Työelämälähtöisyys-opintojaksolla minun tuli osallistua ns mallivastaustehtävään Optimassa. Opettajan esittämiin kysymyksiin vastattiin ensin itsenäisesti, annettuja lähteitä käyttäen. Tallennettuani kirjotuksen Optimaan, sain näkyville opettajien laatiman mallivastuksen. Sen luettuani piti vielä kommenttikenttään kirjoittaa, mitä oivalluksia syntyi. Erittäin hyvä oppimisprosessi!
Tällaiset olivat kysymykset, oma vastaukseni, mallivastaus sekä loppukommentit:
Mitä tarkoittavat termit työelämälähtöisyys, työelämäläheisyys ja työelämäkeskeisyys?
Oma vastaukseni:
Työelämälähtöisyys
Työelämälähtöisyyden käsitettä ei ole virallisesti määritelty, joten sen sisältö voi muuttua sen mukaan, kuka asiasta puhuu ja missä yhteydessä. Yleensä ottaen työelämälähtöisyydellä tarkoitetaan kuitenkin sellaista toimintaa, jolla tähdätään siihen, että koulutus vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Sillä pyritään takaamaan opiskeijoiden parempi työllistyminen ja pärjääminen työelämässä.
Työelämäläheisyys
Työelämäläheisyys menee työelämälähtöisyyttä hieman syvemmälle. Silloin koulutuksen tehtävänä katsotaan olevan myös arvioida, kyseenalaistaa ja kehittää työelämän toimintamalleja. Samalla koulutusta muokataan yhdenmukaiseksi työelämän toimintamallien kanssa. Opetuksessa katsotaan ”ensimmäistä työpaikkaa pitemmälle”, eli luodaan osaamista sopeutua työelämän muutoksiin myös koulutuksen jälkeen. Työelämäläheisyydessä oppimisen prosessit (mm oppimistehtävät) pyritään miettimään niin,että ne linkittyvät omaan alaan. Työelämäheisessä oppimisessa opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat oppivat yhdessä.
Työelämäkeskeisyys
Työelämäkeskeisyys eroaa työelämälähtöisyydestä ja työelämäläheisyydestä sillä, että toiminnan katsotaan olevan työelämästä lähtöisin olevaa ja työelämän sanelemaa yhteistyötä sen sijaan, että toimintatavat olisi sovittu yhdessä koulun ja työelämän edustajien välillä.
Lähteet:
Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, sivut 22-42. Saatavilla: http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Peisa, S. 2010. Oppimista työelämän kanssa – käsityksiä ja käytäntöjä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Haaga-Helia puheenvuoroja 2/2010.Saatavilla:
http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/oppimistatyoelamankanssa.pdf
Mallivastaus:
Työelämälähtöisyydelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan termi monesti määrittyy näkökulmansa mukaan (esim. työelämän tai oppilaitoksen näkökulma). Oppilaitoskohtainen määritelmä on kuitenkin välttämätön arvioinnin kannalta. (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, 22-23) Työelämälähtöisyyden tarkoituksena on koulutuksen ja työelämän yhteistyön avulla parantaa valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia sekä varmistaa koulutuksen vastaavuus työelämän vaatimuksiin. Työelämälähtöiselle koulutukselle ominaista on arvioida ja jopa kyseenalaistaa työelämän toimintamalleja pyrkien niiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Ohella uudistetaan myös koulutusta työelämälähtöisyyttä tukevaksi. (Kelo, Haapasalmi, Luukkanen & Saloheimo 2012, 4.)
Työelämälähtöisyys on kuvattuna myös lainsäädännössä:
“Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.” (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 1 luku: 4 §)
“Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa.” (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 1 luku: 5 §)
Työelämäläheisyydellä tarkoitetaan oppimista, joka kantaa nykyistä työelämää pidemmälle tukien kykyä oppia uutta työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan (Kelo ym. 2012, 4).
Työelämäkeskeisyydellä tarkoitetaan työelämän ehdoilla tapahtuvaa koulutusta perustuen työpaikkojen määrittämiin kehittämistarpeisiin (Peisa 2010, 11).
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 1 luku: 4-5 §
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla:
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Peisa, S. 2010. Oppimista työelämän kanssa – käsityksiä ja käytäntöjä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Haaga-Helia puheenvuoroja 2/2010.
Saatavilla:http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/oppimistatyoelamankanssa.pdf
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Saatavilla:
http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf
Oma kommentti mallivastauksen nähtyäni:
Omasta mielestäni onnistuin kokoamaan vastaukseen hyvin myös mallivastauksessa olevat asiat. Uutena tuli se, että koulun ja työelämän yhteistyö on jopa lakiin perustuvaa.
Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?
Oma vastaukseni:
Työelämälähtöinen oppimisympäristö on luotu siten, että sen avulla opiskelija voi saada oppia aidossa tai aitoa vastaavassa tilanteessa. Oppimisympäristö on siis luotu niin, että se jäljittelee opiskelijan tulevia työtilanteita ja tulevaa työpaikkaa. Oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi alan yritykset, joissa opiskelija saa tietoa alan asintuntijoilta, työntekijöiltä ja asiakkailta. Opiskeija voi esimerkiksi osallistua yrityksen kanssa yhteistyössä tehtävään projektiin tai ottaa tehtäväkseen ratkaista jokin yrityksellä oleva ongelma. Työelämään valmentavia oppimisympäristöjä ovat myös erilaiset simulaatiotilanteet sekä yritysvierailut. Ohjaaminen, valmentaminen ja tutorointi ovat opetuksen menetelmiä, joita suositaan työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Opiskelu on mahdollisimman opiskelijalähtöistä.
Lähde:
Opetushallitus 2010. Oppimisympäristöjä avartamassa, Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Saatavilla:
http://www.oph.fi/download/124992_Oppimisymparistoja_avartamassa_UUSI.pdf
Mallivastaus
Työelämälähtöisen koulutuksen olisi hyvä sisältää työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua työpaikkaedustajan toimiessa kouluttajana ja ohjaajana, jolloin työpaikka kokemukset konkretisoituvat (Peisa 2010, 7).
Työelämän ja oppilaitosten väliset foorumit sekä sosiaalisen median ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen opetuksessa tukevat työelämälähtöisyyttä (Kelo ym. 2012, 10-11).
Konkreettinen esimerkki työpaikoista oppimisympäristönä esimerkiksi:
lähiopetusta paikallisessa toimipisteessä (kotipesä)
- ohjattua opiskelua Moodle-oppimisalustalla ja webkonferenssiohjelman avulla
- opetuksen havainnollistamisen tukena interaktiivinen taulu (Smart Board)
- ammattina esim. lähihoitaja -päivä koulutuksen järjestäjän toimipisteessä ja opintokäyntejä alueella yhdessä paikallisen toimipisteen opiskelijoiden ja kummiluokan kanssa
- ohjattua oppimista työpaikoilla, esim. päiväkodit, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito
- kasvun tukemisen ja ohjaamisen työpaikat, joissa työssä oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä.
(Opetushallitus 2010, 25.)
Lähteet:
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla:
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Opetushallitus 2010. Oppimisympäristöjä avartamassa, Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Saatavilla:http://www.oph.fi/download/124992_Oppimisymparistoja_avartamassa_UUSI.pdf
Peisa, S. 2010. Oppimista työelämän kanssa – käsityksiä ja käytäntöjä. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Haaga-Helia puheenvuoroja 2/2010.
Saatavilla:http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/oppimistatyoelamankanssa.pdf
Oma kommentti mallivastauksen nähtyäni:
Vastauksestani jäi uupumaan erilaiset foorumit, joissa opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kohtaavat. Näitä voivat olla esimerkiksi twitter, jossa opiskelija voi seurata aktiivisesti oman alansa asiantuntijoita ja osallistua alaan liittyvään keskusteluun (mm kommentoida ja jakaa artikkeleita).
Miten työelämälähtöisyys näkyy ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa? (OPS)
Oma vastaukseni:
Työelämälähtöisyys tulisi ottaa huomioon jo koulun strategiassa ja koulutuksen suunnitteluvaiheessa. Koulukohtaisen opetussuunnitelman teossa voi olla mukana opettaja, työelämän edustaja, opiskelija ja koulun johtoa. Myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen koulukohtaisen opetussuunnitelman hyväksyvässä hallituksessa tulisi olla edustaja työelämästä. Näin ollen työelämän näkökulma tulisi näkyä jo varhain opintojen sisältöjen suunnittelussa. Kun oppilaitos luo omaa opetussuunnitelmaansa, opettajan vahva tietämys työelämän tarpeista on eduksi. Tämä vaatii tietysti opettajalta omaa aktiivisuutta työelämän tuntemuksen suhteen.
Suunnitteluvaiheessa konkreettisia toimia voivat olla esimerkiksi sopivien työssäoppimispaikkojen kartoittaminen, alan verkostojen kasvattaminen ja ylläpitäminen, alan neuvottelukuntaan osallistuminen ja myös työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut osallistuvat alueensa aluekehitysohjelmiin ja erilaisiin kehityshakkeisiin, joiden kautta koulutus kulkee käsi kädessä aluellisen kehityksen ja työelämän muutosten kanssa. Näissä foorumeissa esille tulleita asioita voi sitten sisällyttää opetussuunnitelmaan.
Työelämälähtöisyys tarkoittaa koulutuksen toteutusvaiheessa kaikkea sitä toimintaa, missä oppilaitos ja työelämä kohtaavat. Tutumpia toimintoja ovat tietysti työharjoittelut ja opinnäytetyöt, mutta työelämälähtöisyyttä osoittavat myös muun muassa työelämässä toteutetut näytöt, yritysvierailut, vierailevat luennoitsijat, opettajien työelämäjaksot sekä erilaiset neuvottelukunnat.
Vastauksestani jäi uupumaan erilaiset foorumit, joissa opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kohtaavat. Näitä voivat olla esimerkiksi twitter, jossa opiskelija voi seurata aktiivisesti oman alansa asiantuntijoita ja osallistua alaan liittyvään keskusteluun (mm kommentoida ja jakaa artikkeleita).
Miten työelämälähtöisyys näkyy ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa? (OPS)
Oma vastaukseni:
Työelämälähtöisyys tulisi ottaa huomioon jo koulun strategiassa ja koulutuksen suunnitteluvaiheessa. Koulukohtaisen opetussuunnitelman teossa voi olla mukana opettaja, työelämän edustaja, opiskelija ja koulun johtoa. Myös esimerkiksi ammattikorkeakoulujen koulukohtaisen opetussuunnitelman hyväksyvässä hallituksessa tulisi olla edustaja työelämästä. Näin ollen työelämän näkökulma tulisi näkyä jo varhain opintojen sisältöjen suunnittelussa. Kun oppilaitos luo omaa opetussuunnitelmaansa, opettajan vahva tietämys työelämän tarpeista on eduksi. Tämä vaatii tietysti opettajalta omaa aktiivisuutta työelämän tuntemuksen suhteen.
Suunnitteluvaiheessa konkreettisia toimia voivat olla esimerkiksi sopivien työssäoppimispaikkojen kartoittaminen, alan verkostojen kasvattaminen ja ylläpitäminen, alan neuvottelukuntaan osallistuminen ja myös työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Esimerkiksi ammattikorkeakoulut osallistuvat alueensa aluekehitysohjelmiin ja erilaisiin kehityshakkeisiin, joiden kautta koulutus kulkee käsi kädessä aluellisen kehityksen ja työelämän muutosten kanssa. Näissä foorumeissa esille tulleita asioita voi sitten sisällyttää opetussuunnitelmaan.
Työelämälähtöisyys tarkoittaa koulutuksen toteutusvaiheessa kaikkea sitä toimintaa, missä oppilaitos ja työelämä kohtaavat. Tutumpia toimintoja ovat tietysti työharjoittelut ja opinnäytetyöt, mutta työelämälähtöisyyttä osoittavat myös muun muassa työelämässä toteutetut näytöt, yritysvierailut, vierailevat luennoitsijat, opettajien työelämäjaksot sekä erilaiset neuvottelukunnat.
Työelämäläheisyyteen kuuluvat muun muassa neuvottelukunnat, johon osallistuu edustajia oppilaitoksista ja työelämästä.
Kuvalähde: www.papunet.net, Sergio Palao
Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, sivut 22-42. Saatavilla: http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf
Hämeen kyvyt. Osa 3. Työelämälähtöisyys. http://hameenkyvyt.blogspot.fi/p/osa-3.html
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Mallivastaus
Hämeen kyvyt. Osa 3. Työelämälähtöisyys. http://hameenkyvyt.blogspot.fi/p/osa-3.html
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Mallivastaus
Työelämäyhteistyö koulutuksen suunnittelussa (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, 23-30)
- alueellisiin osaamistarpeisiin ja alueelliseen kehitykseen vastaaminen (s. 23)
- ammattikorkeakoulujen strategioissa: työelämäyhteistyö mainittuna. Maininnan muodoissa vaihtelua (s. 23).
- Neuvottelukunnat: käsitellään opetussuunnitelmiin ja opetuksen järjestämiseen sekä työelämäyhteistyöhön yleensä liittyviä kysymyksiä. Ne voivat olla koulutusohjelmakohtaisia, ammattikorkeakoulukohtaisia tai korkeakoulujen välisiä (aktiivia tai passiivisia) (s.26)
- Opetussuunnitelmat: perustana yhteiskunnan ja työelämän tarpeista lähtevät tulevaisuuden haasteet → koulutusten järjestäjien vastattava alueellisiin tarpeisiin parantaen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen laatua (s. 28).
Työelämäyhteistyö opetuksessa (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, 31-39)0
- harjoittelu: tavoitteena perehdyttää opiskelija ohjatusti keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä (s. 31) Urapolkuajattelu: työelämäintegroidut opinnot, harjoittelu ja opinnäytetyö tukevat opiskelijan urakehitystä toimien jatkumona (s. 31). Opiskelijan harjoittelun ohjaus opettajalle mahdollisuus luoda työelämäyhteyksiä (s. 32).
- hankkeet: tutkimus- ja kehitystyö lähtien työelämän tarpeista (s. 34)
- opetuksen sisältö ja opetusmenetelmät: yhtenevät osaamiskriteerit osaamisen osoittamiseksi (s. 37)
- opettajien työelämäyhteydet: päätoimisen opettajan tehtävänä kehittää alansa opetusta työelämän kehitys huomioiden → työelämään perehtyminen (s. 39)
Lisäksi rekrytointi-, arviointi- ja palautejärjestelmät (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009, 41-42)
- ammattikorkeakoulujen rekrytointipalvelut: tarkoitus auttaa opiskelijaa ja työnantajaa kohtamaan toisensa (esim. Jobstep-palvelu) (s. 41)
- palautejärjestelmät: esim. OPALA, joka kerää tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuvien työllistymisestä sekä palautetta koulutuksen ja harjoittelun onnistumisesta → Opetusministeriölle koulutuksen arvioinnin, oppilaitosten ja koulutusalojen vertailun sekä koulutuksen suunnittelun tueksi (s. 42)
Lähteet:
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Saatavilla:
http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf
Oma kommentti mallivastauksen nähtyäni: Vastaukseni oli mallivastaukseen nähden melko yleisellä tasolla. Olisin siis voinut enemmän avata mitä esimerkiksi neuvottelukunnassa tehdään tai mitä opetussuunnitelmassa tulee näkyä työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Miten työelämälähtöinen oppiminen tukee kestävää kehitystä?
Oma vastaukseni:
Ei luoda ”turhaa” osaamista, eli koulutetaan henkilöitä, joita todellakin tarvitaan yhteiskunnassa. Tällöin emme tuota työttömiä...jotka ovat kalliita yhteiskunnalle.
Yhteistyössä yritysten kanssa voidaan luoda tarpeellista koulutusta samalla opiskelijoilLe ja alan työtekijöille- tavoitetaan isompi määrä henkilöitä samanaikaisesti. Käytetään mahdollisuuksien mukaan opetusta verkossa, jolloin opetukseen voi osallistua laajalta alueelta eikä matkustamiseen, majoitukseen ym. kulu varoja. Myös kiinteiden opetuspisteitten perustamista voidaan välttää.
Kaikki oppivat kaikilta, kun laitamme samaan toimintaympäristöön opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia; eri kulttuureista, eri ikäisiä ja erilaisia elämäntyylejä noudattavia henkilöitä.
Työelämän vaateiden mukaisesti opinnoissa tulisi olla enemmän monialaisuutta; myös tiimiosaamista, kielitaitoa ja maailmanlaajuista näkemystä alaan. Asta näin ollen suomalaiset olemme tasavertaisia kohdatessamme kansainväliset kilpailijat työmarkkinoilla.
Yhteistyötä myös pienten ja keskisuurten yritysten kanssa tulisi lisätä, koska näissä yrityksissä on runsaasti globaalia ja laaja-alaista työelämäosaamista.
Kestävään kehitykseen kuuluu osaaminen, mikä on siirrettävissä maasta toiseen.
Kuvalähde: www.papunet.net, Sergio Palao
LÄHTEET:
Kallberg, K & ja Hallila, M. (toim.). Osaamisen kohtaaminen - Näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 26, Sivut 35-37. Saatavilla:
http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C26_verkkojulkaisu.pdf
Opetushallitus 2010. Oppimisympäristöjä avartamassa, Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Sivut 11-28. Saatavilla:
http://www.oph.fi/download/124992_Oppimisymparistoja_avartamassa_UUSI.pdf
Mallivastaus
Taloudellisen tilanteen kiristymisen myötä myös koulutukseen liittyvän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Työelämälähtöinen ja sitä kautta työelämäläheinen oppiminen säästää resursseja valmistuvien opiskelijoiden ollessa valmiimpia työelämään. (Kelo ym. 2012, 13.)
Haasteena opiskelijan näkökulmasta on oikean alan löytyminen. Mikäli opintojen aikana opiskelija huomaa opiskelevan alan kiinnostamattomuuden, on valtava määrä resursseja heitetty hukkaan. (Hokkanen & Siivonen 2014.)
Lähteet:
Hokkanen & Siivonen 2014. 2D tehtävä. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=Ap5rxZFQ-Wg
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla:
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Oma kommentti mallivastauksen nähtyäni:
Tämä tehtävä oli minulle jotenkin vaikea. Etsin konkreettisia toimia eri teksteistä ja niitä ei paljon tuntunut löytyvän, ei myöskään kestävän kehityksen toimenpideohjelmista joita lueskelin. Mallivastauksessa asia oli yksinkertaistettu. Joskus opiskelija lähestyy aihetta liian monimutkaisesti; näin kävi minulle nyt.
Kallberg, K & ja Hallila, M. (toim.). Osaamisen kohtaaminen - Näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 26, Sivut 35-37. Saatavilla:
http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C26_verkkojulkaisu.pdf
Opetushallitus 2010. Oppimisympäristöjä avartamassa, Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. Sivut 11-28. Saatavilla:
http://www.oph.fi/download/124992_Oppimisymparistoja_avartamassa_UUSI.pdf
Mallivastaus
Taloudellisen tilanteen kiristymisen myötä myös koulutukseen liittyvän toiminnan on oltava kustannustehokasta. Työelämälähtöinen ja sitä kautta työelämäläheinen oppiminen säästää resursseja valmistuvien opiskelijoiden ollessa valmiimpia työelämään. (Kelo ym. 2012, 13.)
Haasteena opiskelijan näkökulmasta on oikean alan löytyminen. Mikäli opintojen aikana opiskelija huomaa opiskelevan alan kiinnostamattomuuden, on valtava määrä resursseja heitetty hukkaan. (Hokkanen & Siivonen 2014.)
Lähteet:
Hokkanen & Siivonen 2014. 2D tehtävä. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyys. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=Ap5rxZFQ-Wg
Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. 2012. Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys- ja hoitoalalla. Metropolia ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 2/2012. Saatavilla:
http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf
Oma kommentti mallivastauksen nähtyäni:
Tämä tehtävä oli minulle jotenkin vaikea. Etsin konkreettisia toimia eri teksteistä ja niitä ei paljon tuntunut löytyvän, ei myöskään kestävän kehityksen toimenpideohjelmista joita lueskelin. Mallivastauksessa asia oli yksinkertaistettu. Joskus opiskelija lähestyy aihetta liian monimutkaisesti; näin kävi minulle nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti