Opetussuunnitelmat ja opetuksen suunnittelu

a) Mikä on osaamisperustainen opetussuunnitelma (OPS)


Ennakkotehtävämateriaalina tässä opintotehtävässä käytettiin seuraavaa artikkelia, joka kuvaa hyvin tutkintorakenteen muutosta:

http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/267070-opintoviikot-vaistyvat-osaamisperustaisen-ammattikoulutuksen-tielta


Ammatilisten perustutkintojen perusteet on siis uudistettu tänä vuonna. Suuntaviivoina ovat osaamisperusteisuus, valinnaisuus ja joustavuus. Uudet määräykset ovat astuneet voimaan elokuussa 2015.

Osaamisperusteisuudella tarkoitetaan sitä, että tutkintojen osaamisvaatimukset on perustettu työelämän tarpeisiin. Teoriaa ja käytäntöä ei opiskella enää erillisinä osioina, vaan opiskelussa suositaan asiakokonaisuuksia ja todellisia tilanteita työelämässä. Myös opintosuorituksista siirrytään kokonaisosaamisen suuntaan. Arvioidaan kunkin ammatin työprosessien osaamista sen sijaan, että suoritetaan erinäisiä opintojaksoja.

Kaikista ammattitutkinnoista on olemassa tutkinnon perusteet, jotka löytyvät Opetushallituksen sivuilta < linkki. Omassa työssäni olen tutustunut lähihoitajan tutkinnon perusteisiin toimiessani lähihoitajaopiskelijoiden arvioijana töissä. Niin sanotut näyttötutkinnot ovat minulle rakenteeltaan erittäin tuttuja ja tässä uudistuksessa muutkin tutkinnot saavat näyttötutkintojen piirteet. Itse olen suorittanut näyttötutkintona päihdetyön ammattitutkinnon sekä yrittäjän ammattitutkinnon kaksi kertaa.


Linkkivinkki aiheeseen liittyen:

http://www.oppiminenonline.com/wp-content/uploads/2014/09/Osaamisperusteisuus.pdf


Tässä muutoksessa on sekä hyviä että huonoja puolia opettajan ja opiskelijan kannalta. Koulutusta on mahdollista räätälöidä juuri työelämän tarpeita vastaavaksi ja toisaalta opinnot voidaan räätälöidä opiskelijalle sopiviksi. Kun opetaan huomioon aiempi, muualta hankittu osaaminen, vältetään päällekkäisyydet ja nopeutetaan ammattiin valmistumista. Opiskelijan näkökulmasta mahdollisuudet lisääntyvät; hän voi osoittaa ammattiosamistaan monpuolisilla tavoilla, luovillakin. Avainsana on opiskelijalähtöisyys.


Ongelmallista on muun muassa laaja kirjo osaamisen osoittamisessa; mikä on riittävä osaamisen taso ja millaisia arviointimenetelmiä on sopivaa käyttää. Nämä muutokset tuovat haasteita opettajille. Oleellista on keskittyä lähtötason yksilölliseen kartoittamiseen ja sen jälkeen opintopolun suunnitteluun. Etenemisen seurantaa ei sovi laiminlyödä, jotta kaikki osakokonaisuudet tulevat opituksi. Opettajan olisi tärkeää tuntea opiskelijansa, jotta yksilöllisyys voi toteutua. Miten tämä ajatus istuu kiireiseen elämänrytmiin, jossa opetukseen ja sen suunnitteluun käytettävää aikaa aina vain supistetaan?


Uusi malli vaatii eniten opiskelijalta itseltään. Hänen on jatkossa pystyttävä analysoimaan omaa osaamistaan ja puutteitaan. Hänellä itsellään on vastuu osaamisen osoittamisessa. Opiskelijalla on vapaus hankkia osaamistaan erilaisista oppimisympäristöistä, esimerkiksi eri oppilaitoksista, verkko-opinnoista tai työtä tekemällä. Aikuisopiskelijoilla tämä ei tule olemaan ongelma, mutta miten on peruskoulusta ammattiopintoihin siirtyneiden nuorten kohdalla? Pystyvätkö he ottamaan kokonaisvastuun opintopolkunsa toteutumisesta? Opettajan ja opinto-ohjaajan tukea tarvitaan moninkertaisesti. Vaarana on myös opintojen viivästyminen ja keskenjättäminen, mikäli opiskelija ei ole valmis ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan.


Linkki aiheeseen liittyen:

http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opintopolun_mahdollistuminen



b) Mitä ECVET tarkoittaa?


European Credit system for Vocational Education & Training
Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä


Osaamisperustaisuuteen siirtymisen rinnalla on myös osaamisen mittaukseen liittyvät toimet uudistettu. Uusissa tutkinnoissa opintoviikot on korvattu osaamispisteillä. Osaamispisteillä mitataan opiskelijan osaamisen laajuutta, ei opiskeluaikaa.


EVCET perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen (2009/C155/02, 18.6.2009).


Sen tarkoituksena on tunnustaa eri oppilaitoksissa suoritettuja opintoja Euroopan sisäisesti, jotta opiskelijat ja työvoima voisi vapaammin liikkua EU:n sisäisesti. ECVET-järjestelmässä otetaan huomioon virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen. Siinä keskitytään oppimistuloksiin, tutkintoihin, tutkinnon osiin, ECVET-pisteisiin ja opintosuoritteisiin.


Järjestelmä tukeutuu yhteisöjen väliseen luottamukseen. Käytännössä tehdään yhteistyösopimuksia, joilla sovitaan halutuista opinnoista/suoritteista. Järjestelmän avulla sekä työntekijät että työnantajat pystyvät liikkumaan EU:n alueella vapaammin, kun tutkintojen sisällöt ovat yhteneväisemmät. Työvoiman liikkuvuus tuo monipuolisuutta eurooppalaiseen osaamiseen, kun työnhaku toisesta maasta helpottuu.


c) Millä tavalla valtakunnallinen, kunnallinen, koulu, oppiaine-, kurssikohtainen OPS vaikuttaa opetuksen suunnitteluun?


Opetussuunnitelmat ovat opettajan suunnittelutyön pohja. Opetushallitus julkaisee valtakunnalliset opetussuunnitelmat, joiden pohjalta vahvistetaan kunnalliset ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Oppilaitokset luovat linjaa noudattavat oppiaine- ja kurssikohtaiset opetussuunnitelmat. Käytännön opetuksen suunnittelee opettaja itse. Näin tutkintojen perusteet, eli tavoitteet ja sisällöt on valtakunnallisesti yhteneväiset. Lisätietoja opetussuunnitelmista löytyy Opetushallituksen internetsivuilta.


d) Mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa > linkki erilliseen blogimerkintään



LÄHTEET:

Ape 8 -materiaalit Optimassa
www.oph.fi