Kuinka edistän yhteisöllisyyttä ammatillisena opettajana?

a) mikä on ryhmädynamiikka

Ryhmän tunnusmerkkejä ovat koko, tarkoitus, rajat, säännöt, työnjako, roolit ja johtajuus. Ihmisjoukko muodostuu ryhmäksi, kun sen jäsenillä on yhteinen määränpää ja he ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Ryhmädynamiikalla tarkoitetaan ryhmän jäsenten välisiä suhteita ja vuorovaikutusta.

Mitä hyötyä minulle opettajana on ryhmädynamiikan osaamisesta?

Tiedostamalla ryhmädynamiikkaan liittyviä seikkoja, minulla opettajana on mahdollista paremmin ymmärtää ryhmän ja sen jäsenten toimintaa. Voi ryhmän dynamiikkaa hyödyntämällä joko edistää tai hidastaa oppimista.

Ryhmäytymisen vaiheet

Porukka, jengi, tiimi; Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen -kirja esittelee ryhmän vaiheittaisen kehityksen Bruce Tuckmanin mukaan. Ryhmän kehitysvaiheita ovat muodostusvaihe, kuohuntavaihe, sopimisvaihe, hyvin toimiva ryhmä ja ryhmän lopettaminen.

Muodostusvaiheessa ryhmän tarkoitus ja roolijako voi olla vielä epäselvää. Sen jäsenet toimivat melko varovaisesti ja tunnustellen omaa paikkaansa ryhmässä. Tässä vaiheessa opettajana voin vahvistaa ryhmän muodostumista selkeyttämällä ryhmän tarkoituksen; kertomalla mikä on esimerkiksi opintojakson tarkoitus ja päämäärä. Voin myös teettää erilaisia tutustumiseen liittyviä tehtäviä, jotta jäsenet tutustuvat toisiinsa ja voivat arvioida kuka sopii mihinkin rooliin ja millaista osaamista ryhmän jäseniltä löytyy. Annan myös ryhmälle tarvittavia sääntöjä.

Kuohuntavaiheessa ryhmän sisällä alkaa näkyä konflikteja. Ryhmäläiset rohkaistuvat esittämään mielipiteitä eikä asioista olla aina samaa mieltä. Ryhmän tarkoitusta ja tehtäviä saatetaan kritisoida. Jäsenet kyseenalaistavat jäsenten rooleja ja ryhmän ohjaajaa. Samanaikaisesti kuitenkin

toimintamallit alkavat muodostua selkeämmiksi. Opettajana voin kuohuntavaiheessa tukea ryhmää ohjaamalla sitä oikeaan suuntaan. Voin silottaa konflikteja terästämällä perustehtävää ja jakamalla ryhmän jäsenille tehtäviä, joka edistävät ryhmän yhteistä tavoitetta. Voin myös olla apuna etsimässä ratkaisuja asioihin tai tehtäviin, joista opiskelijat ovat eri mieltä. Tärkeää on pitää kirkkaana mielessä ryhmän tarkoitus; tärkeimmät opittavat asiat. Vuorovaikutukselle on annettava tilaa, mutta liiallinen henkilökohtaisuus ei saa ottaa merkittävää valtaa ryhmän toiminnassa.

Sopimisvaiheessa konfliktit ovat jääneet taka-alalle ja ryhmä alkaa toimia varmemmin. Jäsenillä on selkeä kuva omasta ja toisten rooleista. Yhteistyötä pystytään tekemään hyvin ja mielipide-eroista päästään yhteisymmärrykseen. Ryhmälle muodostuu sääntöjä ja normeja ja se alkaa vaikuttaa sitoutuneelta ja tiiviiltä. Opettajan panosta tarvitaan tässä vaiheessa jo vähemmän. Voin vahvistaa hyviksi muodostuneita toimintatapoja ja rooleja antamalla palautetta opintojakson edetessä. Yhteistoimintaa voi vahvistaa esimerkiksi tuomalla esille konfliktit, joista ryhmä on jo selviytynyt. Tietoisuutta toisten osaamisesta voi vielä terästää ryhmäytymisharjoituksilla.

Hyvin toimiva ryhmä toimii kuin itsestään. Se tuottaa luovia ratkaisuja ja on tehokas. Ryhmän jäsenet luovat toimivan kokonaisuuden ja ryhmätyöt tuottavat tulosta. Jäsenten persooniin ja tempperamenttiin liittyvät asiat alkavat olla toissijaisia ja ryhmän tehtävä on pääroolissa (oppiminen). Jokainen hoitaa oman roolinsa, mutta tehtävissä osataan jo joustaakin tarpeen mukaan. Jäsenet ovat kiintyneet toisiinsa ja uusien henkilöiden on vaikeampi päästä ryhmään mukaan. Tämä vaihe on seesteisin. Opettajana voin keskittyä seuraamaan, että ryhmälle annettu tehtävä toteutuu. Ohjaan opiskelijoita aina parempaan suuntaan, mikäli he poikkeavat liian kauas sovitulta polulta. Minun täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei ryhmässä tapahdu passivoitumista. Jos ryhmälle on muodostunut vakiintunut toimintatapa, voin opettajan tuoda esille vaihtoehtoisia toimintatapoja kokeiltavaksi.

Ryhmän lopettamisvaiheessa tavoite on saavutettu ja ryhmä lakkaa olemasta, kun esimerkiksi opintojakso loppuu. Lopettaminen herättää aina tunteita; toisilla helpotusta, toisilla haikeutta tai suruakin riippuen esimerkiksi siitä, mikä on ollut ryhmän tarkoitus ja miten pitkään se on toiminut.  Opettajana minun täytyy olla selvillä siitä, että kun ryhmä saavuttaa lopettamisvaiheen, kaikki opiskeltavat asiat on käsitelty ja oppimista on tapahtunut. Olen arvioinut oppimistuloksia ja antanut palautetta pitkin matkaa. (Arvioinnista lisää kohdassa Ape 9) Voin tukea opiskelijoita heidän erilaisissa tunnetiloissaan lopettamiseen liittyen. Voin kannustaa ja ohjata heitä järjestämään yhteisiä tapaamisia, mikäli ryhmä on muotoutunut erityisen tiiviiksi.

Näiden ryhmän vaiheiden lisäksi on esitetty tietysti muitakin ryhmän vaiheisiin liittyviä teorioita. Vaiheet esimerkiksi opiskeluryhmissä voivat vaihdella; joku vaihe voi jäädä kokonaan puuttumaan tai mennä ohitse lähes huomaamattomasti. Kirjallisuudessa kiinnitetään huomiota myös siihen että eri vaiheet ovat mieluisia tai epämieluisia ryhmän johtajallekin. Ryhmä voi myös jumiutua johonkin vaiheeseen, tai eri vaiheiden kestot voivat vaihdella voimakkaasti. Miettiessäni viimeisintä omaa ryhmääni, Ape-opintoryhmää, voisin ajatella, että olemme tällä hetkellä hyvin toimivan ryhmän vaiheessa. Muodostusvaihe oli kun tapasimme ensimmäisen kerran lähipäivillä Oulussa, kaikki oli vielä hyvin epäselvää. Keväällä kesän lähestyessä oli selkeä kuohuntavaihe; opiskelijat kritisoivat kiireen tuntua opiskeluissa, tekniikan toimimattomuutta ja tietotulvaa. Kesän aikana jokainen sai ehkä hengähtää ja järjestää kokemiaan asioita mielessään ja arvioida omia resurssejaan opinnoissa. Syksyn alkaessa ryhmä alkoi toimia tasaisemmin ja henkilöiden tuttuus toi turvaa välillä haasteelliseen virtuaaliopetukseen. Aloimme luottaa siihen, että osaamme ja etenemme päämäärää kohti yhdessä kuin juna. Kuulostaa, että ryhmä toimii hyvin!

Nyt olemme hyvin toimiva ryhmä. Minusta hyvä esimerkki tämän vaiheen saavuttamisesta on se, että toimintatavat ovat jokseenkin vakiintuneet ja selkeätä oli se, että Lasse ehdotti josko voisimme seuraavalla opintokerralla kokeilla jotain aivan uutta opettamistapaa tai sovellusta opetuksessa. Ottaa rohkeammin siis kokeiluun joku menetelmä, jota ei ole vielä nähty. Tämä ei olisi mahdollista, mikäli ryhmä olisi epävarma – ei siihen mahtuisi vielä ehdotusta toimintatapojen kehittymisestä seuraavalle tasolle. Tällä hetkellä ryhmässä on turvallinen olo kokeilla jotain, mikä melko todennäköisesti menee pieleen! (mutta tuleepahan kokeiltua...toivottavasti joku ryhmä ottaa kopin Lassen vihjeestä)

b) miten ohjataan ryhmää

Ryhmän ohjaaminen on aina ollut yksi intohimoistani. Ehkä se ajoi minut viimein aloittamaan opettajaopinnot. Olen ohjannut hyvin erilaisia ryhmiä opintojeni ja työelämäni aikana. Olen pitänyt päihdekurssia vankilassa sekä suunnitellut ja toteuttanut oman elämänhallintakurssin ryhmälle nuoria vankeja. Olen ollut liikuntavammaisten päivätoiminnan ohjaajana, jossa päivittäin suunnittelin ja ohjasin muun muassa liikunta-, musiikki-, rentoutus- ja askarteluryhmiä. Oma työni lastensuojelussa on pääosin yksilöohjausta, mutta siinäkin on monia piirteitä pienryhmään liittyen. Ohjaamme yhdessä esimerkiksi koko asukaskunnan yhteiset liikuntasalivuorot retket ja kädentaitotuokiot, pelit jne. Tietysti olen ollut jäsenenä lukuisissa erilaisiassa ryhmissä; opiskeluissa, tiimitöissä, harrastuksissa.

Siksi olenkin tarttunut tämän opintojakson opiskeluun erityisen innokkaasti. Olen aikanani opiskellut ryhmätoimintaa sosionomi-ja päihdetyön opinnoissani, mutta aina voi oppia uutta. Tällä kertaa suurin oppini oli tutustua suureen määrään ryhmätyömenetelmiä. Niistä enemmän kohdassa c.

Ohjaajan merkitys

Jokainen ryhmä tarvitsee johtajan, ohjaajan. Opetusryhmässä johtajana toimii opettaja. Opettajan ryhmänohjaustaidot ovat merkityksellisessä asemassa siinä, millainen ryhmästä muodostuu, onko sen päämäärä ja toimintatavat selkeät ja oikeat, onko ryhmässä hyvä olla ja saavuttaako se päämääränsä. Kopakkalan (2005) mukaan ryhmä tarvitsee aina suunnannäyttäjän, muutoin ryhmän jäsenet erkanevat eri suuntiin ja ryhmä hajoaa. ”Ryhmä tarvitsee jonkun, joka vastaa sen olemassaololle välttämättömistä tehtävistä”. 

Opettajana tehtäväni on organisoida ryhmän toiminta niin, että opintojaksolle annetut tavoitteet voivat toteutua. Ryhmän johtajalle kuuluu myös suunnan näyttäminen ja palautteen anto, jotta jäsenet pystyvät toimimaan oikein ja suuntaamaan mielenkiintonsa oleellisiin asioihin. Ryhmänjohtajan tehtäviä ryhmässä on myös resurssien hankkiminen, riittävän tiedon välittäminen, päätösten teko ja visioiden luonti. Vaikka nykyään opetukssessakin tuntuu olevan suuntana, että opettaja väistyy yhä enemmän opettajan perinteisestä roolista, on kuitenkin tiedostettava se, että opettajalla on ryhmänsä kanssa aina selkeitä tehtäviä. Näistä tehtävistä huolehtiminen varmistaa ryhmän toimimisen ja mahdollistaa siis oppimisen!

Ohjaajana päivätoiminnan ryhmässä

Työssäni päivätoiminnan ohjaajana sain paljon arvokasta kokemusta ryhmänohjauksesta. Minulla oli ohjattavanani ryhmiä erilaisilla kokoonpanoilla. Jotta ryhmä toimii, kaikkien sen jäsenten on tiedettävä ketä ryhmään kuuluu tai ei kuulu. Päivätoiminnassa oli perusryhmä, johon kuului kaikki päivätoiminnan kävijät (noin 12 henkilöä). Harvoin kuitenkaan koko ryhmä oli yhtäaikaa paikalla. Eri jäsenet kävivät eri päivinä taikka eri teemaryhmissä. Joku sattoi käydä esimerkiksi aina tiistaisin, toinen ainoastaan musiikkiryhmässä jne. Koin kuitenkin, että jäsenet pitivät kaikkia koko ryhmän jäseninä. Tämä ilmeni muun muassa siinä, että jäsenet kyselivät aina ohjaajalta ja toisiltaan, onko joku tietty jäsen osallistumassa seuraavaan ryhmään, retkeen tai tapahtumaan.

Ryhmän ohjaajana minulla oli tärkeä rooli ilmapirin luojana yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Onnistuimme luomaan luottamuksellisen ja huumorintajuisen ryhmän ihmisille, joilla oli elämässään paljon haasteita. Tämä sitoutti heitä kaikkein tiiviimmin osallistumaan ryhmän tapaamisiin mahdollisimman usein. Kaikki ryhmätapaamisemme olivat tavalla taikka toisella toiminnallisia. 

Kopakkala (2005) kirjoittaa, että toiminnallisella ryhmätyöskentelyllä on rakenne, johon kuuluu virittäytyminen, toiminta, tunneilmaisu ja loppukeskustelu. Päivätoimintaryhmässä virittäydyimme aamuisin päivän ryhmätoimintaan kokoontumalla yhteisille aamukahveille. Tällöin heräiltiin rauhassa, juteltiin aamun kuulumisia ja pikkuhiljaa kerrottiin mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Itse ryhmän alussa virittäytyminen esimerkiksi musiikkiryhmässä tapahtui niin, että saatoin ryhmän saapuessa omaan tahtiinsa paikalle, soittaa ja näyttää musiikkivideoita screenillä. Jos olin valinnut esimerkiksi päivän artistiksi Agentsit, saatoin virittäytymiseksi laittaa screenille soimaan satunaisia kappaleita yhtyeeltä. Toiminta- ja tunneilmaisuvaihe menivät tässä esimerkkiryhmässä mielestäni päällekäin, koska tapanamme oli kuunnella jokin kappale ja sen jälkeen keskustella mitä siitä heräsi ajatuksia ja onko jollain esimerkiksi muistoja kerrottavanaan kappaleeseen liittyen. Ryhmän lopuksi oli vapautuneempaa keskustelua siitä, mitä ryhmästä pidettiin ja mitä voisi ensi kerralla olla ohjelmassa. Ohjaajana sain palautetta ja annoin sitä myös ryhmäläisille.

c) miten ja millaisia ryhmänohjausmenetelmiä voin käyttää yhteisöllisyyttä edistävällä tavalla?

Tämä aihe oli tällä kertaa varattu omalle pienryhmällemme Ape-opinnoissa. Loimme opetuksen oheen materiaalipaketin erilaisista ryhmätyömenetelmistä. Materiaaliin pääset tästä linkistä:

https://docs.google.com/presentation/d/1ZkyATaBOpbHW9DxHMlHC_fPEQ4HLlF9totH9uCjLb2Y/edit#slide=id.p4

Tämä materiaalipaketti toiii hyvänä  työkaluna jatkossa, kun mietien omaa opetustani. Olemme kokeilleet näitä menetelmiä Ape-opinnoissa ja yllättävän hyvin onnistuu esimerkiksi aivoriihi, jota yksi ryhmä kokeili AC-istunnolla. 

Menetelmiä on vaikka kunka paljon ja niiden kokeileminen eri kokoisissa ryhmissä on mielenkiintoista. En malta odottaa, että pääsen toteuttamaan niitä oikeassa opetustilanteessa!

d) Miten edistän yhteisöllisyyttä omassa työyhteisössäni?

• Otan työtoverit huomioon työpaikalla; olen asialinen, keskusteleva
• Annan palautetta työkavereilleni
• Pyrin lisäämään yhteistoimintaa sen sijaan että teksin asioita yksin (esimerkiksi pelihetket, yhteinen liikunta jne)
• Osallistun työnantajan järjestämiin yhteisiin tapaamisiin, kuten henkilöstöpäivät ja kehittämispäivät, viikottiset tiimit ja kuukausittaiset ns isotiimit
• Huolehdin osaltani tiedottamisesta. Sujuva tiedonkulku on olellista toimivalle ryhmälle.
• Esitän työhön kehittämisideoita, jotka hyödyttävät meitä kaikkia yhteisönä

LÄHTEET

Ape 7- materiaalit optimassa
Kopakkala, A (2005) Porukka, jengi, tiimi; Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki. Edita. Suomen psykologiliitto.

Opettajatuttavien haastattelut

Repo-Kaarento, S (2007) Innostu ryhmästä. Miten ohjata oppivaa yhteisöä. Helsinki. Kansanvalistusseura.