiota ihmiset avioivat kokemuksiaan suhteuttavat niitä aiemmin koettuun. He saattavat kyseenalaistaa olettamuksia ja oppia toisten elämänkokemuksista (Ruhotie 2008, 115). Myös hän puhuu artikkelissaan transformatiivista oppimista, joka edistää yksilön kasvua. Oman ammatillisen kehittymisen kokonaisuuden hahmottamiseksi olen pitänyt tätä blogia, jossa olen pohtinut oppimistani opintojaksokohtaisesti. Se on auttanut myös matkan varrella huomaamaan, että kehitystä tapahtuu. Usean opintojakson kohdalla aluksi arvioin osaamiseni heikolle tasolle, koska termit olivat hakusessa. Kun opintojaksojen sisällöt avautuivat, tunnistin osaamista monissa sisällöissä. Opiskelun myötä alan termistö ja osaaminen kohtasivat paremmin toisensa. Ennen en ehkä osannut vastata kysymykseen, ”minkälaista henkilöstöosaamista sinulla on”, mutta nykyään tiedän mitä se sisältää ja osaan eritellä osaamiseni paremmin.



LÄHTEET:

Kirjavainen P ym. (2003) Kehittyvä osaamisen johtaminen. Helian julkaisusarja A:6, 2003.

Ruohotie P 2008. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa Eteläpelto A & Onnismaa J (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja.

Myynti- ja asiakasosaaminen

Myynti ja asiakasosaaminen

Olin arvioinut itseni tämän opintojakson kohdalla alkutasoksi ”osaan melko hyvin”, mutta se oli yliarviointia, koska käsitykseni myynnin osaamisalasta laajeni opintojakson aikana huomattavasti ja tein havainnon, etten oikeastaan tiennyt myynnistä juuri mitään. 

Myydä-viittoma. Lähde: www.papunet.net/Elina Vanninen.

Tavoitteenani tällä opintojaksolla oli tuulettaa perinteistä käsitystäni myynnistä. Olen toiminut yrittäjänä muutaman vuoden ja tuolloin olisin tarvinnut enemmän myynnin osaamista. Halusin kopauttaa roskakoppaan ”minusta ei tule enää myyjää”-asenteen. Pohtia asioita nykyisen työkenttäni näkökulmasta. Ajatella asioita siltä kantilta, että minä palveluesimiehenä olen tärkeä osa organisaationi myyntiä ja markkinointia. Itsensä kehittämiseen liittyvässä kirjallisuudessa puhutaan tässä yhteydessä transformatiivisesta oppimisesta, joka syntyy, kun asettaa omat käsityksensä kriittisesti arvioitavaksi ja voi sitä kautta laajentaa omaa näkemystään asiasta. 

Näin todella kävi, tietämykseni myynnin työn kokonaisuudesta selkeytyi, oikeastaan en tiennyt myyntityöstä yhtään mitään. En ole koskaan ajatellut, että sekin ammatti on näin ”mietittyä”. Olen kokenut myynnin hyvin vaikeaksi aiemmassa työssäni, joten tämän opintojakson materiaalin myötä näkemys on muodostunut enemmän mielenkiinnon suuntaan. Työkaluja on saatavilla paljon, toivon tietenkin, että ne ovat yrityksissä käytössä.

Yksi tämän jakson heräämisistä olikin se, että vaikka aluksi aihealue kuulosti varsin kaukaiselta sote-alan opiskelijalle, se osoittautui kuitenkin oikein hyödylliseksi. Tiettyjen asioiden tiedostaminen jo lisää ammattimaisuutta työssä. Kirjallisuudessa puhutaan reflektiivisestä oppimisesta, missä tapahtuu syvällistä pohdintaa ja parempaa asioiden omaksumista sen kautta. Tässä opintojaksossa koin, että reflektiivisyys opettajien ja opiskelijoiden kesken oli se mikä opetti ja muutti käsityksiä.

Pohdintoja opintojakson alussa:

Mitä asiakasosaaminen ja myyntiosaaminen tarkoittavat sinun toimialallasi?

Oma organisaationi on yksityisen sosiaalialan toimija, missä asiakasosaamiseen kuuluu muun muassa kuntayhteistyö ja asiakkuuksien eli vammaisten ja vanhusten hyvä hoitaminen. Asiakas on sekä maksava kunta että vanhus tai vammainen, joka käyttää kunnan ostamaa palvelua. Asiakasosaamiseen kuuluu näistä molemmista huolehtiminen. Myyntiosaamiseen liittyy muun muassa uusien asiakkuuksien etsintää, palvelujen myyntiä, asiakkuuksien ylläpitoa.

Useissa teksteissä, joita luin myynnistä ennen tätä tehtävää, puhutaan lisäarvon tuottamisesta asiakkaalle. Meillä sote-puolella asiakkuus usein sisältää perusasioita, kuten asumista ja ateriapalvelua. Lisäarvoa voimme tuottaa esimerkiksi viriketoiminnalla ja talon omalla automahdollisuudella, retkillä jne, jotka tuottava hyvää elämää asiakkaalle. Perusarkea tarjoavat monet yhtiöt, mutta jollain voimme erottua massasta.

Miten markkinointi ja myynti liittyvät toisiinsa?
”Myynti” on selkeimmillään palveluohjauksen työtä, markkinointi tukee sitä muun muassa erilaisilla tapahtumilla ja esitteillä. Markkinointi tuottaa myös välineitä myyntityön tueksi. Markkinointia teemme me kaikki muutkin organisaation työntekijät, opastamme, ohjaamme ja kerromme asioita ja lopuksi ohjaamme ottamaan yhteyttä palveluohjaukseen myyntitapahtuman aikaansaamiseksi.

Markkinointi on varsin laaja käsite; jo ensimmäisellä lähiopetuskerralla opin, että

Se, mitä me ammattitaidottomat näemme, on markkinointiviestintää, eli esimerkiksi erilaisia mainoksia, mainoskirjeitä jne.

Mitkä ovat onnistuneen myyntityön edellytyksiä (tiedot, taidot, asenne)?

Myyjällä täytyy olla paras tieto omasta tuotteestaan/palvelustaan, hyvä ammattitaito myymiseen ja tietämystä myymisen prosessista. Tällöin hän tunnistaa eri vaiheita myynnin prosessissa ja pystyy toimimaan tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen tulee uskoa omaan tuotteeseen. Myyjän tulee olla sitoutunut tehtävään, jota hän hoitaa. Vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa, kun ajatellaan myyjän ja ostajan suhdetta.

Myyjän on oltava myös joustava ja tunnistettava asiakkaassa erilaisia tunnetiloja ja tarpeita. Asiakkaaseen tulee saada luottamus, jonka pohjalta asiakas tekee hankintapäätöksiään. Myyjälle tärkeä ominaisuus on tietynlainen sosiaalisuus, missä hän hakee asiakaskontakteja aktiivisesti ja tarttuu rohkeasti tilaisuuksiin. Myyminen on asiakkaan ostopäätökseen vaikuttamista, ostopäätöksen aikaansaamista. Tavoitteena on, että asiakas tekee päätöksen hankkia tuote tai palvelu, joka tuo hänelle jotain lisäarvoa.

Onnistuneen myyntityön edellytys on tietysti hyvä tuote tai palvelu, joka on ”myyntikuntoinen” eli kilpailukykyinen, toimiva ja tuotteen hinta on oikeaksi mietitty.

Tuotteelle tai palvelulle on oltava tarve, tai tarve luodaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.

Tutkimusmentelmät haltuun

Tutkimus ja tiedontuottamismenetelmät -opintojakso jäi minulla kaikkein viimeisimmäksi, ehkä senkin takia, että se oli alunperinkin omaan tahtiin suoritettava opintojakso. Itselleni se oli onni onnettomuudessa, koska koen saaneeni suurimman hyödyn opintojaksosta juuri nyt, kun oma opinnäytetyön suunnitelma on valmistumassa. Opintojakson kautta sain perehtyä vielä enemmän tutkimusmenetelmiin ja erityisesti aineistojen analysointimenetelmiin.

Opintojakso oli varsin laaja, alkuperäisellään 12 opintopistettä, nykyään 10 opintopistettä. Sain kuitenkin opettajien kanssa sovittua, että perehtymällä sisällönanalyysiin ja sen sopivuuteen opinnäytetyöhöni, paikkaan tuon 2 opintopisteen vajeen. Päädyin käyttämään sisällönanalyysiä omassa opinnäytetyössäni.

Tässä opintojaksossa sai lukea runsaasti erilaisia materiaaleja, ennen kun aineistojen analysointimenetelmät alkoivat käydä tutummaksi. 

Opintojaksoon kuului erilliset opintotehtävät laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta sekä tietoperustan tekemisestä. Lisäksi moodlessa oli erillinen osio Tilastoanalyysien perusteet, missä harjoiteltuun SPSS-ohjelman peruskäyttö. Lopuksi tehtiin lopputehtävä, josa oli korkeamman asteen tutkimukseen tutustuminen ja arviointi siinä käytettyjen tutkimusmenetelmien soveltuvuudesta omaan opinnäytetyöhön.

Aika paljon tehtävissä ohjattiin eettisten kysymysten äärelle tutkimuksen teossa. Erilaisia teoksia kahlatessa muodostui itselle selkeämpi kuva mitä tutkimusetiikka on ja mitä kuuluu hyvään tutkimuskäytäntöön. Opintojakson aikana joutui myös etsimään eritasoisia tutkimuksia ja arvioimaan niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tietoperustaa. Erityisesti keskityin sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin käyttöön erilaisissa tutkimuksissa.

Paljon siis työtä, mutta nyt olen kaikki palauttanut ja sain jopa SPSS-tehtävät tehtyä ilman lähiopetusta. Yksi lähiopetuskerta on vielä opintojaksosta jäljellä 11.2, osallistun siihen joka tapauksessa. Nyt siis jään odottelemaan palautetta noista neljästä esseetehtävästä.

Tämä oli viimeinen opintojakso tähän tutkintoon. Merkinnät muista ovat saapuneet ja nyt keskityn opinnäytetyön toteuttamisvaiheeseen.

Onnistua. Kuvalähde: www.papunet.net. Sergio Palao/ARASAAC.

Fiiliksiä opintojen loppusuoralla

Fiiliksia opintojen loppusuoralla

Aina kun aloittaa uuden opinahjon, on täynnä intoa. Loppupuolella uuvuttaa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on ollut minulle melkoinen maratonjuoksu; Kaksi vuotta on sisältänyt hyvin vaihtelevia ajanjaksoja. Välillä on ollut kesken 3-4 opintojaksoa ja arki on ollut todella ruuhkaisaa. Välillä en ole tehnyt mitään opintoihin liittyvää moneen kuukauteen. Bloginkin päivityksistä näkee, että jaksaminen on ollut erittäin epätasaista. Välillä olen tuottavainen, sitten menee pitkä aika etten tuota mitään tekstiä.

Kuvalähde: www.papunet.net/Sclera.

Nyt olen saanut koota yhteen opintojen lopputulemaa. Olen käynyt keskustelua turor-opettajan kanssa jäljellä olevista opinnoista ja suunnitellut niiden toteutuksen loppuvuodeksi ja ensi kevääseen. Asiantuntijana kehittyminen-opintojakso kokoaa kaiken opitun vielä yhteen ja laittaa pohtimaan mitä on matkalla opittu ja koettu. On oikeastaan aika hyvä, että opiskeluihin liittyy viimeinen "katsastus", jossa joutuu palaamaan aiheisiin, joita on opintojaksoissa käsitelty. Se avaa silmiä siitä, miten paljon työtä on sisältynyt näihin kahteen vuoteen. Se antaa itselle arvostusta ja ehkä kannustaa juhlimaan maaliin pääsyä.

No, ihan vielä ei olla maalissa. Opinnäytetyön aiheen vaihduttua työ on vasta suunnitelmavaiheessa ja yksi opintojaksokin vielä työn alla. Tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmät-opintojakso toki tulee opinnäytetyön tekemstä, joten sen suorittaminen on mieluisaa näin rinnakkain oman tutkimustyön kanssa.

Marras-joulukuu kuluu siis käytännön opiskelun sijaan kirjojen ja tietokoenen parissa, tutkien tietokantoja, väitöskirjoja ja prograduja ja koostaen niistä omaa opinnäytettä.

Palvelumuotoilu

Potkua palvelumuotoilusta 

Palvelumuotoilun opintojakso oli yksi opettavaisimmista tässä tutkinnossa. Se teetti kovasti työtä, oli kaikki uutta ja tukeutui koko ajan konkretiatasolle. Innostuin aiheesta siinä määrin, että olen päättänyt käyttää menetelmää myös opinnäytetyössäni.

Opintojakson aikana pidettiin oppimispäiväkirjaa, josta tuli kohdallani pitkä !


Aloitin palvelumuotoilun opiskelun heti kun ennakkotehtävä julkaistiin. Kuuntelin ensin Satu Miettisen luennon. Olin erityisen odottavalla mielellä tästä opintojaksosta, koska sain opinnäytetyöni ohjaajalta vinkin, että opintojakso voisi auttaa minua opinnäytetyön työstämisessä. Tiesin siis heti, että palvelumuotoilutehtävä tulee liittymään päivätoiminnan kehittämiseen (joka oli alkuperäinen opinnäytetyöni aihe).

9.11. 2018 lähiopetuspäivä ja opintojakson aloitus

Innokkaana osallistuin aloitukseen, koska ajattelin, että saan vauhtia myös opinnäytetyötäni varten. Päivä oli hyvä, opettajilla selkeät ohjeet miten edetään ja vieraileva luennoitsija avasi hienosti palvelumuotoilun perustaa. Päivän aikana sain lisää ideaa omaan harjoitustyöhöni ja paperille jo vähän sitä työstin eteenpäin. Tuntui, että suunnitelma syntyi jo siinä, kun asioita aktiivisesti ajatteli ja kuuli opettajilta mitä on tarkemmin ottaen tarkoitus tehdä.

Alkuvaiheen ajatuksia;

- yhteiskehittämisen työpaja, palvelumuotoilun työkaluna

- katsommeko päivätoimintapalvelua mistä näkökulmasta? käyttäjän näkökulma?

- Tärkeintä on asiakkaan tarpeisin vastaaminen palvelussa. Käyttäjätiedot näkyväksi? mitä ovat käyttäjän tarpeet, joka yksikössä hieman erilaiset. haasteena yhdentäminen? missä määrin sitä voi tai kannattaa tehdä?

- palvelun tuottajan näkökulmasta lisää työtyytyväisyyttä, kun palvelu on hyvin suunniteltu ja sujuvaa

- meillä on kaikki mahdollisuudet siihen, että jokainen päivätoiminta on oman näköisensä, asiakkaittensa näköinen. sitä ajatusta kannattaa vaalia.

Tehtävissä eteneminen kohti lopputulosta oli esitetty selkeästi ja etapit olivat mielenkiintoisia. Siksi kurssin suorittaminen ei tunnu valtavalta työltä. Etenee vaihe vaiheelta ja saa aikaan jotain mielenkiintoidsta.

Kuuntelin iltapäivällä vielä Kirsi Koivusen yhden nauhoitteen, kun lähiopetuksessa painotettiin, että nauhoitteet kannattaa kuulla, ennen kun lähtee tekemään harjoitustyötä.

13.11.2018

Esimiesten kuuleminen oman harjoitustyöni aiheesta. Harjoitustyön aihe pysyy samana; kirjatut menetelmät; haastatteluissa piirtäminen ja tarinankerronta, brainstorm työntekijöille, visuaalinen palvelunkuvaus

22.11.2018 alan työstää suunnitelmaa, laitan liiketoimintajohtajalle sähköpostia ohjenuorista palvelukuvaukseen ja hinnoitteluun liittyen. Kokonaisuus on vielä hakusessa.

23.11.2018 Suunnitelma on miltei valmis, mutta jätän sen hautumaan.

Iltapäivällä kävin palaverin organisaation palveluohjauksen kanssa. Keskustelimme siitä, mitä he tarvitsevat myyntityön tueksi sekä myös siitä, mitä uusia palveluja he näkevät, että olisi hyvä luoda päivätoiminnan ympärille. Keskustelu oli oikein hyvä ja antoi suuntaviivoja tulevalle kehitystyölle. Sain myös tiedot nykyisen palvelupolun piirtämiseen. 

29.11.2018 kirjoitin suunnitelmaa loppuun ja mietin aikatauluja realistisiksi. Koko työ keskittyy tammikuulle, valmistelevia toimenpiteitä nyt joulukuulla.

9.1.2019

Loppuvuosi menikin muissa kuvioissa, eli kaikki valmisteleva työ jäi tammikuun alkuun. Lueskelin taas työkalupakkia ja tein valmistelut ensimmäiselle kehittämistapaamiselle. 9.1 tapaamiseen osallistui 11 henkilöä 11 eri yksiköstä, joissa järjestetään päivä- ja viriketoimintaa. Edustajista vain yksi oli vanhuspuolen yksiköstä, muut vammaispuolelta. Kerroin aluksi työstäni päivätoiminnan koordinaattorina ja päivätoiminnan kehittämisen kokonaisuudesta (mitä asioita on jo vireillä viime vuoden jäljiltä). 

Iltapäivän tarkoituksesta; keskittyä päivätoiminnan kehittämisessä asiakasnäkökulmaan ja etsiä yhdessä kehittämisen kohteita. Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja koontilomakekysymysten avulla. Keksin siihen hieman enemmän apulauseita, joilla ohjaajat pääsisivät syvemmälle asiakkaan pään sisään. Luovana menetelmänä oli askarrella pienryhmässä (3-4 jäsentä) hahmo, joka kuvastaa päivätoiminnan asiakasta, jopa karikatyyriseen tyyliin. Osallistujat ryhmäytettiin tarkoituksella niin, että yksiköiden asiakaskunnat olisivat eniten lähellä toisiaan, jotta profiilin koonti olisi edes vähemmän vaikeaa. Syntyi kolme erilaista asiakasprofiilia. Nämä esiteltiin toisillemme. Kerroin, miksi asiakasnäkökulmaan perehtyminen on tärkeää kehitystyössä, palvelumuotoilun näkökulmasta. Kerroin tässä vaiheessa myös tehtävästä, joka tehdään päivätoimintayksiköissä asiakkaitten kanssa. 

Asiakasnäkökulmaan virittäydyttiin miettimällä asiakasprofiileja 

koontilomakekysymysten avulla. 

Tämän jälkeen ryhmittäydyttiin pareittain; annoin tehtäväksi keskustella parin kanssa ja kirjoittaa post it-lapuille päivätoiminnan kehittämistarpeita. Keskustelu kävi vilkkaana ja lappuja syntyi hyvää tahtia. Parit saivat tuoda laput yhteiselle seinälle ja kertoa ne muille. Tästä syntyikin vilkasta keskustelua ja osa ajatuksista eteni kehitysideatasollekin. Kaikkia ei ehditty keskustella, joten tästä jatkamme seuraavalla kerralla. Tein myös itse keskustelusta muistiinpanoja, kirjasin ylös kehitysehdotuksia.

11.1.2019 lähetin kaikille ohjaajille tehtävän asiakkaitten kanssa tehtäväksi.

13.1.2019 Aloin kirjoittamaan opinnäytetyön suunnitelmaa. Opinnäytetyö liittyy tähän palvelumuotoilun tehtävään; päivätoiminnan kehittäminen. Välillä on vaikea hahmottaa, että teen palvelumuotoilun opintojakson merkeissä lyhyen kaavan mukaan kehittämishomman, vaikka minun pitäisi käyttää siihen koko vuosi ja suunnitella se tarkoin. Välillä taas ajattelen, että onpa hyvä, että käynnistän opinnäytetyön ajatuksen nyt näin tohinalla, kun pureudun kehittämiseen jo palvelumuotoilun opintojakson merkeissä. Ristiriitaista! Tänään kuitenkin opparin suunnitelman kirjoituksen jälkeen aloin järjestelemään kehittämisiltapäivän materiaaleja yhdelle koolle. Tosi mielenkiintoista! Harmi että kurssin aika on niin lyhyt, etten ehdi ryhmää koota vielä useampaa kertaakin.

18.1.2019 päivätoimintayksiköstä asiakkaat soittivat minulle ja kyselivät lisätietoja tehtävän tekemisestä. Olipa mukava, että he halusivat kuulla minusta ja työstäni. Nyt tuli sellainen tunne, että asiakkaat saavat ja haluavat vaikuttaa päivätoiminnan kehittämiseen.

19.1.2019 Siirryin taas palvelumuotoilun materiaaleihin ja aloitin työstää palautettavaa tehtävää eri osioista. Huomasin, että aika laaja tehtävähän tämä pamun kokonaisuus on, paljon pieniä osioita, jotka pitää koostaa kokonaisuudeksi, palautettavaksi tehtäväksi. Sain tehtyä jonkunlaisen alun dokumentille sisällysluetteloineen. Mietin, että teen vähän erilaisen, kun yleensä oamk:n palautettavat tehtävät ovat. Paljon on vielä tekemistä, reilu kuukausi aikaa tehtävän palauttamiseen. Teki mieli kysyä opettajalta, että miten toimin, kun haluaisin palvelukuvauksenkin työstää tähän työryhmän kanssa, mutta valitettavasti tällä aikavälillä en saa kehittämisryhmää uudelleen kasaan.

30.1.2019 Kävin päivätoimintayksikössä vastaanottamassa tehtävän tuloksia. Tein ryhmälle haastattelun ja jokainen sai puheenvuoroa. Hyviä asioita oli esillä.

8.2 pidimme palaverin kehittämiskohteeseeni liittyen (auton hankinnan mahdollisuudet). palaveriin osallistui minun lisäkseni alueeni palvelupäällikkö, talous- ja hallintojohtaja sekä controller. Mietittiin erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa kulkeminen ja yritettiin muuttaa hyötyä euroiksi.

20.2. linnoittauduin kirjastoon dokumentoimaan asiakasprofiilit ja kirjoittamaan tekstiä selkeämmäksi. Totesin, että en ole saanut opettajalta ohjausta, jota olisin toivonut. En ollut ihan varma olisiko niin esseemäinen työni sellainen, mitä innovatiivinen pamu-ajatus hakee. Tehtävä on laaja ja on ikävää, jos ei tiedä onko se menossa oikeaan suuntaan ja onko siinä tartuttu oikeisiin asioihin. Palautuspäivää ennen ei ole enää juurikaan aikaa muokata työtä, mikäli palaute tulee liian myöhään ja muutostöitä on tehtävä. Näillä mennään. Olen tyytyväinen tehtyyn työhön ja siihen, että tehtävä todellakin käynnisti käytännön kehittämistyön päivätoiminnassa. Aikaa ei ole koskaan riittävästi, mutta jostain on alettava… Erittäin hyvä opintojakso! 

Asiakkaan näkökulmaa mietittiin luovalla tavalla rakentamalla annetuista materiaaleista kuvaus yhdentyyppisestä asiakkaasta.

25.2. tehtävän palautuksen kynnyksellä. Minua harmittaa, etten ole saanut palautetta opettajalta. Päädyn tekemään innovatiivisemman esityksen, koska malliksi oli laitettu sellaisia. Omani on hyvin esseemäinen. Esityksestä tulee värikäs ja saan tehtyä siitä kohtuullisen selkeän. Päätin, että täydennän päiväkirjaa kirjallisesta osuudesta. Siitä tulee pitkä mutta koska opettajia ei ole tavannut, tunnen tarvetta kirjoittaa prosessista enemmän.

Ihannetilannehan olisi ollut, että olisin saanut tammi-helmikuulla järjestää useampiakin kehittämisen päiviä, mutta työnkuvani muuttui 7.1 ja päädyin avaamaan uutta yksikköä samaan ajankohtaan. Näin ollen jouduin supistamaan kehittämistyöhön käytettävää aikaa. Mutta, työ jatkuu.


26.2 Saan opettajalta palautetta työstäni. Pohdin, etten oikein voinut palauttaa keskeneräistä työtä moodleen kysymyksiä varten?? Siksi käytin emailia. Ehkä toimin tässä virheellisesti. Mutta palaute tuli ja muokkasin palautettavaa tehtävää hieman palautteen mukaisesti. Palautin tehtävän ja kommentoin muutamia töitä. Hyvin erilaisista aiheista on pamu-töitä tehty opiskelijaryhmässä.

Totean, että päiväkirjani on pitkä. Opintojaksokin tuntui pitkältä ja työläältä, mutta nämä ovat parhaita, joissa oikeasti joutuu tekemään käytännön työtä ja oppii eniten. Kiitos siis kovasti näistä opeista ja kehitysideana lopuksi se, että opettajat olisivat voineet järjestää vaikka yhden/kaksi ac-ohjausaikaa livekysymyksille. Tämä olisi rytmittänyt pitkällä ajanjaksolla tehtävää opintojaksoa.

Lopuksi... opinnäytetyön aihe vaihtui syksyllä 2019, mutta palvelumuotoilun menetelmäosaaminen siirtyy myös uuden aiheen käsitteleyyn.