Asiantuntijana kehittymisen kokonaisuus

Opintojakso Asiantuntijana kehittyminen kulkee mukana koko master-opintojen ajan, luonnollisesti. Opintojakson tavoitteena on tuoda esille omaa osaamista ja tehdä näkyväksi osaamisen kehittyminen. Minulla oli heti alusta asti selvää, että osaamiseni kehittymiseksi jatkan blogin kirjoitusta. Aloitin tämän blogin opettajaopintojen aikana, suurkiitos Maarit-tuutorille painostuksesta ;) ;)

Blogin kirjoittaminen on minulle hyvä tapa pureskella itsekseni niitä aiheita, joita opinnoissa käsitellään. Blogikirjoitus ei ole sama kun palautettava tehtävä, vaikka joskus postaan tänne myös tehtäväteksteiksi tehtyjä kirjoituksiani.

Jokaisen opintojakson päätteeksi olen tehnyt tänne blogimerkinnän opintojaksosta. Pohdin, mitä asioita opintojaksolla tarkasteltiin ja miten ne aukesivat minulle. Listaan myös vähän asioita, mitä opin tai mitkä asiat jäivät epäselviksi. Tämä on hyvää prosessimaista ajattelua, joka tekee näkyväksi sen, miten asioita käsittelen.

Keskustelua oppilaitoksen ja työelämän edustajien kesken

Opintojakso on sisältänyt myös käytännön tekemistä. Olemme järjestäneet kaksi työelämätilaisuutta, Toisen tilaisuuden aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa, Tästä päivästä kirjoitin erillisen blogimerkinnän. Nämä tilaisuudet ovat opiskelijalle tärkeitä linkkejä työelämään. Opiskelemamme asiat saavat vahvistusta, kun asiat linkittyvät työelämään ja eri organisaatioihin.

Opintojakson tavoitteena on tehdä näkyväksi asiantuntijuuteen kasvamista. Näin opintojen loppupuolella täytyy koota raportti, missä arvioi omaa kehittymistään teemoittain. Tämä blogi, ja sinne opintojen aikana tehdyt merkinnät antavat minulle hyvän pohjan muutoksen arviointiin.

Opinnäytetyön kaasu pohjaan

Ei kaikkein yksinkertaisin opinnäytetyöprosessi

Aloitin opinnäytetyön teon jo vuoden 2019 alussa, itse asiassa blogitekstien mukaan jo syksyllä 2018. Palvelumuotoilun opintojaksosta sain hurjasti pontta ja suunnittelin päivätoiminnan kehittämiseen erilaisia toimia vuodelle 2019. Alkuvuodesta paljon tehtiinkin, koostan niistä myöhemmin erillisen sivun tänne blogiin. 

Kevään mittaan oma työnkuvani kuitenkin muuttui ja kesän 2019 jälkeen siirryin syrjään päivätoiminnan koordinaattorin tehtävästä Caritaksella. Tämän jälkeen märehdin alkusyksyn miettien uutta aihetta opinnäytteelle. Mahdollisuus olisi tietysti ollut kirjata raportti tehdytä päivätoiminnan kehittämistyöstä, mutta se ei tuntunut enää mielekkäältä oman työn jatkuvuuden kannalta. 

Syyskuussa 2019 palvelupäällikkö esitti idean palvelu- ja kuntoutussuunnitelmatyön uudistamisesta. Innostuin siitä kovasti. Toimintakyvyn arviointi on yksi lempilapsistani ja kun päällikkö osasi vihjaista myös henkilöstölle järjestettävästä koulutuksesta uudistustyön jalkauttamiseksi, paketti oli myyty. 

Uutta aihetta lähdin esittämään opinnäytetyön ohjaajalle syyskuun puolen välin tienoilla ja nyt lokakuun alussa olen jo kovasti uuden aiheen tietoperustan kimpussa. Ensi viikolla tapaamme Caritaksen palveluohjaajan kanssa, sain hänet työpariksi tähän projektiin. Suunnittelemme yhdessä, miten käytännössä kehittämistyö voisi edistyä koko yhtiön tasolla. Heti aluksi oli selvää, että tässäkin kehittämistyössä hyödyntäisin toimintatutkimusta ja palvelumuotoilun menetelmiä. Ans kattoo, mitä saadaan aikaiseksi!

Talousjohtaminen kiehtoo

Talousjohtamisen opintojakso oli minulle yksi odotetuimmista. Talous on alue, josta tiedän vain vähän. Numerot ovat haastavia! Mielenkiintoisinta on oppia asioita, jotka lähtökohtaisesti tuntuvat vaikeilta. Onnistumisen ilo on silloin suurin.

Talousjohtamisen opettaja Merja Lukkonen oli rakentanut opintojakson tavalla, jota muut opettajat eivät ole käyttäneet. Hän jaksotti kaikki tehtävät niin, että ne avautuivat nähtäville noin parin viikon välein. Aluksi ihmettelin, miksi kaikki tehtävät eivät ole heti saatavilla, mutta ainakin itselläni auttoi rytmittämään opiskelua se, että tehtävät olivat jaksotettuna. Kun oli tarkkana ja teki tehtävät aina annetulla aikavälillä, pysyi yllä hyvä opiskelurytmi. Ei tullut tunnetta tehtävien kasaantumisesta. Asiat myös pysyivät paremmin mielessä, kun oppiminen eteni sopivissa sykleissä. 

Materiaalia oli paljon, mutta vaiheittainen eteneminen sai sen tuntumaan sopivalta määrältä. Aiheittain jaotteleminen taulukkoon myös auttoi hallitsemaan tietomäärää ja helpottaa palaamista johonkin tiettyyn aihealueeseen. 

Olen oppinut

• Esimiehen roolia talousjohtamisessa
• Eoiminnan ja talouden suunnittelua
• Kirjanpidon perusteita 
• Talouteen liittyvää sanastoa
• Toimintolaskentaa
• Kustannusten kohdistamista eri toiminnoille (palvelujen hinnoittelu)
• Arvonlisäveroasioita
• Tilinpäätöksen tekoa ja tilinpäätöstietojen lukemista kunnan, kuntayhtymän ja yrityksen näkökulmista
• Tärkeimpänä oppina rohkaisu talousasioiden haltuunottoon :) 

Materiaalit, tehtävät ja AC-tallenteet

Vaikea aihe, selkeät materiaalit, esimerkit ja harjoitustehtävät auttavat asian ymmärtämisessä. Etäopiskelu tuo tietysti omat haasteet tällaisessa aiheessa, mutta seikkaperäiset, selkeät ac-tallenteet auttoivat kovasti. Lähipäiviä meillä oli vain kaksi, joissa kummassakin muutaman tunnin luento ja harjoitustehtävä. Esimerkkitehtävien läpikäynti ac;lla oli hyvä asia. Jotkut tallenteet olen kuunnellut useaan kertaan tehtäviä tehdessä ja ne kyllä opettavat hyvin.

Opintojaksoon liittyi viisi palautettavaa tehtävää, monivalintakoe ja tentti. Tentti arvellutti sen takia, että tehtävät olivat olleet varsin laajoja. Opettaja myös ilmoitti, ettei kysymysten välillä päässyt tekemään liikehdintää; tapani on lukea ensin kaikki tenttikysymykset ja päättää sitten miten etenen. Sehän lopulta olikin tässä mahdollista, kun tentissä oli selkeät osiot ja ne oli kuvattu selkeästi. Kuitenkin, kun aloitit vastaamisen yhteen osioon, se oli tehtävä valmiiksi ja palautettava eikä sitä voinut korjata jälkeenpäin. Mielestäni oikein hyvin rakennettu ja oppimista tukeva tentti.

Oma oppiminen
Talousaihe on vieras, mutta kiinnostava. Päätin jo ennen opintojakson alkua, että varaan tälle aikaa. Se kannatti ja sain rauhassa paneutua tehtäviin. Tarvitsin sen ajan ja keskittymisen, että pystyin laskemaan tehtäviä. Toivon, että saan heti käyttää oppeja, kun olen kehittämässä yrityksen palvelua ja sen hinnoittelu on yksi kehityskohde. Varmasti palaan tämän opintojakson materiaaleihin työssäni myöhemmin.

Opintojakso oli minulle haastava, mutta hyödyllinen ja mieluisa.

Tutkinnon sisältö

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (90 op) sisältää seuraavat osiot:

JOHTAMISOSAAMINEN

Johtaminen ja esimiestyö 18op
Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palvelujärjestelmälle 5 op

Strategia ja henkilöstöjohtaminen 5 op (vaihtoehtoinen)
Projektin johtaminen 5 op (vaihtoehtoinen)


TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN

Tutkimus- ja tiedontuottamismenetelmät 12 op
Asiantuntijana kehittyminen 5 op

Palvelumuotoilu 5 op (vaihtoehtoinen)
Yhteistoiminnallinen kehittäminen 5 op (vaihtoehtoinen)


LIIKETOIMINTAOSAAMINEN

Myynti- ja asiakasosaaminen 5 op (vaihtoehtoinen)
Hankintaosaaminen (vaihtoehtoinen)
Yrittäjyys 5op (vaihtoehtoinen)


VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT

Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä 5 op
Määrälliset tutkimusmenetelmät 5 op
Paikkatiedon hyödyntäminen kehittämisessä ja suunnittelussa 5 op


OPINNÄYTETYÖ 30 op

Syksyiset myrskytuulet puhaltaa

Syksyiset myrskytuulet puhaltavat. Opintojaksot ovat avautuneet ja olen kahminut innolla lisää opiskeluja. Osa jatkuu kevään puolelle. Samalla olen todenteolla käynnistänyt opinnäytetyön teon!
Pitkä kesäloma opinnoista oli odotettu ja tuli tarpeeseen. Selkeä tauko opinnoista nollasi taas tilannetta ja nyt on uutta tarmoa pureutua uusiin aiheisiin.

Syksyn odotetuin opintojakso talousjohtamiseen liittyen on käynnistynyt ja lataan paukkujani siihen. Samaan aikaan teen sosiaali- ja terveysalan menetelmien arviointia, tutkimus ja tiedontuottamisen menetelmät-opintojaksoa ja aloittelen opinnäytetyön suunnitelman kirjoittamista. Odotuksissa on vielä ainakin avautuva henkilöstöjohtamisen käytännöt sekä palvelumuotoilun opintojaksot.

Opiskeluajan järjestäminen on ollut alkusyksystä taas haasteellista. Perinteisestihän olen viettänyt aikaisia aamuja ennen töihin lähtöä tietokoneen ääressä. Nyt laoset heräävät jo aikaisin, tai heitä pitää viedä hoitoon seitsemäksi, joten tämä kortti ei enää useinkaan toimi. Onneksi mies on kelties seuraavat 4 viikkoa miltei aamuvuorossa, saan varata itselleni jokusen illan opintotehtävien tekoon. Kaikissa opintojaksoissa on laajasti materiaalia, jonka haltuunotto vie aikaa. Tehtävien aloittaminen vaatii keskittymistä. Palkitsevaa on, kun tehtävät kuitenkin aina valmistuvat määräaikaan mennessä. Syksyn edetessä aikataulut tietysti kiristyvät, mutta yritän pysyä tasaisessa tahdissa kohti joulukuuta.

Vuosi vielä

Ryhmämme SKJ17sy:n opinnothan on ajoitettu niin, että tänä jouluna valmistuvat ne, jotka ovat pysyneet suunnitellussa tahdissa. Minulla jäi keväällä opintojaksoja suorittamatta lapsen leikkauksen ja osittain myös miehen opintojen takia. Kaikki eivät arkeen mahtuneet. Niinpä jatkan opintoja vielä ensi vuoden. Saan rauhassa tehdä opinnäytetyötä ja tähtään siihen, että kaikki on valmista jouluna 2019.

Tähän mennessä kyllä olen tykännyt kovasti opiskeluista Oamk:ssa. Tekniikka on toiminut kohtalaisesti myös verkko-opinnoissa. Opintojaksot ovat selkeitä ja paljon itsenäistä työtä, mikä on tärkeää perheelliselle opiskelijalle. Saa mennä omaan tahtiin ja tehdä työtä oman aikataulun mukaisesti. Ainut mikä näin opettajan näkökulmasta aina tympäsee on se, että yliopettajillakin opetusmateriaalit ovat yksipuolisia. Tekstiä tekstiä ja tekstiä... Saisi olla havainnollisempaa. Varsinkin AC-nauhoituksia kunnellessa on puuduttavaa katsella PowerPoint-esityksiä täynnä pelkkää tekstiä. Mutta mahtavia opettajia on ollut ja on ilo ollut heidin tutustua. Tietoa tässä talossa on paljon, kokeneita opettajia. Sisältöjen lisäksi ammennan heistä myös oppia omaan opettajuuteen.

Avaimet onnistuneeseen muutokseen

Asiantuntijana kehittyminen - Avaimet onnistuneeseen muutokseen - Onnistunut viestintä muutosjohtamisessa 

Asiantuntijana kehittyminen-opintojaksolla järjestimme työelämäpäivän, jonka suunnittelussa vetovastuussa oli opettajaopiskelija. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Oppilaitokselle kutsutiin työelämän edustajia ja työskentelimme paneelikeskustelussa sekä ryhmissä keskustellen. Paneelissa keskusteltiin hyvistä asioista ja opiskelijana sieltä sai hyviä vinkkejä tulevaisuuden esimiestyöhön. Koko tilaisuuden aiheena oli ”avaimet onnistuneeseen muutokseen”. Käsittelimme monipuolisesti muutoksen johtamiseen liittyviä asioita.

Kiikarit kohti viestintää 

Minun ryhmässäni aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa. Ryhmään osallistuneet keskustelijat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että muutoksen onnistumiseksi, työntekijät on otettava mukaan muutosprosessiin. Esimiesten on tiedotettava riittävästi ja hyvissä ajoin, myös silloin kun itse asiasta ei ole uutta tietoa. Tämä lisää luottamusta työntekijöissä johtoporrasta kohtaan. Se myös rauhoittaa niin sanottuja käytäväkeskusteluja ja huhupuheita ja estää niitä etenemästä ei-toivottuihin suuntiin. Yleisesti todettiinkin, että esimies pystyy yleensä hallitsemaan huhupuheita parhaiten olemalla läsnä työpaikalla, ja mukana muu muassa ruoka -ja kahvipöydissä. Tiedottamiseen olisi hyvä olla olemassa myös suunnitelma, kuka viestii, mitä ja missä vaiheessa muutosta. Tiedotuksen tulisi olla yhtäaikaista, esimerkiksi samanaikaisesti kaikille esimiehille ja siitä edelleen työntekijöille. 

Työelämäpäivässä tarkastelimme  miten viestintä vaikuttaa muutoksen läpiviemiseen työpaikoilla. Kuva: www.papunet.net /Sergio Palao/CATEDU.

Sen sijaan, että muutokseen liittyvää tietoa tulee ylhäältä alaspäin, esimiehen toivottaisiin olevan mukana tekemässä muutosta ja olemaan kanssakulkija muutoksessa. Tästä keskustelussa mukana olleilla oli hyviä kokemuksia. Kun esimies on lähellä työntekijöitä, on viestintä avoimempaa ja luottamus parempaa. Näin myös muutokset on helpompia ajaa läpi.

Inhimillisyys kehiin

Motivaatio muutoksen tekemiseen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään, silloin se onnistuu parhaiten eikä sitä tehdä pelkästään organisaation näkökulmasta. Muutosten hyväksymisessä auttaa se, että muutoksista etsitään esille muutoksen inhimillinen puoli; esimerkiksi kehitysvammapuolella laitosasumisesta luopuminen; mitä hyvää se tuo asiakkaitten elämään. Miten ja missä jatkuvat työntekijöiden työt? Tällaisessa tilanteessa esimies voi viljellä työntekijöihin uskallusta ja uuden mukana tuomia mahdollisuuksia, mikä vahvistaisi työntekijöiden pärjäämistä. Jos on mahdollisuus edes pieneen vaikuttamiseen, esimerkiksi oman tulevan yksikön valitseminen, se antaa mahdollisuuden olla osallinen itseä koskevaan muutokseen.

Keskustelussa tuli esille, että sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään useimmiten kutsumuksella ja inhimilliset arvot ovat työntekijöille tärkeäitä? Miksi teemme tätä työtä, mitä hyvää muutos tuo mukanaan asiakkaillemme? 

Todettiin, että aina näitä inhimillisiä syitä ei ole helppo löytää, jotkut muutokset on vain toteutettava vastustelusta huolimatta.

Tärkeänä pidettiin myös siitä, että työntekijällä itsellään on oltava myös vastuuta tiedonhankinnassa, varsinkin muutostilanteissa. Hyvä työntekijä on aktiivinen, kehittää itseään, käy koulutuksissa ja hankkii tse tietoa, jota kaipaa. 

Parasta antia 

Opiskelijalle parasta työelämäpäivässä on päästä yhteistyöhön työelämän asiantuntijoiden kanssa. Vaikka olemme kaikki työelämässä tahoillamme, verkostoja ei ole koskaan liikaa. Antoisinta tässä päivässä oli tutustua uusiin ihmisiin, jotka arvostivat oppilaitoksen järjestämää muutosjohtamisen päivää ja osallistuivat keskusteluihin meidän opiskelijoiden kanssa. Koin hyviä kohtaamisia päivän aikana.

Strategia ja laatutyö käytännössä

Tammi-helmikuussa tuntui, että opiskelu viilettää eteenpäin lujempaa kun minä pysyisin perässä. Lensin ryhmätyöstä toiseen. Välilä ei tiennyt itsekään missä ryhmässä olin tai en ollut. Nyt maaliskuulla tilanne on ollut rauhallisempi ja ehtii koota ajatukset myös alkuvuonna valmistuneesta Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojaksosta.

Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojakso liittyy laajempaan johtamisen ja esimiestyön kokonaisuuteen. Se jatkoi luonnollisesti strategiakurssin aihetta. Mutta kuitenkin pääsi ihan eri näkökulmaan strategiatyössä.

Strategian tekoa sivustaseuraajana

Tällä kertaa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä meillä Caritaksessa oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverienakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän.

Strategiaprosessi ja strategiaviestintä avattiin ryhmätyönä, mutta laatutyöhön tutustuin itsekseni. Siitä oli olemassa paljon materiaalia vuosien varrelta. Mukava huomata, että laatutyötä on tehty jo kauan ja se näkyy kyllä työn tämänhetkisessä tasossa.

Laatutehtäviä oli kaikenkaikiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. 

Työn tekemistä vaikeutti se, että suositellut materiaalit suuntautuivat terveyspuolelle. Päädyin kuitenkin soveltamaan niitä sosiaalialalle, laadun elementithän toteutuvat kyllä. Nähtäväksi jää, sovelsinko liikaa.

Mitä opin?

• Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti
• Oman organisaation laatutyö tuli tutuksi
• Strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen
• Laatutyö on itse asiassa mielenkiintoista
• Minulla on edessäni työtä päivätoiminnan laadun kehittämisessä ja sen kirjaamisessa tänä vuonna

LISÄKSI. ... Sain tuntea nahoissani sen, että älä jätä tehtävän palautusta viimetinkaan. Se aiheuttaa stressiä sitten, kun suunnitelmat muuttuvat ja aikaa ei olekaan suunnitellusti. Yleensähän en stressaa enkä jätä viimetinkaan, mutta heti kun näin kävi, sain lumet silmille. Kohti uusia pettymyksiä!! :)