Syksyiset myrskytuulet puhaltaa

Syksyiset myrskytuulet puhaltavat. Opintojaksot ovat avautuneet ja olen kahminut innolla lisää opiskeluja. Osa jatkuu kevään puolelle. Samalla olen todenteolla käynnistänyt opinnäytetyön teon!
Pitkä kesäloma opinnoista oli odotettu ja tuli tarpeeseen. Selkeä tauko opinnoista nollasi taas tilannetta ja nyt on uutta tarmoa pureutua uusiin aiheisiin.

Syksyn odotetuin opintojakso talousjohtamiseen liittyen on käynnistynyt ja lataan paukkujani siihen. Samaan aikaan teen sosiaali- ja terveysalan menetelmien arviointia, tutkimus ja tiedontuottamisen menetelmät-opintojaksoa ja aloittelen opinnäytetyön suunnitelman kirjoittamista. Odotuksissa on vielä ainakin avautuva henkilöstöjohtamisen käytännöt sekä palvelumuotoilun opintojaksot.

Opiskeluajan järjestäminen on ollut alkusyksystä taas haasteellista. Perinteisestihän olen viettänyt aikaisia aamuja ennen töihin lähtöä tietokoneen ääressä. Nyt laoset heräävät jo aikaisin, tai heitä pitää viedä hoitoon seitsemäksi, joten tämä kortti ei enää useinkaan toimi. Onneksi mies on kelties seuraavat 4 viikkoa miltei aamuvuorossa, saan varata itselleni jokusen illan opintotehtävien tekoon. Kaikissa opintojaksoissa on laajasti materiaalia, jonka haltuunotto vie aikaa. Tehtävien aloittaminen vaatii keskittymistä. Palkitsevaa on, kun tehtävät kuitenkin aina valmistuvat määräaikaan mennessä. Syksyn edetessä aikataulut tietysti kiristyvät, mutta yritän pysyä tasaisessa tahdissa kohti joulukuuta.

Vuosi vielä

Ryhmämme SKJ17sy:n opinnothan on ajoitettu niin, että tänä jouluna valmistuvat ne, jotka ovat pysyneet suunnitellussa tahdissa. Minulla jäi keväällä opintojaksoja suorittamatta lapsen leikkauksen ja osittain myös miehen opintojen takia. Kaikki eivät arkeen mahtuneet. Niinpä jatkan opintoja vielä ensi vuoden. Saan rauhassa tehdä opinnäytetyötä ja tähtään siihen, että kaikki on valmista jouluna 2019.

Tähän mennessä kyllä olen tykännyt kovasti opiskeluista Oamk:ssa. Tekniikka on toiminut kohtalaisesti myös verkko-opinnoissa. Opintojaksot ovat selkeitä ja paljon itsenäistä työtä, mikä on tärkeää perheelliselle opiskelijalle. Saa mennä omaan tahtiin ja tehdä työtä oman aikataulun mukaisesti. Ainut mikä näin opettajan näkökulmasta aina tympäsee on se, että yliopettajillakin opetusmateriaalit ovat yksipuolisia. Tekstiä tekstiä ja tekstiä... Saisi olla havainnollisempaa. Varsinkin AC-nauhoituksia kunnellessa on puuduttavaa katsella PowerPoint-esityksiä täynnä pelkkää tekstiä. Mutta mahtavia opettajia on ollut ja on ilo ollut heidin tutustua. Tietoa tässä talossa on paljon, kokeneita opettajia. Sisältöjen lisäksi ammennan heistä myös oppia omaan opettajuuteen.

Avaimet onnistuneeseen muutokseen

Asiantuntijana kehittyminen - Avaimet onnistuneeseen muutokseen - Onnistunut viestintä muutosjohtamisessa 

Asiantuntijana kehittyminen-opintojaksolla järjestimme työelämäpäivän, jonka suunnittelussa vetovastuussa oli opettajaopiskelija. Päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Oppilaitokselle kutsutiin työelämän edustajia ja työskentelimme paneelikeskustelussa sekä ryhmissä keskustellen. Paneelissa keskusteltiin hyvistä asioista ja opiskelijana sieltä sai hyviä vinkkejä tulevaisuuden esimiestyöhön. Koko tilaisuuden aiheena oli ”avaimet onnistuneeseen muutokseen”. Käsittelimme monipuolisesti muutoksen johtamiseen liittyviä asioita.

Kiikarit kohti viestintää 

Minun ryhmässäni aiheena oli onnistunut viestintä muutosjohtamisessa. Ryhmään osallistuneet keskustelijat pitivät erityisen tärkeänä sitä, että muutoksen onnistumiseksi, työntekijät on otettava mukaan muutosprosessiin. Esimiesten on tiedotettava riittävästi ja hyvissä ajoin, myös silloin kun itse asiasta ei ole uutta tietoa. Tämä lisää luottamusta työntekijöissä johtoporrasta kohtaan. Se myös rauhoittaa niin sanottuja käytäväkeskusteluja ja huhupuheita ja estää niitä etenemästä ei-toivottuihin suuntiin. Yleisesti todettiinkin, että esimies pystyy yleensä hallitsemaan huhupuheita parhaiten olemalla läsnä työpaikalla, ja mukana muu muassa ruoka -ja kahvipöydissä. Tiedottamiseen olisi hyvä olla olemassa myös suunnitelma, kuka viestii, mitä ja missä vaiheessa muutosta. Tiedotuksen tulisi olla yhtäaikaista, esimerkiksi samanaikaisesti kaikille esimiehille ja siitä edelleen työntekijöille. 

Työelämäpäivässä tarkastelimme  miten viestintä vaikuttaa muutoksen läpiviemiseen työpaikoilla. Kuva: www.papunet.net /Sergio Palao/CATEDU.

Sen sijaan, että muutokseen liittyvää tietoa tulee ylhäältä alaspäin, esimiehen toivottaisiin olevan mukana tekemässä muutosta ja olemaan kanssakulkija muutoksessa. Tästä keskustelussa mukana olleilla oli hyviä kokemuksia. Kun esimies on lähellä työntekijöitä, on viestintä avoimempaa ja luottamus parempaa. Näin myös muutokset on helpompia ajaa läpi.

Inhimillisyys kehiin

Motivaatio muutoksen tekemiseen lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään, silloin se onnistuu parhaiten eikä sitä tehdä pelkästään organisaation näkökulmasta. Muutosten hyväksymisessä auttaa se, että muutoksista etsitään esille muutoksen inhimillinen puoli; esimerkiksi kehitysvammapuolella laitosasumisesta luopuminen; mitä hyvää se tuo asiakkaitten elämään. Miten ja missä jatkuvat työntekijöiden työt? Tällaisessa tilanteessa esimies voi viljellä työntekijöihin uskallusta ja uuden mukana tuomia mahdollisuuksia, mikä vahvistaisi työntekijöiden pärjäämistä. Jos on mahdollisuus edes pieneen vaikuttamiseen, esimerkiksi oman tulevan yksikön valitseminen, se antaa mahdollisuuden olla osallinen itseä koskevaan muutokseen.

Keskustelussa tuli esille, että sosiaali- ja terveysalalla työtä tehdään useimmiten kutsumuksella ja inhimilliset arvot ovat työntekijöille tärkeäitä? Miksi teemme tätä työtä, mitä hyvää muutos tuo mukanaan asiakkaillemme? 

Todettiin, että aina näitä inhimillisiä syitä ei ole helppo löytää, jotkut muutokset on vain toteutettava vastustelusta huolimatta.

Tärkeänä pidettiin myös siitä, että työntekijällä itsellään on oltava myös vastuuta tiedonhankinnassa, varsinkin muutostilanteissa. Hyvä työntekijä on aktiivinen, kehittää itseään, käy koulutuksissa ja hankkii tse tietoa, jota kaipaa. 

Parasta antia 

Opiskelijalle parasta työelämäpäivässä on päästä yhteistyöhön työelämän asiantuntijoiden kanssa. Vaikka olemme kaikki työelämässä tahoillamme, verkostoja ei ole koskaan liikaa. Antoisinta tässä päivässä oli tutustua uusiin ihmisiin, jotka arvostivat oppilaitoksen järjestämää muutosjohtamisen päivää ja osallistuivat keskusteluihin meidän opiskelijoiden kanssa. Koin hyviä kohtaamisia päivän aikana.

Strategia ja laatutyö käytännössä

Tammi-helmikuussa tuntui, että opiskelu viilettää eteenpäin lujempaa kun minä pysyisin perässä. Lensin ryhmätyöstä toiseen. Välilä ei tiennyt itsekään missä ryhmässä olin tai en ollut. Nyt maaliskuulla tilanne on ollut rauhallisempi ja ehtii koota ajatukset myös alkuvuonna valmistuneesta Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojaksosta.

Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojakso liittyy laajempaan johtamisen ja esimiestyön kokonaisuuteen. Se jatkoi luonnollisesti strategiakurssin aihetta. Mutta kuitenkin pääsi ihan eri näkökulmaan strategiatyössä.

Strategian tekoa sivustaseuraajana

Tällä kertaa tutustuttiin oman organisaation strategian laadintaprosessiin, mikä meillä Caritaksessa oli tietysti mielenkiintoista, koska olemme juuri käyneet läpi laajan organisaatiomuutoksen. Aiheesta oli nihkeästi materiaalia saatavilla ja koska opiskelukaverienakin on kolme saman yhtiön jäsentä, teimme työtä yhdessä. Opin paljon omasta organisaatiosta ja sen toimintatavoista, henkilöistäkin vähän.

Strategiaprosessi ja strategiaviestintä avattiin ryhmätyönä, mutta laatutyöhön tutustuin itsekseni. Siitä oli olemassa paljon materiaalia vuosien varrelta. Mukava huomata, että laatutyötä on tehty jo kauan ja se näkyy kyllä työn tämänhetkisessä tasossa.

Laatutehtäviä oli kaikenkaikiaan kaksi. Ensimmäisessä tuli pohtia, millaisilla työkaluilla ja toimintamalleilla laatua on omassa organisaatiossa kehitetty. Toisessa tuli valita laatutyön elementeistä kaksi, joiden toteutumista arvioin. Näitä elementtejä ovat asiakaskeskeisyys, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, oikeudenmukaisuus, valinnanvapaus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen osaaminen ja vaikuttavuus. 

Työn tekemistä vaikeutti se, että suositellut materiaalit suuntautuivat terveyspuolelle. Päädyin kuitenkin soveltamaan niitä sosiaalialalle, laadun elementithän toteutuvat kyllä. Nähtäväksi jää, sovelsinko liikaa.

Mitä opin?

• Tietämys laatutyötä yleensä kasvoi runsaasti
• Oman organisaation laatutyö tuli tutuksi
• Strategiatyön ymmärrys lisääntyi edelleen
• Laatutyö on itse asiassa mielenkiintoista
• Minulla on edessäni työtä päivätoiminnan laadun kehittämisessä ja sen kirjaamisessa tänä vuonna

LISÄKSI. ... Sain tuntea nahoissani sen, että älä jätä tehtävän palautusta viimetinkaan. Se aiheuttaa stressiä sitten, kun suunnitelmat muuttuvat ja aikaa ei olekaan suunnitellusti. Yleensähän en stressaa enkä jätä viimetinkaan, mutta heti kun näin kävi, sain lumet silmille. Kohti uusia pettymyksiä!! :) 

Yhteiskunnan muutos ja haasteet

Ei herranen aika, tekis mieli sanoa, että jo on opintojaksolla nimi. Koska opintojakson nimeä en oppinut koko opintojakson aikana. Yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille. 

Saako nauraa? Kuva: Papunet.net/Sclera.

Onneksi opintojakso oli nimeänsä mielenkiintoisempi. Mukavaa oli pohtia, millainen palveluverkosto meillä on tulevaisuudessa. Oppimistehtävänä oli valita jokin yhteiskunnallinen muutos ja käsitellä sen vaikutuksia hyvinvointipalveluihin. Valitsin terveyspalveluitten digitalisoinnin ja tarkastelin sitä kehitysvammaisen asiakkaan näkökulmasta. 

Samassa tehtävässä tuli vielä valita yksi hallituksen kärkihanke ja analysoida sen vaikutuksia omalle alueelle. Tällä hallituskaudella ei valitettavasti ollut kovin läheltä koskettavia kärkihankkeita, mutta valitsin  aiheeksi "edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta".

Kärkihankkeisiin tutustuminen pakotti selaamaan sellaisia nettisivuja, joista löytyy paljon valtakunnallista tietoa ja tutustutti hallituksen työskentelytapoihin. 

Oppimistehtävä tuli kirjoittaa myös PoPSTer-raportista, josta tuli nostaa esiin hyvinvointipalveluiden haasteita. Opettajan palaute tehtävästä 29.1.2018:

"Mielenkiintoiset asiat nostit esiin, jotka toisaalta vaikuttavat kaikkialla. Ovat tärkeitä ja erilaisia vammaisten näkökulmasta."

Näkökulmaa pohjoismaista

Näitten yksilötehtävien lisäksi oli vielä ryhmätehtävä, jossa perehdyttiin sosiaali-ja terveyspalveluihin pohjoismaissa.

• Tarkastelkaa tehtävässänne miten valinnanvapaus toteutuu Euroopan maissa.
• Miten Sote-palvelut on järjestetty Euroopan maissa
• Millaista on Pohjoismainen yhteistyö Sosiaali-ja terveysalalla.

Minun ryhmäni aihe oli Pohjoismainen yhteistyö; palvelujen laatu ja turvallisuus. Aihe ei kiinnostanut millään tavalla, enkä saanut siitä otetta tehtävän edetessäkään. Vaikka kuinka luin materiaaleja (jotka oli hyvin hajanaisia), asia ei selkeytynyt vaan kävi yhä sekavammaksi. Tehtävän antokaan ei ollut kovin selkeä, joten haimme paljon erilaista tietoa, luimme, mutta emme päässeet oikein käsitykseen mitä tehtävään olisi tullut kirjoittaa. Lopuksi selvisi, että koko kirjallinen tehtävä oli turha, pelkkä power point -esitys aiheesta olisi riittänyt. Täytynee todeta, että tästä osuudesta ei jäänyt juurikaan mitään järkevää mieleen. Paitsi se, että yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisesti. Oppi sekin. 

Arviointeja ryhmätehtävistä ei ole vielä tullut, joten niitä mielenkinnolla odotan. Sillä välin jatkan Strategia ja laatutyö käytännössä -opintojakson työstöä.

Strategia- ja henkilöstöjohtaminen - paketissa!

Tämä oli opintojakso, jolle minun ei pitänyt edes mennä. Opintojen aloituspäivillä sitä suositeltiin vahvasti kaikille, vaikka olikin valinnainen. Menin siksi kuuntelemaan aloituspäivän luennot ja kiinnityin mukaan yhteen ryhmään. Myös tehtävät tuntuivat kohtuullisilta suorittaa, joten jatkoin eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan opintojakso oli todella työläs. Aluksi piti tehdä annetun materiaalin pohjalta Moodlessa strategiatyöhön liittyvä testi. Sitä varten opiskeltiin strategiatyön perusteita ja käsitteitä. Seuraavaksi kahlattavana oli 10-sivuinen artikkeli HR:n eri rooleista. Tässä pääsi hyvin kärryille mistä eri näkökulmasta henkilöstöhallinnon työtä voidaan tarkastella.

Teknologia helpottaa henkilöstöhallinnon työtä. Monet kirjaukset ovat siirtyneet hallinnon väeltä työntekijöille. Kuva: Papunet.net/Sergio Palao/CATEDU

Sympan syövereihin

Ryhmätyössä aiheeksi valikotui e-HRM, eli teknologian vaikutus henkilöstöhallinnon työhön. Päädyimme käsittelemään Sympa-ohjelmaa, koska se oli suurimmalla osalla ryhmäläisistä käytössä työpaikalla. Tämä osoittautui opintojakson parhaaksi  osaksi, koska haastattelin työntekijöitä, esimiestä ja henkilöstöhallinnon väkeä Sympan käyttökokemuksista. Sympasta sain tehtävän myötä paljon lisätietoa.

Ryhmätyö esitettiin virtuaaliseminaarissa AC:lla. Tällä kertaa tekniikka toimi hyvin ja esitys meni aivan nappiin. Työssämme oli pieniä puutoksia tehtävänantoon nähden, mutta jäämme odottamaan mitä palautetta siitä saamme. Seminaarissa ei valitettavasti jäänyt aikaa keskustelulle ja palautteelle.

Yhdeksän muodostettua ryhmää käsitteli jokainen eri aihetta henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyen. Näistä jokaisesta aiheesta tuli tehdä yhden sivun pohdinta. Tällä tavalla prosessit tuli käytyä läpi laajemmin, vaikka oma ryhmätyö käsitteli vain varsin suppeaa osa-aluetta.

Mitä opin?

1. Opin uusia asioita Sympasta
2. Käsitykseni henkilöstöhallinnon tehtävistä laajentui
3. Ymmärrän paremmin strategiatyön merkityksen ja sen yhteyden henkilöstöhallinnon työhön
4. Huomasin, että olen sanut työskennellä viime vuodet edistyksellisessä e-HRM-ympäristössä. Sairaaloissakaan ei välttämättä ole vielä e-lomakkeita, vaan monet asiat tehdään edelleen paperilla.

Tehtävistäkin tuli ihan positiivista palautetta, joten tyytyväinen olen, että osallistuin tälle opintojaksolle.

Tutkimus- ja kehittämismenetelmät

Ensimmäinen valmis

Ensimmäinen master-opintojen opintojakso on nyt tehty. Kuten aiemmassa kirjoituksessa kerroin, heti ensimmäisellä lähipäivillä alettiin painostaa opinnäytetyön tekoon. Miten epäreilua! Mies opiskelee sairaanhoitajaksi eikä heille ole opinnäytetyöstä puhuttu vielä mitään. Jälkeen jäävät. Raukat.


No, ensimmäinen opintojaksokin oli opinnäytetyökokonaisuuteen liittyvä tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Peruskauraa. Tiedonhakua ja erilaisten tutkimusmenetelmien vertaamista. Kannattaa aloittaa mahdollisimman tylsällä opintojaksolla, kun into on kovimmillaan.


Tähän opintojaksoon liittyi ryhmäytyminen erilaisiin opinnäytetyöaiheisiin, joista minä menin oman alan opetuksen kehittämiseen. Ensimmäinen yksilötyö oli etsiä artikkeli, joka auttaa omassa opparissa ja vastata seuraaviin kysymyksiin:


a) mitkä ovat tavoitteet?

b) mitkä ovat tutkimusongelmat/tutkimustehtävät/ tutkimuskysymykset?     

c) mitä lähestymistapoja on käytetty?     

d) millä menetelmillä tietoa on kerätty?

e) millä menetelmillä aineisto on analysoitu?

f) miten tuloksia ja tutkimusprosessia on arvioitu?


Yksilötehtävästä sain hyvän palautteen. Ekassa ryhmätehtävässä tuli koota ryhmän löydökset yhteen ja pohtia seuraavia teemoja;


1. Minkä tyyppisten aiheiden tutkimiseen ja kehittämiseen eri lähestymistavat soveltuvat?

2. a) Minkälainen on selkeä tutkimuksen tarkoitus ja

2. b) minkälaisia ovat selkeät tutkimuksen tavoitteet? 

2. c) Minkälaisia ovat hyvät tutkimuskysymykset?

3. Mihin eri aineistonkeruumenetelmät (esim. survey, havainnointi, haastattelu, osallistavat menetelmät) soveltuvat?


Toiseen ryhmätehtävään piti valita jonkun opiskelijan opinnäytetyön aihe (raakile) ja tehdä siitä ideapaperi vastaten seuraaviin aihe ja sen valinnan perustelut


•tarkoituksen ja tavoitteen määrittely

•tutkimus/kehittämiskysymykset tai - ongelmat

•tietoperusta

•lähestymistapa ja menetelmät

•tutkimuseettiset kysymykset


Tehtävän palautuksen jälkeen asiasta keskusteltiin seminaarissa, joka järjestettiin AC-ympäristössä. Meidän ryhmällä valitettavasti seminaaria varjostivat tekniset ongelmat, joten oppimistilanteena se oli erittäin huono eikä tuonut lisäarvoa opiskeluun. Lopuksi tein vielä Moodlessa tentin ja kirjoitin itsearvioinnin.


Tunnelmia?

Kunpa kaikki opintojaksot menisivätkin näin, että voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Opiskelin aamuisin, ihan eri rytmissä kun muut ryhmäläiset, mutta meillä toimi homma hienosti yhteen. Olimme samanmielisiä ja samalla linjalla asioista. Toinen jatkoi toisen aloitusta ja jokainen teki osansa. Hyvä aloitus siis.

Voittajafiilis. Nyt vain odotellaan palautetta opintojakson tehtävistä. 

Kuva: www.papunet.net/ Sergio Palao

Mitä opin?

• Pääsin erittäin hyvään alkuun opinnäytetyön suunnittelussa
• Eri paikkoja hakea tietoa opinnäytetyötä varten
• Huomasin, että tiedonhakuun tulee käyttää vielä paljon aikaa
• Sain huomata myös sen, etten ole yhtään selvillä miten aion tutkia valitsemaani opinnäytetyön aihetta
• Moodle on oikeastaan aika yksoikoinen ja selkeä
• Aamu klo 6-7 on hyvää aikaa opiskella. Kun tekee vähän jotain miltei joka aamu, aiheet pysyvät muistissa.

Aika paljon työtä yhdessä opintojaksossa. Tämä kirjoitus, ja oma pohdinta aiheesta ja siitä mitä olen oikeastaan tehnyt, on ylimääräistä. Se auttaa minua jäsentämään mitä tuli tehtyä. Ja miten.

Lokakuun lähiopetuksessa aloitettiin jo strategia- ja henkilöstöjohtaminen sekä yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille - opintojaksot. Seuraavaksi siis niiden kimppuun!

Työtä on, aikaa ei

Sosiaalialan kehittäminen ja johtaminen - opintoihin kuuluu lähiopetuspäivä kerran kuukaudessa. Lähipäivien luonne näyttää olevan starttityyppinen, eli yhteisellä tapaamisella tehdään yhdessä katselmus alkavan kurssin tehtäviin ja jaetaan ryhmät mikäli tarvis.

Tällä kertaa (tänään) pääsi aluilleen strategia- ja henkilöhtöjohtaminen sekä yhteiskunnan muutos ja haasteet hyvinvoinnille ja palveluille - opintojaksot. Kun tutkimus- ja kehittämismenetelmät opintojakso alkaa olla lopuillaan, voi samalla siirtää ajatuksia jo näihin uusiin opintojaksoihin. Paljon on tekemistä. Paljon on lukemista.

Onneksi opettajat ovat rakentaneet moodleen melko selkeät opintojaksot, joissa on selkeät tehtävät, joissa voi edetä askel kerrallaan. Se lohduttaa, kun tuntuu, että aikaa ei ole riittävästi.

Lähipäivien parasta antia on aina toisten opiskelijoiden tapaaminen. Taas jaksaa puurtaa yksin.